Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Yleisradion sananvapauden edellytykset ovat vahvistuneet

Pasilan linkkitorni, TV-torni
Pasilan linkkitorni, TV-torni Kuva: Derrick Frilund / Yle Pasilan linkkitorni,Yle,yleisradiotoiminta,pasilan tv-torni

Martti Soramäki, YTT, tarkastelee tutkimuksessaan Ylen historiaa sananvapauden näkökulmasta. Soramäen tutkimus Yleisradio 1926–2018. Sensuurin kohteesta sananvapausyhtiöksi julkaistiin 21.8.2019.

Tutkimus keskittyy Ylen toiminnan ja palveluiden puitteisiin sananvapauden näkökulmasta. Se käsittelee ensisijaisesti sananvapauden rakenteellisia ja toiminnallisia edellytyksiä, mutta myös esimerkinomaisesti sananvapauden käytännön toteutumista ja siihen liittyviä ongelmia.

Martti Soramäen mukaan Yleisradion rakenteellinen riippumattomuus on vahvistunut voimakkaasti.

“Eduskunnan roolin vahvistuminen suhteessa Yleisradioon, ulkopuolinen hallitus ja viimeisimpänä Yleisradion rahoitusuudistus vuonna 2013 ovat kaikki osaltaan lisänneet Yleisradion riippumattomuutta.”

Ylen kehitys nykyiseen asemaansa, jossa toimintaa ohjaavat laki Yleisradiosta, laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, journalistin ohjeet, yhtiön sisäinen Ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettinen ohje, rakenteellinen ja toiminnallinen riippumattomuus sekä valtiontukisäännöt on ollut pitkä, monipolvinen ja vaiheittainen prosessi.

“Kukaan ei tähän mennessä ole tarkastellut Yleisradion sananvapautta näin pitkällä aikavälillä. Kehityskulku on selvä; yhteiskunta, arvot ja lainsäädäntö ovat muuttuneet radikaalisti näiden yli 90 vuoden aikana. Yleisradio on muuttunut sensuurin kohteesta sananvapautta toteuttavaksi julkisen palvelun mediaksi”, Martti Soramäki summaa.