Hyppää pääsisältöön

Kylmässä sodassa IBM oli tietotekninen silta länteen

Suomen ensimmäinen tietokone käynnistettiin vuonna 1958. Ei ollut sattumaa, että se oli amerikkalaisen IBM:n valmistama. Suomen teknologista siltaa länteen oli ryhdytty rakentamaan jo ennen tietokoneiden aikaa. Jatkosodan jälkeen läntisen tietotekniikan saatavuus haluttiin varmistaa ylintä poliittista johtoa myöten.

Kylmän sodan aikana maailman merkittävin tietokoneiden valmistaja oli IBM (International Business Machines). Amerikkalaisyritys dominoi tietokonemarkkinoita laitteissa, ohjelmistoissa ja palveluissa. Dominointi ulottui myös syrjäiseen Suomeen, minkä suomalaiset osaltaan varmistivat tilaamalla tietokoneiden edeltäjät - reikäkorttikoneet - IBM:ltä.

"Enckellin silta" länteen

Koska Neuvostoliiton ahdistama Suomi ei voinut avoimesti suuntautua poliittisesti länteen, sinne luotiin yhteyksiä talouden ja kaupan avulla. Niitä ajoi yritysjohtaja, diplomaatti ja moninkertainen ulkoministeri Carl Enckell.

Tutkija Petri Paju on perehtynyt Suomen IBM:n historiaan. Pajun mielestä Enckellillä oli merkittävä rooli siinä, miten Suomi poliittisesti hankalassa tilanteessa onnistui luovimaan idän ja lännen välissä.

Sodan jälkeen Suomen ulkopolitiikkaa ohjasi "Paasikiven linja", joka otti huomioon Neuvostoliiton turvallisuuspoliittiset tavoitteet.

Samalla kuitenkin länteen muodostui Pajun mukaan "Enckellin silta"

Enckell pystyi, ehkä Paasikiven turvin ja vähän varjossa, rakentamaan näitä yritysmaailman länsiyhteyksiä muun muassa IBM-kontaktiensa avulla.― tutkija Petri Paju

Enckell ja IBM

Useaan otteeseen ulkoministerinä toiminut Carl Enckell valittiin IBM Suomen hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 1938. Valintaan vaikutti todennäköisesti se, että Enckell tunsi henkilökohtaisesti IBM:n pitkäaikaisen pääjohtajan Thomas J. Watsonin.

Watson valittiin Kansainvälisen kauppakamarin puheenjohtajaksi vuonna 1937. Enckell oli tuolloin kauppakamarin Suomen osaston puheenjohtaja. Watson vieraili Suomessa seuraavana vuonna.

Sodan jälkeen Enckellin ja Watsonin yhteydenpito jatkui. Toisaalla Enckell muotoili yhdessä J.K. Paasikiven kanssa Suomen idänpolitiikkaa ja oli laatimassa Neuvostoliiton kanssa tehtyjä sotakorvaus- ja YYA-sopimuksia.

Ulkoministeri Carl Enckell allekirjoittaa sotakorvaussopimuksen.
Ulkoministeri Carl Enckell allekirjoittamassa sotakorvaussopimusta Ulkoministeri Carl Enckell allekirjoittaa sotakorvaussopimuksen. Kuva: Ylen arkisto / Hede-Foto Suomen sotakorvaukset,Carl Enckell

Reikäkorttikoneet lännestä

Sotakorvausten avulla Neuvostoliitto yritti kasvattaa Suomen riippuvuutta itänaapuristaan.

Paradoksaalisesti Neuvostoliiton vaatimukset lisäsivät Suomen tietotekniikkatilauksia lännestä.

Sotakorvaustuotteiden valmistaminen oli monimutkainen projekti, jonka toteuttamiseen tarvittiin paljon tiedon tallentamista ja laskentaa. Moni yritys tarvitsi urakan laskemiseen tietokoneiden edeltäjiä eli reikäkorttikoneita sekä reikäkortteja.

Periaatteessa reikäkorttikoneita olisi voinut tilata Neuvostoliitostakin, sillä se valmisti niitä. Tosin ne olivat usein läntisten koneiden kopioita.

Enckell piti kuitenkin osaltaan huolta siitä, että suomalaisen teollisuuden tarvitsemat reikäkorttikoneet tilattiin IBM:ltä.

Kommunismin vastustaminen

Laitteiden toimittaminen Suomeen ei ollut IBM:lle pelkkää bisnestä.

Suomen IBM:n kannatti tietenkin sanoa ja painottaa, että tämä on liiketoimintaa vaan, ihan neutraalia puuhaa, mutta kun katsotaan tätä taustaa niin huomataan paremmin, että se edellyttää aikamoisen ideologisen valinnan."― tutkija Petri Paju

Tuo valinta oli kommunismin vastustaminen. Suomen IBM tai amerikkalainen IBM-emoyhtiö eivät tuoneet sitä kuuluvasti esille Suomessa, mutta 40-luvun lopulla ja 50-luvulla kommunismin vastustaminen oli osa isojen amerikkalaisten yritysten toimintaa.

Esimerkiksi vuonna 1956 Unkarin kansannousun tukahduttamisen jälkeen IBM:n emoyhtiö kielsi sen tytäryhtiöiden toiminnan itäblokissa.

Reikäkortti.
Reikäkortti Reikäkortti. Kuva: imago/R�diger W�lk/ All Over Press Reikäkortti

Muutama vuosi aikaisemmin, sotakorvausten päättyessä, Yhdysvaltain hallinto oli ollut huolissaan Suomen idänkaupan kasvusta. Tutkija Petri Pajun mukaan ei ole varmuutta siitä, oliko tällä yhteyttä siihen, että 50-luvun alussa Suomi sai oman IBM-reikäkorttipainon. Joka tapauksessa se vahvisti merkittävästi IBM-teknologian roolia Suomessa.

Reikäkortit olivat tärkein tiedon tallentamisen tapa, ja vielä pitkään 60-luvulla valtaosa myös tietokoneiden käsittelemästä tiedosta tallennettiin reikäkorteille.

Ensimmäinen tietokone oli tietenkin IBM

Vuonna 1958 Suomi sai ensimmäisen tietokoneensa, kun Postisäästöpankin tilaama IBM 650 eli "Ensi" käynnistettiin. IBM todennäköisesti joudutti tilausta, koska samaan aikaan Teknillisessä korkeakoulussa rakennettiin Esko-tietokonetta. IBM halusi varmistaa, että se saa kunnian olla Suomen ensimmäisen tietokoneen valmistaja.

Hyvinvointi-Suomea ryhdyttiin rakentamaan tietokoneiden avulla. Pankit, vakuutusyhtiöt, hallinto ja teollisuus tarvitsivat yhä tehokkaampia tietokoneita. Useimmat niistä toimitti IBM.

IBM:n pääjohtaja Thomas Watson Jr.
Thomas Watson nuorempi (kuvassa keskellä) johdatti IBM:n tietokonealan markkinajohtajaksi IBM:n pääjohtaja Thomas Watson Jr. Kuva: CSU Archives/Everett Collection/All Over Press IBM S/360,Thomas Watson

Vuonna 1967 kaikkiaan 136 asennetusta tietokonejärjestelmästä IBM:n toimittamia oli 104.

Suomen valtio ja suuryritykset tulivat käytännössä riippuvaisiksi IBM:stä.― tutkija Petri Paju

Suhteita länteen loi myös IBM:n vaihto-ohjelma. Siihen osallistuivat vähitellen kasvavan Suomen IBM:n työntekijät ja asiakkaat. Koska Suomi oli ulkona monista eurooppalaisista järjestöistä, IBM tarjoamat yhteydet länteen korostuivat myös tällä tavalla.

Neuvostoliitto jäi jälkeen

1960-luvun mittaan Neuvostoliitto jäi yhä pahemmin jälkeen tietokoneiden kehityksessä. Neuvostoliitossa armeija kyllä rakensi tehokkaita tietokoneita asejärjestelmien osaksi, mutta muutoin kankea ja byrokraattinen järjestelmä ei kyennyt vastaamaan koko yhteiskunnan tietoteknisiin tarpeisiin.

Tilanne oli samankaltainen myös muualla itäblokissa.

Amerikkalaista kehitystä ajoi osaltaan eteenpäin Apollo-ohjelma. Kuulennon onnistumisen edellytyksenä olivat tehokkaat tietokoneet. IBM panosti massiivisesti IBM 360-malliston kehittämiseen, ja sen sanotaan olleen ratkaisevassa roolissa siinä, että ihminen pääsi kuuhun.

IBM 360 -tietokone toimistossa.
IBM:n 360-mallisto oli menestys IBM 360 -tietokone toimistossa. Kuva: INTERFOTO / Alamy/All Over Press IBM,IBM S/360

Vuonna 1968 itäblokki päätti Neuvostoliiton johdolla ryhtyä kopioimaan IBM:n 360-mallistoa.

Päätöksen jälkeen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n päätehtäväksi tuli läntisen, etenkin amerikkalaisen, tietotekniikan vakoileminen.

Sitä KGB teki myös Suomessa.

Korkean teknologian vientikielto

Kylmässä sodassa Suomi näytti usein olevan rähmällään itään, mutta tietotekninen silta länteen oli vahva. Korkeaa läntistä teknologiaa saatiin usein sillä ehdolla, että sitä ei Suomen kautta päädy itäblokkiin. Tästä vientikiellosta Suomi pystyi ilmeisesti pitämään melko hyvin kiinni. Suomi ei ollut lännen vientikieltoa valvovan COCOM-järjestön jäsen, mutta käytännössä noudatti sen sääntöjä.

Neuvostoliitto kuitenkin yritti hankkia eri keinoin tietoa läntisestä teknologiasta myös Suomesta.

Suojelupoliisi seurasi tilannetta. Vakoilutapauksia ei juuri tuotu julkisuuteen, vaan vakoojat karkotettiin maasta kaikessa hiljaisuudessa.

Tietokoneet ja kylmän sodan loppu

1970-luvulla viranomaiset etsivät vaihtoehtoja IBM:lle, mutta se säilytti asemansa merkittävimpänä tietokonevalmistajana. Tilanne alkoi muuttua seuraavalla vuosikymmenellä mikroprosessorien ja PC-koneiden myötä.

Markkinoille tuli paljon uusia valmistajia, eikä IBM enää dominoinut entiseen malliin.

Neuvostoliitto ja itäblokki jäivät yhä pahemmin jälkeen.

Suunnitelmataloudet eivät yksinkertaisesti kyenneet tuottamaan lännen veroisia tietokoneita.

Vuonna 1989 Berliinin muuri murtui, itäblokki hajosi ja kylmä sota päättyi.

Tänään IBM:llä ei ole läheskään samankaltaista asemaa Suomessa kuin kylmän sodan aikana. Siinä missä IBM palveli, ja yhä palvelee, lähinnä yritysasiakkaita, tietotekniikka on nykyään tullut ihmisten iholle muiden valmistajien toimesta, ja kuluttajiin yritetään vaikuttaa ohjelmistojen ja sosiaalisen median algoritmien avulla. Tässä suuret amerikkalaiset firmat, kuten Google ja Facebook, näyttelevät jälleen isoa roolia.

Lähteet:

Petri Paju: Monikansallinen yritys ja siteet länteen. IBM Suomessa ja Länsi-Euroopassa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla. Historiallinen Aikakauskirja 3/2015.
Petri Paju ja Thomas Haigh: IBM's Tiny Peripheral: Finland and the Tensions of Transnationality. Business History Review 2018.

IBM:n roolista ja merkityksestä kylmässä sodassa kerrotaan myös Laika, Lada, Marx ja mä -televisiosarjan jaksossa "Taistelu tietokoneen sielusta". Yle TV1 ja Yle Areena lokakuussa.