Hyppää pääsisältöön

Ystäväsi eivät halua, että olet mukava tuntemattomalle

Kolme naista istuu yhdessä nauramassa.
Kolme naista istuu yhdessä nauramassa. Kuva: Unsplash/Ben White ystävät,naiset,pidot,häät (perhejuhlat),juoruilu

Tutkimuksen mukaan ystäväsi eivät osaa aina tulkita sinua oikein, vaan odottavat sinulta aivan tietynlaista käytöstä.

Millä perusteella sinun ystäväsi ovat valikoituneet? Ovatko he niitä, jotka kuuntelevat sinua aina? Jotka osaavat iloita kanssasi, kun onnistut? Jotka ovat valmiit puolustamaan sinua kynsin hampain, tuli mitä tuli?

Psychology Today -lehti kertoo neliosaisesta tutkimussarjasta, joka osoittaa, missä ystävyys lopulta mitataan.

Ystävältä odotetaan toisenlaista käyttäytymistä kuin tuntemattomalta

Koehenkilöiden tuli kuvitella seuraavanlainen tilanne:

Kuvittele, että olet hyvän ystäväsi Jamien kanssa baarissa. Alatte keskustella Caseyn kanssa, johon olette Jamien kanssa vastikään tutustuneet.

Kun olette keskustelleet tunnin verran, sinulle tulee riitaa Caseyn kanssa ja alatte sättiä toisianne.

Casey sanoo: "Mikä sinulla oikein on? Miksi olet noin typerä?" Vastaat hänelle: "Sinä se tässä typerys olet". Sitten Casey katsoo Jamieta ja kysyy: "Kumpi meistä on typerys?"

Tässä kohtaa tutkijat jakoivat koehenkilöt kolmeen ryhmään. Eri ryhmille he olivat asettaneet erilaisia vastausvaihtoehtoja.

Joko Jamie oli Caseyn puolella, ystävänsä puolella tai sanoo neutraalina pysyen: "En ota kantaa."

Voimistuiko yhteenkuuluvuuden tunne vai horjuttiko välikohtaus ystävyyssuhdetta?

Tarinan jälkeen koehenkilöt vastasivat kyselyyn, jossa selvitettiin, kuinka läheiseksi he kokivat Jamien sen perusteella, miten hän oli riitatilanteessa reagoinut. Voimistuiko yhteenkuuluvuuden tunne vai horjuttiko välikohtaus ystävyyssuhdetta? Lisäksi kysyttiin todennäköisyyttä seistä Jamien puolella, jos tämä tarvitsisi vastaavanlaisessa konfliktissa tukea.

Kuten arvata saattaa, kun ihmiset kuvittelivat ystävänsä pitävän tuttavan puolta, se koettiin pettymykseksi ja se heikensi ystävyyssidettä. Niinikään todennäköisyys, että seisoisi tämän puolella seuraavassa konfliktitilanteessa oli pienempi.

Ihmiset eivät siis tulkitse ystävän "pysyvän neutraalina", vaan tulkitsivat ystävän pitävän toisen puolta.

Yllättäviä olivat sen sijaan reaktiot siihen, että ystävä ei ottanut konfliktiin kantaa.

Ihmiset olivat yhtä pettyneitä neutraalina pysyvään ystävään, kuin tuttavan puolella olevaan ystävään.

Ihmiset eivät siis tulkitse ystävän "pysyvän neutraalina", vaan tulkitsivat ystävän pitävän toisen puolta.

Koehenkilöt eivät halunneet ottaa kantaa ystävänsä riitatilanteeseen

Mitä tapahtuu, jos koehenkilö itse joutuisi valintatilanteeseen? Jos ystävä olisikin joutunut puolitutun kanssa riitoihin ja itse joutuisi vastaamaan, kumpi heistä on se typerys?

Tutkimuksen toisessa osassa uusia koehenkilöitä pyydettiin kuvittelemaan tällainen tilanne.

Olivatko koehenkilöt ystävänsä puolella?
Eivät.
81% koehenkilöistä päätti vastata "en ota kantaa".

Ihmiset eivät siis tule ajatelleeksi, että oma kantaaottamattomuus vaarantaa ystävyyssuhteen. He välttelevät joutumasta konfliktiin, vaikka ystävyys olisikin koetuksella.

Jos tuttava oli vastannut "en ota kantaa", ei pettymyksen tunnetta tullutkaan

Tutkijat päättivät sekoittaa vielä asetelmaa niin, että ystävyyssuhteiden tasoissa ei ollut eroja. Ja tulokset paljastivat ystävyyden merkityksestä yhä enemmän.

Ensimmäisessä variaatiossa kaikki kolme olivat tuttavia keskenään. Koehenkilöä pyydettiin kuvittelemaan, että hänelle oli tullut riitaa toisen tuttavan kanssa. Ja että toinen tuttavista joutui vastaamaan, kumpi oli typerys.

Kuten arvata saattaa, koehenkilöt kokivat luonnollisesti pettymystä tuttavaa kohtaan, joka ei ollut heidän puolellaan. Mutta jos tuttava oli vastannut "en ota kantaa", ei pettymyksen tunnetta tullutkaan.

Nyt ystävän neutraalius tulkittiin neutraaliudeksi, eikä se aiheuttanut pettymyksen tunnetta.

Tutkimussarjan viimeisimmässä variaatiossa kaikki olivat hyviä ystäviä keskenään. Miten ystävyys nyt mitattiin?

Tutkijat pyysivät jälleen uusia koehenkilöitä kuvittelemaan tilanne baarissa kahden hyvän ystävän kanssa. Nyt koehenkilö kuvitteli joutuvansa riitoihin hyvän ystävänsä kanssa, ja kuvitteli joutuvansa kuulemaan toiselta hyvältä ystävältään "kumpi heistä oli typerys".

Vastaukset olivat jälleen toisenlaiset, kuin jos vastakkain olisi ollut tuttava ja ystävä.

Nyt ystävän neutraalius tulkittiin neutraaliudeksi, eikä se aiheuttanut pettymyksen tunnetta.

Ystävyyden luonteen voikin tämän tutkimuksen mukaan testata sen perusteella, miten tulkitsee neutraalina pysymisen.

Tutkijoiden mukaan ystävyyssuhteita määritteleekin pitkälti liittoutuminen. Ihmiset arvostavat tutkimuksen pohjalta eniten sellaista ystävää, jonka liittoutumiseen he voivat luottaa konfliktitilanteessa. Vaikka ihminen välttelisikin mieluiten sotkeutumasta ystäviensä riitoihin, on ystävyys lopulta kuitenkin sitä, että seisoo toisen rinnalla tuli mitä tuli.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede