Hyppää pääsisältöön

Unohditko mitä piti sanoa? Ei hätää – kyseessä on mielesi, joka haluaa sinun keskittyvän olennaiseen

Pöllö saalistamassa.
Pöllö saalistamassa. Kuva: Pixabay Pöllö

Ole kiitollinen huonolle muistillesi. Se on verraton apuri, joka auttaa sinua toimimaan optimaalisesti.

Muistin neurobiologinen tutkimus on tähän asti keskittynyt pitkälti muistamiseen. Huutava vääryys unohtamisen kannalta. Unohtamisella on nimittäin muistin toiminnassa vähintäänkin yhtä tärkeä rooli kuin muistamisellakin. Maineen palautus onkin paikallaan.

Unohtamista on monta laatua ja passiivinen unohtaminen on toki erittäin tutkittua. Mutta aivot myös joutuvat aktiivisesti unohtamaan, jotta kykenisivät muistamaan. Neuron -lehdessä vuonna 2016 ilmestynyt tutkimus osoittaa, että aivojen hermosto aktiivisesti deletoi muistoja.

Itse asiassa meidän pitäisi puhua muistamisen ja unohtamisen sijasta aivan uusin käsittein. Aivojemme kannalta on nimittäin yks hailee onko niiden toiminta meidän mielestämme "muistamista" tai "unohtamista". Niillä kun on aivan muu tehtävä – valintojen tekeminen.

Aktiivinen unohtaminen tekee joustavaksi päätöksentekijäksi

Muistin toiminnan kannalta olennaista onkin tutkijoiden mukaan jako pitkäkestoiseen tallettamiseen (persistence), eli "muistamiseen" ja lyhytkestoiseen tallettamiseen (transience), joka siis määritellään "unohtamiseksi".

Muistin lyhytkestoisuus on tutkimuksen mukaan vallitsevaa etenkin ympäristöissä joissa muutoksia ja melua on paljon. Muistin tehtävä on olla ohjaamassa järkevää päätöksentekoa, joten lyhytaikainen yksityiskohtien tallettaminen on muistin kannalta optimaalisinta.

Lyhytaikaisuus tekee ihmisen toiminnan joustavaksi, sillä epäolennaista ja vanhentunutta tietoa poistuu. Olennaista on myös yleistysten tekeminen, joiden pohjalta on helpompi toimia ja ennakoida tulevaisuutta.

Kukapa edes haluaisi muistaa montako mustikkaa aamupuuroon lensi, työmatkan vihreiden valojen määrän, lounaan buffet-pöydän tarjonnan, autojen rekisterinumerot kotimatkan aikana, kuntosalin vaatekaapin numeron ja niin edelleen. Tässä suhteessa unohtaminen ei ole lainkaan huonompi taito.

  • Kaasupallo herää unestaan – luvassa roihuja ja ryöpsähdyksiä taivaalla

    Auringossa alkaa taas tapahtua

    Parin vuoden ajan kestänyt rauhallisuus on nyt päättymässä: Auringon pinnalta on havaittu ensimmäiset merkit uuden aktiivisuusjakson alkamisesta. Pian Aurinko on todennäköisesti taas innokkaimmillaan, röyhäyttelee ulos avaruuteen suuria protuberansseja ja sen pintaa koristavat suuret pilkkuryhmät. Tuloksena saattaa olla sähköverkkoja sammuttavia avaruusmyrskyjä ja satelliitteja jumittavia hiukkashyökkäyksiä.

  • Pidä varasi, Elon – kiinalaiset lähettävät sähköauton Marsin pinnalle nyt kesällä

    Kuusipyöräinen kiinalaisrooveri suuntaa Marsiin heinäkuussa

    Avaruusyhtiö SpaceX sinkosi näyttävästi kaksi vuotta sitten punaisen urheiluauton avaruuteen radalle, jolla se käy kääntymässä Marsin radan tienoilla. Temppu oli upea suoritus, ja niin ovat Elon Muskin avaruusyhtiön muutkin avaruustoimet, mutta niiden varjoon on kuitenkin jäänyt se, mitä Kiinassa tapahtuu parhaillaan.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?