Hyppää pääsisältöön

Lyhytvideot ovat kasvava ilmaisumuoto – nopea ehtii vielä osallistua Shortland-lyhytvideokilpailuun!

Shortland-kilpailun valkoinen, hieman hohtava logo tummanvihreällä taustalla.
Kilpailuun voi ilmoittautua jo julkaistuilla videoilla 12.8.–31.8.2019 välisenä aikana. Shortland-kilpailun valkoinen, hieman hohtava logo tummanvihreällä taustalla. Kuva: Yle Shortland

Lokakuussa koetaan Shortland-lyhytvideokilpailun toinen tuleminen. Viime vuonna ensimmäisen kerran järjestetyssä kilpailussa Vuoden sarja -palkinnon pokkasi Pirjo-sarjan Pirjo Heikkilä. Kysyimme mediatutkijalta millaisena hän näkee lyhytvideoiden roolin nykyajan mediankäytössä.

Artikkelia muokattu 5.9.: Ilmoittautuminen Shortland-kilpailuun on päättynyt.

Lyhytvideot ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina raivaamalla oman paikkansa jo pitkään viihdyttäneiden YouTube-videoiden sekä perinteisten tv-sarjojen välimaastoon. Mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta näkee ilmiön takana isomman mediaympäristömurroksen.

– Lyhytvideot ovat kasvava ilmaisumuoto, ei vain televisiossa, vaan monella alueella ja eri kanavissa. Lyhyemmän videomuodon syntymiseen ja yleistymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa amatöörituotannon nousu, kun ihmiset pystyvät itse tekemään kaikenlaisia videoita. Lisäksi median käyttö on muuttunut, ja sisältöjä pystyy katsomaan milloin vaan ja missä vaan. Lyhytvideot voivat olla kerrontamuodoltaan rosoisempia tai realistisempia, ja niissä näkyy somekulttuuri eri tavalla kuin aiemmissa videomuodoissa. Lyhytvideoista saattaa tulla isompi trendi myös yritysmaailmassa mm. markkinointi- ja opetuskäytössä, Nikunen ennustaa.

Pirjo-sarjan nimihenkilöä esittävä Pirjo Heikkilä.
Pirjo voitti viime vuonna Vuoden sarja -kategoriassa. Pirjo-sarjan nimihenkilöä esittävä Pirjo Heikkilä. Kuva: Yle/Aito Media/Annamaria Palsi-Ikonen Pirjo Heikkilä,Pirjo

Mutta mitä hyvää lyhytvideoissa on? Siis sen lisäksi, että lyhyempi videomuoto on parantanut elämänlaatuamme sellaisella huippuviihteellä kuin Skam, I Think You Should Leave sekä Pirjo? Eivätkö ne vain korostakaan nykyelämän hektisyyttä ja sitä, ettei edes vanhan kunnon 45 minuutin pituisen tv-sarjan jakson verran ehdi hidastaa tahtia?

– Lyhytvideoissa on tietty yksinkertaisuus. Tarinankerronta on tietyllä tavalla hyvin pelkistettyä ja niissä tullaan lähelle ihmistä. Esim. fiktiivisissä sarjoissa näkyy konstailemattomuus ja realistinen lähestymistapa, jossa ei kauheasti valmistella kerrontaa, vaan tapahtumat näyttäytyvät kevyemmin etenevänä. Toki nämä sarjat ovat hyvin vahvasti käsikirjoitettuja, joten siitä ei tingitä. Kuitenkin näissä on jotain riisuttua, helppoa ja yksinkertaista.

Ruohonjuuritason tuotanto saattaa lisääntyä, minkä myötä näemme enemmän valtavirrasta poikkeavia näkökulmia.― Kaarina Nikunen

Entä tulevaisuudessa? Television katselu on kaiken kaikkiaan muuttunut paljon, eikä enää olla riippuvaisia ohjelmistosta, siitä mitä televisiosta milloinkin tulee. Lyhytvideoille on enemmän tilaa ja niitä voidaan tuottaa enemmän riippumatta siitä mahtuuko niitä jonkin päivän ja televisiokanavan ohjelmakarttaan, vaan ne voivat olla verkossa nähtävissä. Tämänkin perusteella Nikunen arvioi, että lyhytvideoita tullaan tekemään lisää.

Chris, Vilde, Eva, Noora & Sana draamasarjassa Skam
Skam teki lyhytjaksoisen sarjaformaatin tunnetuksi. Chris, Vilde, Eva, Noora & Sana draamasarjassa Skam Kuva: NRK Josefine Frida Pettersen,Ulrikke Falch,Yle Areena,Skam (tv-sarja),iman meskini

– Hirveän vaikea ennustaa tuleeko näistä kuitenkaan uusi valtavirta, sillä perinteisellä sarjatuotannollahan on nykyään valtava kysyntä ja kasvu. Ajatuksena on se, että ihmiset voivat katsoa näitä mobiilina vaikkapa loma- ja työmatkoilla. Ei ole pakko istua sohvalle ja keskittyä katsomaan jotain pitkäkestoista. Lyhytvideo on myös toteutustavaltaan ja tuotannoltaan helpompi. Tätä kautta myös amatööri- ja ruohonjuuritason tuotanto saattaa lisääntyä, mikä on tietysti todella kiinnostavaa, sillä sen myötä näemme enemmän valtavirrasta poikkeavia näkökulmia, Nikunen pohtii.

Ilmoittautuminen Shortland-kilpailuun on auki!

Shortland-lyhytvideokilpailuun ilmoittautuminen on avattu. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin videontekijöitä laajalla rintamalla ja tukea kotimaista sisällönkehitystä.

– Lyhytvideoita tehdään hyvin ammattimaisesti ja monipuolisesti. Haluamme nostaa niiden arvostusta sekä saada perinteinen ja tuore kerrontatapa ja niiden tekijät kohtaamaan, kertoo tapahtuman vastaava tuottaja Tanja Iikkanen Ylestä.

Ammattilaisten muodostama raati palkitsee videoita seitsemässä eri kategoriassa, jotka ovat samat kuin viime vuonnakin:

  • Vuoden häiriö - Voi olla taiteellinen, muodollisesti, teknisesti vaikuttava, julkaisultaan erityinen.
  • Vuoden puhkaisu - Muuttaa jotain, vaikuttaa rakenteisiin, asenteisiin, käyttäytymiseen, suhtautumiseen, arvoihin.
  • Vuoden kylmikset - Vetoaa tunteisiin, saa kananlihalle.
  • Vuoden sarja - Käsikirjoitettua draamaa tai sarjamaista tuotantoa.
  • Vuoden naurut - Älyttömän hauska.
  • Vuoden tekijä - Henkilö tai hahmo, joka on onnistunut videoillaan nousemaan yli muiden ja käsittelemään esimerkiksi vaikeita tai monimutkaisia aiheita kiinnostavasti ja ymmärrettävästi.
  • Vuoden yleisösuosikki - Yleisön mielestä vuoden paras video.
Shortland 2019 -kilpailun tuomarieista kollaasikuva. Pirjo Heikkilä, Antti Luusuaniemi, Ismo Leikola, Sini "Papananaama" Laitinen, Sami Harmaala, Viivi Huuska.
Ammattilaisraadissa istuvat (ylh. vas.) koomikko Ismo Leikola, ohjaaja ja valokuvaaja Viivi Huuska, online-sisällöntuotannon ammattilainen Sami Harmaala (Justimusfilms), näyttelijä Antti Luusuaniemi (Syke, M/S Romantic), sisällöntuottaja Sini "Papananaama" Laitinen sekä näyttelijä, käsikirjoittaja ja viime vuoden voittaja Pirjo Heikkilä. Shortland 2019 -kilpailun tuomarieista kollaasikuva. Pirjo Heikkilä, Antti Luusuaniemi, Ismo Leikola, Sini "Papananaama" Laitinen, Sami Harmaala, Viivi Huuska. Shortland

Vuoden 2019 voittaja ja yleisökilpailun ehdokkaat valitaan kahdessa vaiheessa ja voittajat palkitaan Helsingin Kaapelitehtaalla torstaina 24.10.2019. Tapahtuma lähetetään suorana Yle Areenassa. Katso viime vuoden voittajat täältä.

Tutustu kilpailuun ja ilmoita lyhytvideosi mukaan!

Shortland-gaalan voittajia
Shortland 2018 -kilpailun voittajat sekä raati. Shortland-gaalan voittajia Kuva: Juuli Aschan voittajat,ryhmäkuvat,video,media-ala
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri