Hyppää pääsisältöön

Unohda pänttääminen, ota nokoset sen sijaan – Oikealla opiskelutekniikalla voit saada ihmeitä aikaan, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen

Nainen nukkuu peiton alla
Nainen nukkuu peiton alla Kuva: nata_nytiaga / Shutterstock nainen,nukkuminen,Peitto

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan uskomme edelleen pänttäämiseen – mutta siitä olisi jo aika päästää irti. Omaa oppimistaan kannattaa pohtia ja testata erilaisia oppimistekniikoita.

– Jo pelkkä 'pänttääminen'-sanan olemassaolo paljastaa, että meillä on huono tapa oppia ja huono kuva oppimisesta, Huotilainen sanoo.

– Monella on vanhanaikaisia käsityksiä oppimisesta: joku voi esimerkiksi ajatella, että ylioppilaskokeisiin tai tenttiin pitää lukea kahdeksan tuntia päivässä. Vanhanaikainen pänttäämisen malli elää samalla tapaa kuin tehdastyön malli elää työelämässä.

Monet myös opettelevat edelleen asioita ulkoa sen sijaan, että pyrittäisiin jäsentämään hahmotettavia ja sisäistettäviä kokonaisuuksia.

Monet sortuvat klassisiin virheisiin itsenäisesti opiskellessa

Nykyisin kouluissa osataan ohjata jo paremman oppimisen ja erilaisten oppimistekniikoiden pariin. Huotilainen kannustaakin pohtimaan omaa oppimistaan, jotta samassa ajassa voisi oppia enemmän ja paremmin.

– Oppija, joka ei ole vaikka lukion aikana miettinyt oppimistaan, voi joutua vaikeuksiin, kun pitää opiskella itsenäisesti – vaikkapa ylioppilaskokeisiin, Huotilainen kuvailee.

Ihmisen oma mielikuva siitä, millainen hän on oppijana, voi vaikuttaa oppimiseen. Menneisyyden epäonnistumiset tai virheet voivat saada ihmisen uskomaan, että on huono oppimaan tai jopa tyhmä.

Miten omaa oppimistaan voi kehittää? Tuntikausien lukemisen sijaan Huotilainen kannustaa testaamaan erilaisia oppimistekniikoita ja -strategioita.

Entä jos opiskelu ei kiinnosta tippaakaan?

Huotilaisen mukaan jokainen voi treenata itsestään parempaa oppijaa.

– Samalla kun opiskelee, niin voi tutkia omaa oppimistaan ja huomioida aktiivisesti, miten tällä hetkellä sujuu, Huotilainen kannustaa.

Parhaimmillaan oppiminen innostaa ja asiat kokee aidosti mielenkiintoisina.
― Minna Huotilainen

– Jos opiskelu ei kiinnosta yhtään, mutta jotkut asiat on vain pakko oppia, niin kannattaa aloittaa lyhyillä opiskelusessioilla. 45 minuuttia on jo pitkä aika – ja silloinkin kannattaa pitää pieniä taukoja, Huotilainen kertoo.

Kun tietää, että tarvitsee opiskella vain puoli tuntia kolmen tunnin sijaan, on toimeen helpompaa ryhtyä.

– Jos on löytänyt itselleen toimivan tavan oppia, niin jaksaakin opiskella useamman tunnin ja oppiminen on silti tehokasta. Parhaimmillaan oppiminen innostaa ja asiat kokee aidosti mielenkiintoisina.

Huotilainen muistuttaa, että opiskelutekniikat auttavat myös oppimisen imun ja innostumisen löytämisessä, mikä on oppimisen ja muistin toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Auta aivoja oppimaan: ota nokoset

Erilaisia opiskelutekniikoita on netti täynnä, ja niistä jokainen voi löytää itselleen sopivimmat. Sen lisäksi Huotilainen muistuttaa keskittymään perusasioihin, joista tärkeimpiä on palautuminen ja uni.

– Unesta puhutaan aina, sillä unessa aivot pääsevät jäsentämään tietoa ihan eri tavalla kuin hereillä ollessa! Tiedon jäsentäminen on juuri se tärkeä vaihe oppimisessa, sillä silloin asiat menevät ikään kuin oikeisiin lokeroihin mielessämme, Huotilainen avaa aivoissa tapahtuvaa oppimisprosessia.

– Aivoja ei voi hoputtaa, mutta niitä voi auttaa niin, että antaa niille aikaa nukkua ja levätä, Huotilainen kertoo ja vinkkaa, että päiväunet käynnistävät aivojen jäsentelyprosessin.

Aivot tekevät koko ajan työtä siellä taustalla – niitä ei voi pysäyttää!― Minna Huotilainen

Jos siis haluaa oppia tehokkaammin, voi opiskelun välissä ottaa 10 minuutin nokoset. Nuoremmat voivat nukkua pidemmätkin päiväunet, mutta keski-ikäisten ja sitä vanhempien kannattaa torkkua päivällä vain lyhyen aikaa, jos omaa oppimistaan haluaa tehostaa. Tärkeintä on keskittyä yöuniin, sillä ne ovat aivoille kaikista arvokkain aika palautua ja jäsennellä opittua.

– Aivot tekevät koko ajan työtä siellä taustalla – niitä ei voi pysäyttää! sanoo Minna Huotilainen

Miten oppimistekniikat auttavat aivoja prosessoimaan asioita myös yöllä? Tässä vaiheessa aiemmin mainittu innostumisen tunne ja opiskelun imu astuvat kuvaan.

Aivot ottavat vastaan päivän aikana valtavan määrän informaatiota, emmekä voi tietoisesti vaikuttaa siihen, mitä ne yön aikana prosessoivat: käsittelevätkö aivot opiskeltua tenttikirjaa vai tanssikoreografiaa, jota illalla harjoitteli?

Mitä enemmän oppimistilanteessa on ollut innostumisen kokemuksia, sitä todennäköisemmin aivot ottavat opiskellut asiat jäsentelyyn unen aikana.

Parempi opiskelutapa voi löytyä vaikka kuntosalilta

Miten sitten löytää itselleen toimivat ja innostavat opiskelutekniikat? Huotilaisen mukaan eri tapoja kannattaa testata ja kokeilla, sillä yksi tapa ei sovi kaikille – esimerkiksi houkuttelevilta kuulostavat päiväunet eivät välttämättä tuekaan kaikkien oppimista.

Huotilainen on huomannut myös muutosta nuorten opiskelutavoissa:

– Esimerkiksi kuntosalilla näkee joskus ihmisiä, jotka polkevat kuntopyörää ja lukevat samalla tenttiin. Se on ihan mahtavaa! Yksinkertainen fyysinen aktiviteetti opiskelun aikana nimittäin tehostaa oppimista valtavasti, Huotilainen vinkkaa.
– Kehon ollessa aktiivinen myös mieli aktivoituu. Silloin liikkuminen on oivallinen työkalu, joka auttaa ja tukee oppimista.

Uutta ja parempaa tapaa oppia voikin siis etsiä vaikkapa kuntosalilta.

Näin opit muistamaan asioita nopeammin – testaa Feynmanin tekniikkaa!

Lisää tekniikoita oppimisen tueksi löydät täältä!

Kommentit