Hyppää pääsisältöön

Bermelin linjakasta monityylisyyttä

Yhdysvaltalaisen klarinetisti-säveltäjä Derek Bermelin (s. 1967) letkeä musiikki kurottelee moneen suuntaan. New Yorkissa kasvaneen Bermelin monipuolisen muusikkouden juuret ovat vahvasti rytmimusiikissa, kuten jazzissa, funkissa ja hip hopissa. Yhteykset niihin eivät ole tyystin katkenneet Bermelin omassa taidemusiikkituotannossakaan.

bermel äänitteen kansi
bermel äänitteen kansi Derek Bermel

Bermelin monityylisessä musiikissa länsimaisen taidemusiikin muotorakenteet kohtaavat oivasti rytmimusiikin, maailmanmusiikin ja americanan. Periamerikkalaiset tunnistettavuudet esittäytyvät vaikkapa bluesin tai jazzin muodossa.

Migration Series teoksessa orkesteria tulee vahvistamaan ja laajentamaan Juilliardin jazz-orkesteri. Yhdistelmä toimii. David Alan Millerin johtama Albanyn sinfoniaorkesterin soitto on jälleen osoitus yhdysvaltalaisten orkestereiden luontevasta rytmisestä otteesta.

Laulusarja Mar de Setembro jazz-laulajalle ja kamariorkesterille on surumielistä ja lempeää musiikkia. Siinä Luciana Souzan pehmeä ääni kutoutuu sujuvasti portugalilaisen kansanmusiikin vaikutteisiin.

Kolmiosainen orkesteriteos A Shout, a Whisper, and a Trace puolestaan kumartaa muun muassa Bartókin suuntaan, kun urbaanit jazz-rytmit sekoittuvat balkanilaisiin tanssirytmeihin.

Monityylinen kokonaisuus hahmottuu kuitenkin eheänä mahdollisuuksien avaruuden esittelynä, ei irrallisena tyylipastissien kokoelmana.

Derek Bermel. Migrations. Derek Bermel, klarinetti, Ted Nash, klarinetti, Luciana Souza, Albanyn sinfoniaorkesteri, Juilliard Jazz Orchestra, joht. David Allan Miller. Naxos (8.559871)

Kuuntele Uudet levyt 3.9.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Riemastuttava oopperalöytö!

    Levyarvio

    Provinsiaalisen uran tehneen sveitsiläisen kapellimestarin, säveltäjän ja opettajan Richard Fluryn ensimmäinen ooppera, yksinäytöksinen ”Firenzeläinen tragedia” valmistui vuonna 1928 ja sai kantaesityksessään Solothurnissa Pohjois-Sveitsissä seuraavana keväänä varsin myönteisen vastaanoton lehdistöltä. Eipä ihme: hieman yli kolmekymmenvuotiaan paikallisen säveltämäksi se on suorastaan nerokas vetäen vertaansa selvästi esikuvallisen Richard Straussin Salome-oopperalle – Oscar Wilden tekstiin sekin. Vajaan kolmen vartin kestävä yksikohtauksinen nostatus sisältää niin wildemaisia lausahduksia kuin taiten verhoiltua sosiopoliittista debatointia.

  • Erika Foxin improvisatorinen välittömyys

    Levyarvio

    On sanottu että säveltäminen ja improvisaatio olisivat hyvin lähellä toisiaan, ja että hyvät sävellykset ovat vain hyvien improvisoijien ylöskirjoituksia. Riippuu varmaankin keneltä kysytään – mutta englantilaisen Erika Foxin musiikissa improvisatorinen välittömyys on kiehtovasti läsnä jokaisessa nuotissa osana jotain sellaista josta rakentuu kokonaisuuksia, vapaata muotoa.

  • Pianistin tarinointia rauhallisesti ja liioittelematta

    Levyarvio

    Tällä vuosikymmenellä vuoden 2010 Kuningatar Elisabeth -pianokilvan voiton jälkeen paikkansa kysytyimpien konserttipianistien joukossa vakiinnuttanut Denis Kozhuhin on tänä syksynä ihastuttanut levyjulkaisuja seuraavia miellyttävästi soivalla ja hyvin soitetulla albumilla valikoimasta Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja ja Edvarg Griegin Lyyrisiä kappaleita. Se sopii olohuoneisiin mitä parhaiten, erityisesti nyt iltojen pimetessä kynttilänvalolle sopivasti lämpöä antamaan. Lyyrisyyden lisäksi minua kuulijana miellyttää myös Kozhuhin tapa tarinoida rauhallisesti ja liioittelematta.