Hyppää pääsisältöön

Aivotutkija Minna Huotilaisen vinkit: näin siivoat muistisi ja opit tehokkaammin

Epätoivoinen nainen pitää käsiä kasvoillaan
Epätoivoinen nainen pitää käsiä kasvoillaan Kuva: vmaslova / Shutterstock nainen,kädet,epätoivo

Unohtaminen on tärkeä osa oppimisprosessia ja omaa työmuistia kannattaa siivota aktiivisesti. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, millaiset tekijät haastavat muistiamme ja hidastavat uuden oppimista.

Pitäisikö sinun ottaa töissä haltuun uusia asioita tai valmistautua tärkeään kokeeseen? Jotta pystyt omaksumaan uutta, tarvitset työmuistia, joka on portti pitkäkestoiseen muistiin. Joskus työmuisti kuitenkin tuntuu olevan niin täynnä, etteivät asiat tartu päähän.

Omaa muistiaan kannattaa tyhjentää, jotta sinne vapautuu tilaa ottaa vastaan uusia asioita. Silloin asiat jäsentyvät myös pitkäkestoiseen muistiin nopeammin ja paremmin. Aivotutkija Minna Huotilainen kuvaa työmuistia muistijärjestelmän heikoksi lenkiksi, johon ei kannata luottaa:

– Työmuisti on ihmisen muistijärjestelmän heikko kohta: meillä on huonompi työmuisti kuin serkuillamme simpansseilla, Huotilainen avaa.

Mieleen ei mahdu Huotilaisen mukaan kovin montaa asiaa kerrallaan, sillä voimme pitää siellä aktiivisesti noin 3-5 asiaa. Määrä on yllättävän pieni, etenkin jos miettii kuinka paljon yritämme pitää asioita muistissa.

Työmuisti on oppimisen kannalta tärkeä, vaikka sen kapasiteetti onkin rajallinen

Huotilainen avaa muistin ja oppimisen haasteita monelle tutun kuuloisesta tilanteesta:

– Kuvitellaan vaikka, että sinun pitäisi työpaikalla opetella jokin uusi järjestelmä, mutta sinulla on jäänyt ennen sitä jo seitsemän asiaa kesken. Ne vievät muistikapasiteettia niin paljon, ettet voi oikeasti ottaa haltuun uutta järjestelmää, kun mielessä pyörii kesken jääneet tehtävät ja mahdolliset deadlinet. Siitä huolimatta yritämme kuitenkin oppia uutta ja sisäistää uusia kokonaisuuksia.

Vaikka työmuisti on rajallinen, emmekä voi luottaa siihen täysin, se on kuitenkin erittäin tärkeä oppimisprosessin kannalta.

– Työmuisti on meille tärkeä, koska se on portti pitkäkestoiseen muistiin. Jos asioita ei ole pyöritellyt työmuistissa, ne eivät voi siirtyä pitkäkestoiseen muistiin. Uusia asioita täytyy siis käyttää arjessa ja niitä täytyy ajatella useamman kerran, jotta ne voivat siirtyä pitkäkestoiseen muistiin, sanoo Huotilainen.

Miten ihmeessä uusia asioita voi pyöritellä työmuistissa, jos sen kapasiteetti on jatkuvasti koetuksella ja muistin tila huutaa ylikuormitusta? Omaa työmuistiaan kannattaa aktiivisesti siivota konkreettisilla keinoilla ja paremmilla työ- ja opiskelutavoilla. Jotta toimeen voi tarttua, täytyy omasta arjesta tunnistaa muistin pahimmat viholliset.

Jatkuvat keskeytykset ovat muistin pahin vihollinen

– Mielessä pyörivistä asioista pitäisi päästä eroon, Huotilainen avaa, miten työmuistin saa elvytettyä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Samalla hän myöntää, että se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Esimerkiksi työ- tai koulupäivän aikana voi tarttua kynään ja paperiin ja kirjata ylös kaikki asiat, jotka mielen päällä painavat. Silloin vapautat konkreettisesti tilaa työmuistiin.

Aina kun toiminta keskeytyy, se jää kuormittamaan muistiamme.― Minna Huotilainen

Stressi ja keskeytykset kuormittavat nykyisin työmuistia. Huotilaisen mukaan muisti toimii stressaantuneena huonommin ja meidän on vaikeampi hallita kokonaisuuksia. Toisaalta stressiä arjessa lisää työmuistin ylikuormittuminen – jolloin stressi ja muistin toiminta vaikuttavat toisiinsa.

Muistia stressaavat tekijät ovat jokaiselle arjesta varmasti tuttuja. Informaatiotulva, sosiaalisen median ilmoitukset ja jatkuvasti tavoitettavissa oleminen lisäävät stressihormoonin eli kortisolin eritystä. Huotilaisen mukaan muistille nuo asiat ovat kuormittavia etenkin siksi, että ne keskeyttävät meidät.

– Aina kun toiminta keskeytyy, se jää kuormittamaan muistiamme. Silloin mieleemme tulee yhden asian tilalle kaksi asiaa, ja käytettävissä oleva muistikapasiteetti vähenee todella paljon.

Omaa työ- tai koulupäivää miettiessä huomaa varmasti, että keskeytyksiä tehtävien asioiden aikana tulee jatkuvasti. Voit aloittaa jonkin työtehtävän, ja jättää sen kesken muistaessasi jonkin toisen tehtävälistalla odottavan askareen. Usein saatamme poiketa vielä kolmannen ja neljännenkin työtehtävän pariin huomaamattamme.

– Rautalangasta väännettynä: keskeytyksen sattuessa tarkkaavaisuus kääntyy uuteen tehtävään, mutta samanaikaisesti tiedät, että sinulla on tehtävänä myös se edellinen asia, joka täytyy saattaa vielä loppuun. Ja se on raskasta mielelle, Huotilainen avaa.

Opettele johtamaan itseäsi

Keskeytyksiä voi tulla töiden tai opiskelun parissa pahimmillaan jopa useamman kerran minuutissa: joku soittaa, saat ilmoituksia saapuneista sähköposteista ja Instagram-tykkäyksistä, ystävä laittaa viestiä ja välilehdillä odottaa pino lukemattomia uutisia.

Sen vuoksi työmuistia elvyttäessä keskittymiskyvyn vaaliminen on ensiarvoisen tärkeää.

– Mieti, kuka sinut saa keskeyttää ja miten. Jos päätät opiskella, mieti, saako oma perhe keskeyttää sinut. Entä jokin uutismedia, jonka ilmoitukset kiinnostavista uutisista olet tilannut itsellesi? Huotilainen haastaa pohtimaan omia työ- ja opiskelutapojaan.

Hän muistuttaa, että keskeytyksiä voi usein rajata omalla toiminnallaan pienemmäksi: omalle perheelleen tai työkavereille voi kertoa käyttävänsä tietyn ajan syventyneeseen, keskittyneeseen työhön.

Ilmoitukset voi laittaa pois päältä tai puhelimen voi viedä toiseen huoneeseen, jolloin sovellusten ilmoitukset eivät vie huomiota toisaalle.

Itselleen voi rakentaa filttereitä, jotka suodattavat osan keskeytyksistä.― Minna Huotilainen

– Jos puhelin on äänellisellä, emmekä ole estäneet ilmoituksia, se tarkoittaa, että olemme ikään kuin tilanneet keskeytyksiä. Voit myös valita toisin ja laittaa ilmoitukset pois, mikä on paljon ystävällisempää muistille ja keskittymiskyvylle, Huotilainen huomauttaa.

– Tästä kannattaa olla tietoinen: mieti, mikä sinut saa keskeyttää.

Lisäksi Huotilainen muistuttaa muuttuneesta työ- ja opiskelukulttuurista. Oletamme usein, että meidän on oltava koko ajan läsnä ja tavoitettavissa.

– Jos mennään esimerkiksi 50-luvulle, niin silloin oli aivan luonnollista sanoa, että “herra johtajaa ei nyt saa keskeyttää”. Siellä oli sihteeri ovella vartioimassa, Huotilainen naurahtaa.

– Nykyisin meidän täytyisi olla oman elämämme esimiehiä ja herra johtajia, siis johtaa omaa työtämme. Ota vastuu keskeytyksistä itsellesi ja kerro, että teet tärkeää työtehtävää, jonka aikana toivot ettei sinua keskeytetä, Huotilainen vinkkaa.

– Itselleen voi rakentaa filttereitä, jotka suodattavat osan keskeytyksistä.

Näin siivoat työmuistisi –muistilista

  • Laita töiden tai opiskelun ajaksi puhelin pois työpisteeltä.
  • Rajaa puhelimen ja tietokoneen notifikaatiot minimiin: mieti, mitä ilmoituksia todella tarvitset?
  • Muista pitää tarpeeksi taukoja opiskelun aikana: pidä pieni tauko ainakin 45 minuutin välein.
  • Kirjaa mielessä pyörivät asiat ylös työpäivän päätteeksi, jolloin ne eivät rasita sinua enää vapaa-ajalla.
  • Nuku päiväunet! Jo 10 minuutin päiväunet auttavat aivoja jäsentelemään opittua asiaa.
  • Puhu keskeytyksistä töissä tai perheessä: sopikaa, milloin sinut saa keskeyttää ja milloin ei.

Miten opinnot kannattaa ajoittaa, jotta ne siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin?

Miten asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin, ja miksi unohtaminen on tärkeää oppimisen kannalta? Katso videolta, miten opinnot kannattaa aikatauluttaa, jotta aivot saavat tarpeeksi toistoa työmuistissa ja asiat siirtyvät lopulta pitkäkestoiseen muistiin:

Haluatko oppia uusia asioita nopeammin tai lukea nopeammin? Ota opiskelutekniikat haltuun täältä!

Edit: Otsikon sanamuotoa muokattu 21.8.2019 klo 14:45