Taas mietin aika- ja paikkakonetta

Taas mietin aika- ja paikkakonetta

Jo pelkällä paikkakoneella voisi aiheuttaa paljon iloa itsen ja muiden päihin. Kun voisi teleporttailla sillä.

Sen sijaan pelkän aikakoneen anti olisi aikamoista sattumankauppaa, jonsei voisi määrätä, mihin paikkaan tietyssä ajassa joutuu. Ties vaikka hauem p...

Siksi onkin mielekkäintä kuvitella yhdistetyn aika- ja paikkakoneen suomia riemuja.

Esmes.

Kauan sitten oli harvinainen auringonpimennys. Sellainen YOLO-homma, joka sattuu vain kerran about tuhannessa vuodessa tai jotain - ja minä satuin olemaan juuri oikealla kohdalla maapalloa näkemään sen.

Ajoissa olin vieläpä. Monta tuntea oli siihen pimennykseen vielä.

Kuinka ollakaan, päätin ottaa torkut. Ja arvaatte lopputuloksen, aurinko pimentyi minun sitä näkemättä.

Että harmitti!

Mutta aika- ja paikkakoneella voisin mennä katsomaan auringonpimennyksen koska vain haluan. Vaikka ensi tiistaina!

Tai.

Oli aikoinaan edessä ne ylioppilaskirjoitukset viimeinkin, ne, joista viimeiset kahdeksan vuotta oli toistuvasti vannotettu, että opetelkaa nämä asiat nyt, muuten olette kirjoituksissa pulassa.

Niin sitten kun oli enää pari kolme päivää aikaa niihin yo-kirjoituksiin, aloin päntätä hyvän ystävän ahkeralla avustuksella. Pikapänttäsin ihan sikana, yötä päivää. Luin ja luin ja luin ja luin, silmät tapillaan kuin kummituseläin.

Ja menikin kohtuuhyvin ne yo-kirjoitukset.

Niin aika- ja paikkakoneellapa jos menisikin nyt uudelleen niihin pänttäyspäiviin, ja sen sikana pänttäämisen asemesta vain rillutelisi! Kun ne kirjoituksethan lopulta menivät minulta hyvin, sen tiedämme.

Ja fyysikkojen ennusteista tiedämme, että aikamatkailussa näyttää olevan jokin luonnonlaki, joka estää aikamatkutajaa muuttamasta tulevaisuutta. Niinpä saisin kuin saisinkin hyvän yo-todistuksen, silti vaikka aika- ja paikkamatkustajana rilluttelisin lukemisen sijasta miten kovasti. Ja yötä päivää!

https://youtu.be/oBf7otSstlw?t=36

Hip helei! Rill ! Über-Rill !

Myös monia muita etuja tällaisesta matkailusta olisi.

Voisi esmes mennä lottoamaan aikaan, jolloin lottorivi oli paljon halvempi kuin nyt. Kun lotossa ei kumminkaan voita, säästäisi rahaa, kun lottoaisi halvemmalla. Mitä enemmän lottoaisi, sitä enemmän säästäisi. Tuhansia, päivässä jopa ehkä.

Tai jos omistaa koiran, joka on mullivasikankokoista rotua ja syöpi kuin hyeenalauma, voisi aina ruoka-ajan tullessa siirtyä menneisyyteen ja aikaan jolloin se iso ahnas hurtta oli vasta pentu ja söi hirmu vähän. Ja syöttäisi sen elukan silloin. Puolikkaalla lihapullalla eläisi se koira paksusti. Kakkaakin tulisi tosi vähän; saman verran kuin naurettavan pieneltä kultakalalta. Lol.

Edelleen, autolla kun tekisi mieli huviajella, menisi 1960-luvulle, jolloin bensiini oli kutakuinkin ilmaista. Kyllä kelpaisi huristella, ei murhetta lövön hinnasta tällä!

Mutta ehkä parasta olisi joku sellainen pieni mukava hetki, kun on vaikka hyvin pienenä lapsena ollut turvallisesti isän ja äidin välissä sohvalla lauantai-iltana, torkahtaneena siinä, ja havahtuu unesta hieman, näkee että isä ja äiti ovat siitä, ja sitten nukahtaa isän tai äidin pään silitykseen uudelleen. Niin laittaisi aika-ja paikkakoneessa sellaisen toistolenkin päälle, että se sama ihana hetki pyörisi uudelleen ja uudelleen, aina vaan.

Aina ja iäti.

Ja radiosta kuuluisi Heifetzin soittama Vitalin Chaconne, urkusäestyksellä...

https://youtu.be/97xlBipnzG8

Toivoo:

Yksi monten puolesta.