Hyppää pääsisältöön

Meissä jokaisessa asuu potentiaalinen ympäristöaktivisti – vaikuttamisen voi aloittaa pienillä arjen ekoteoilla

Sari Casalin kasvot sammalten ja varpujen keskellä.
Sari Casalin kasvot sammalten ja varpujen keskellä. Kuva: Johanna Aulén KulttuuriCocktail,ekologisuus,ekologinen jalanjälki,kulttuuri,sari casal

Ympäristöahdistus kasvaa niin itselläni kuin muilla, ja välillä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Oma selviytymiskeinoni on muistuttaa itselleni, että henkilökohtaisilla valinnoilla on väliä. Yksilöistä muodostuu joukkoja ja joukoista massoja. Massoilla on valtaa.

Suomessa kuluttajien suurimmat vaikutukset ympäristöön aiheutuvat liikenteestä, asumisesta ja ravinnosta. Kaikki ovat omia valintojamme.

Vaikka henkilökohtaiset valinnat tuntuvat pisaralta meressä, Sitran selvityksen mukaan voimme alentaa hiilijalanjälkeämme jopa 40 % luopumalla yksityisautoilusta, ulkomaanmatkoista ja muutamista asuinneliöistä.

Omia toimintatapoja on syytä kyseenalaistaa. Jos asut kantakaupungissa, tarvitsetko välttämättä omaa autoa liikkumiseen, vai onko kyse tottumuksesta ja mukavuudenhalusta? Voisiko perheesi lomailla välillä kotimaassa Thaimaan matkan sijaan? Tarvitseeko jokainen perheenjäsen oman huoneen? Voisiko ruokavalioon lisätä ensin edes yhden kasvisruokapäivän viikossa ja myöhemmin useamman?

Omaa toimintaansa ovat jo petranneet esimerkiksi ekologisen muodin ammattilainen Outi Pyy, taiteen tohtori Mikko Ijäs, oululainen stand up -koomikko Iikka Kivi ja toimittaja Ina Mikkola. Jos he pystyvät siihen, pystymme me muutkin.

Shoppailu on huono harrastus. Sen ei edes kuuluisi olla yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä.

Kuluttamista pitäisi vähentää selvästi nykyisestä, jotta maapallon kantokyky kestäisi. Outi Pyy uskoo, että paras lääke ilmastoahdistukseen on toiminta.

Esimerkiksi vaatteiden käyttöikä pitäisi mitata vuosissa ja tuhansissa käyttökerroissa, hän huomauttaa. Omistamansa vaatteet tulisi opetella huoltamaan oikein, jolloin käyttöikä kasvaa merkittävästi. Uutta kannattaa ostaa harkiten, jos lainkaan.

Shoppailu on huono harrastus. Sen ei edes kuuluisi olla yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Jos mieli tekee kuitenkin hankkia jotain uutta, voisiko sen ostaa kierrätettynä? Ja vastaavasti jos kaapin perukoilla on läjä käyttämättä jäänyttä vaatetta, voisiko sen antaa tarvitsevalle käyttöön?

Mikko Ijäs miettii ympäristöä kaikissa valinnoissaan, myös asumisessa. Hän asuu perheineen pienessä kaksiossa Helsingin Kalliossa.

Asunnon koko vaikuttaa eniten asumisen päästöihin. Tiivis keskusta-asuminen on noin kaksi kertaa hiilitehokkaampaa kuin väljä esikaupunkiasuminen. Se mahdollistaa myös liikkumisen ilman omaa autoa.

Jos ei kodin vaihtaminen pienempään tunnu järkevältä vaihtoehdolta, asumisen ympäristöjalanjälkeen voi vaikuttaa esimerkiksi ekologisen sähkösopimuksen valinnalla ja energian säästämisellä. Lisäksi kotia ei tulisi lämmittää liikaa, kenties sisälämpötilaa voisi laskea hieman? Ja jos oma auto on liikkumisessa aivan välttämätön, mahtuisiko kyytiin yhtä aikaa vaikka naapurikin?

Kaukomatkojakaan ei ehkä tarvitse tehdä joka vuosi. Niistä on tullut vasta parin viimeisen sukupolven “etuoikeus”.

Iikka Kivi joutuu matkustamaan paljon työnsä vuoksi. Kolme vuotta sitten hän lopetti lentämisen töihin Etelä-Suomeen. Nykyisin hän kulkee työmatkansa junalla, bussilla tai kimppakyydeillä.

Lentomatkailun vähentäminen onkin yksilötasolla yksi merkittävimmistä keinoista pienentää hiilijalanjälkeä. Kotimaan matkat taittuvat lentokonetta vihreämmin esimerkiksi junalla. Matka-ajan voi käyttää vaikkapa etätyöskentelyyn tai ihan vain rentoutumiseen. Kaukomatkojakaan ei ehkä tarvitse tehdä joka vuosi. Niistä on tullut vasta parin viimeisen sukupolven “etuoikeus”.

Myös ruokavalion rukkaaminen on välttämätöntä. Vegaaniruokavalio on ympäristön kannalta paras valinta, koska eläinperäisellä ruualla on suuremmat ilmastovaikutukset.

Ina Mikkola on syönyt pitkään vegaanisesti. Olisi tärkeää, että meistä jokainen muuttaisi ruokailutottumuksiaan pikkuhiljaa kasvispainotteisempaan suuntaan.

– Maailma ei muutu niin, että marginaali ihmisistä syö niin sanotusti täydellisesti vegaanisesti, vaan niin, että massa syö epätäydellisesti, hän muistuttaa.

Toiminnan aika on nyt.

Eläinperäisten tuotteiden kuluttamista tulisi ainakin vähentää, jos niistä ei halua luopua kokonaan. Esimerkiksi maailman luonnonsäätiön suosituksen mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan kerran viikossa. Aika moni arjen perusruoka valmistuisi ihan hyvin ilman lihaakin marketeista löytyvien kasvisproteiinien avulla.

Tarvitsemme toki isoa yhteiskunnallista muutosta emmekä vain yksilövalintoja, mutta kuten ympäristöaktivisti Greta Thunberg muistuttaa, yhtä ei tule ilman toista. Toiminnan aika on nyt.

Katso KulttuuriCocktailin Instagramissa, miten Ina Mikkola, Mikko Ijäs, Outi Pyy ja Iikka Kivi pyrkivät nipistämään hiilijalanjälkeään omilla valinnoillaan ja kannustavat myös muita arjen ekotekoihin.

Kommentit