Hyppää pääsisältöön

Tuomas Karemo: Täytyykö taideteoksessa olla pointti?

Kuvassa toimittaja Tuomas Karemo.
Kuvassa toimittaja Tuomas Karemo. Kuva: Jyrki Valkama KulttuuriCocktail,tuomas karemo

Miksi jäämme kaipaamaan pointtia joltain taideteokselta, kysyy Tuomas Karemo.

”Pointti? Sitä ei vaan ole, paitsi se, että Fleckin elämä on paskaa.” Näin kirjoittaa toimittaja Kalle Kinnunen uudesta Joker-elokuvasta, joka kertoo Batmanin pahiksen syntytarinan.

En ole nähnyt kyseistä elokuvaa, eikä sitä ole nähnyt vielä kovin moni muukaan suomalainen, koska sen ensi-ilta on meillä lokakuussa. En siis ota kantaa Jokerin pointtiin tai pointin puutteeseen. Pointtia eli asian ydintä voi kuitenkin pohtia yleisemmin.

Viimeksi jäin Kinnusen lailla kaipaamaan pointtia katsoessani Tarantinon uusimman elokuvan. Yritin miettiä pääni puhki, mikä Once Upon a Time in Hollywoodin pohjimmainen pointti oikein oli. En edelleenkään osaa sanoa, mikä se on. Tässä tapauksessa pointin puute – tai kyvyttömyyteni nähdä se – heikensi katselukokemustani.

Martin Scorsesen Wolf of Wall Streetissä ei mielestäni ollut mitään pointtia, mutta silti pidin elokuvasta.

Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Martin Scorsesen Wolf of Wall Streetissä ei mielestäni ollut mitään pointtia, mutta silti pidin elokuvasta ja sen maailmasta. Samalla tavalla pidin Lars von Trierin The House That Jack Builtista, Gaspar Noén Climaxista tai Marco Ferrerin Suuresta pamauksesta, jossa neljä miestä syö itsensä hengiltä. Ellei itsensä hengiltä syöminen sitten nimenomaan ollut kaipaamani pointti vähän niin kuin Kinnusen mainitsema ”elämän paskuus” Jokerin tapauksessa.

Oikeastaan joku syvempi pointti kyseisissä elokuvissa olisi saattanut pilata ne. Etenkin jos pointti ymmärretään lastenkirjamaisena ”tarinan opetus on” -moraliteettina, joka tungetaan katsojan kurkusta alas. Joskus taidekokemus voi olla mitä maagisin, vaikkei suurta oivallusta synny, eikä teoksesta löydä pointtia edes pointin etsimiseen koulutettu koiralaumakaan.

Ehkä pointin puute kielii ennen kaikkea siitä, että jokin taideteoksessa on vähän pielessä tai huonosti tehty.

Pointti on kovin monimerkityksinen sana. Ehkä pointin puute kielii ennen kaikkea siitä, että jokin taideteoksessa on vähän pielessä tai huonosti tehty. Tarantinon uusimman kohdalla koin kenties pointin puutteen siinä, että Leonardo DiCaprion esittämän henkilöhahmon ja tähän liittyvän teeman käsittely oli jäänyt puolitiehen.

Ja toisaalta, harvemmin kuulen Debussyn musiikin ystävän, ryijyjen tuntijan tai kokeellisen lyhytelokuvan katsojan jäävän "kaipaamaan pointtia".

Voit kommentoida ja keskustella sisällöstä viikon ajan artikkelin julkaisusta.

Kommentit