Hyppää pääsisältöön

Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä.

Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja äänilevykokoelmaansa. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa tulevaisuudessa.

– Tykkään porttikonki-filosofin roolista, minulla on nyt aikaa ja vapautta tutkiskella ja katsella asioita vähän eri näkökulmista, sanoo onnellinen kirjailija ja eläkeläinen Kai Ekholm.

Hän toimi vuoteen 2018 saakka Kansalliskirjaston ylihoitajana, kaiken kaikkiaan 17 vuotta. Toimikautensa aikana hän edisti Kansalliskirjaston palveluiden digitalisointia, suomalaisten kirjastojen ja muistiorganisaatioiden yhteistyötä sekä kansallisen digitaalisen palveluinfrastruktuurin kehittämistä.

Kirjasto oli lapsuuden onnellisuuden keidas

Kirjasto tuli hänelle tutuksi jo lapsuudessa Riihimäellä. Ekholm muistelee olleensa yksinäinen lapsi. Kotikadun toisella puolella oli kuitenkin kirjasto. Siellä hän vietti suurimman osan vapaa-ajastaan ja sieltä löytyi aina seuraa - kirjoista.

– Kun sain käsiini Björn Landströmin kirjan Laiva, totesin, että jos kirjat ovat näin upeita, elämässä ei ole mitään hätää, hän muistelee.

Yksinhuoltajan poikana hän sai ottaa vastuuta elämästään jo nuorena. Kai Ekholm on syntynyt Salossa, mutta vietti suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Riihimäellä.

Siiri-mummu ja hänen siskonsa Lempi vaikuttivat suuresti Kai Ekholmin lapsuuteen. Nämä vanhat, viisaat naiset kasvattivat hänet yhdessä äidin rinnalla ja heillä oli aivan omia periaatteita.

Naisten maailman arvot ovat tutumpia

Siiri-mummu ja hänen siskonsa Lempi vaikuttivat suuresti Kai Ekholmin lapsuuteen. Nämä vanhat, viisaat naiset kasvattivat hänet äidin rinnalla ja heillä oli aivan omia periaatteita.

Poika laitettiin säällä kuin säällä ulos ja häneltä vaadittiin että siellä oli myös pysyttävä vähintään tunti.

– Heillä oli periaate että lasta pitää aina välillä kiusata, ettei hänestä tule tyhmä, muistelee Kai Ekholm hymyissä suin naisten kasvatusperiaatteita. Naisten valtakunnassa eläneenä naisten arvot ja painotukset ovat tulleet myös läheisemmiksi.

– Olen koko elämäni etsinyt suhdetta mieheen ja miehuuteen ja tavallaan olen luovuttanut. Kaikki miesten suorituspaikat, kaikki kilpailu, pullistelu ja aggressio ovat olleet minulle vieraita. Naisten maailma on minulle ollut paljon läheisempi kuin miesten maailma, kuvailee Kai Ekholm

Kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä tuli ammatti

Kulttuurialasta Ekholm innostui 17-vuotiaana lukiessaan lehdistä juttuja esimerkiksi Pekka Gronowista, Peter von Baghista ja Olli Alhosta. He olivat silloin esikuvia, nykyään Ekholmin ystäviä.

– Nämä herrat osoittivat, että kulttuuri voi olla miehelle ammatti, iloitsee Kai Ekholm jolle kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä tuli myöhemmin ammatti.

Kirjastosta muodostui monella tapaa hänen elämänsä kohtalo. Kun hän lähti rohkeasti Tampereen yliopistoon opiskelemaan kirjastotiedettä, sitä pidettiin silloin outona ja epätoivoisena ratkaisuna.

Mutta rohkeus kannatti. Sittemmin Kai Ekholmista tuli professori ja Kansalliskirjastojen maailmanjärjestön puheenjohtaja. Vaimokin, kirjastonhoitaja, löytyi kirjastomaailmasta.

Kirjasto tuli Kai Ekholmille tutuksi jo lapsuudessa Hyvinkäällä. Hän on niissä viettänyt paljon aikaa ja kirjoittanut aiheesta kirjoja

Sydän sykkii edelleen kirjastolle

Lähes 40-vuotisen työuran tehnyt kolmen aikuisen pojan isä myöntää, että ikä on tuonut lisää rohkeutta. Hän toimi kirjasto uransa aikana ennakkoluulottomasti ja uskalsi tarttua uuden tekniikan mahdollisuuksiiin.

Kun hän puhui 90-luvulla sähköisistä kirjoista ja sähköisestä julkaisemisesta, häntä pidettiin “kylähulluna”. Harva osasi tuolloin ennustaa, missä määrin sähköinen julkaiseminen hallitsee elämää tällä vuosituhannella.

Kirjaston tulevaisuudesta ja sen puolesta hän jaksaa edelleen puhua. Ennen eläköitymistään hän tuli tunnetuksi siitä, että kieltäytyi irtisanomasta Kansalliskirjaston työntekijöitä säästösyistä. Toiminnalleen hän löysi perusteet perustuslaista, jossa määritellään Kansalliskirjaston tehtävät.

– Kirjastossa on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, viisaudesta ja jatkuvuudesta. Se ei ole vaan kirjakokoelma, vaan kahdentuhannen vuoden jatkumo. Nyt eletään jännittäviä aikoja että kuka tarvii kirjastoja kun meillä on käsitys että kaikki löytyy netistä. Ei taatusti vielä löydy, toteaa Kai Ekholm topakasti.

Kai Ekholmille kirjojen lisäksi levyt ovat olleet koko elämän intohimon kohde. Hänellä on yli 20 000 levyä.

Kulttuuria talletetaan myös kotona

Kai Ekholmille kirjat ja levyt ovat koko elämän intohimon kohde. Työhuoneessaan hänellä on monta vintage-radiota sekä toimivia gramofoneja. Hän kerää niitä sekä vanhoja kitaroita, joita hän myös harrastuksenaan soittaa.

– Sitten minulla on yli 20 000 levyä. Olen laskenut, että eläkepäiväni menevät niiden arkistoimisessa, hän hymähtää ja tarttuu toimeen.