Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

Hammaspyöriä lähikuvassa
Hammaspyöriä lähikuvassa Hammaspyörä

Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet.

Kun Ralf Hütter ja Florian Schneider olivat vuonna 1970 studiossa tekemässä ensimmäistä Kraftwerkin nimellä tehtyä albumiaan Kraftwerk, heillä ei ollut elektronisia instrumentteja. Heillä oli sähköurut, sähkökitara, huilu ja viulu. Niillä instrumenteilla syntyi musiikkia, joka oli erilaista kuin se elektroninen musiikki, josta Kraftwerk myöhemmin opittiin tuntemaan.

Sama oli tilanne vuonna 1971, kun kaksikko oli tekemässä toista albumiaan Kraftwerk 2. Mukaan oli tullut lisää soittimia, kuten sähköbasso ja sähköpiano, mutta musiikki rakentui edelleen ilman elektronisia soittimia.

Kraftwerk itse ei ole pitänyt suurta ääntä näistä varhaisista albumeista, pikemminkin päinvastoin. Jotakin kertoo esimerkiksi se, ettei kumpaakaan albumia ole julkaistu uudelleen missään muodossa. Ihan kuin yhtye haluaisi unohtaa nuo albumit, kuten myös kolmannen albuminsa Ralf and Florian.

Ja jotakin kertoo myös se, että kun Kraftwerk vuonna 2009 julkaisi albuminsa uudelleen masteroituina, varhaisin albumi oli vuonna 1974 ilmestynyt yhtyeen neljäs albumi Autobahn. Yhtyeen kolmea aikaisempaa albumia ei tuossa The Cataloque -boksissa ollut.

Mutta on Kraftwerk itse mitä mieltä hyvänsä noista varhaisista levyistä, musiikin ystävät ja yhtyeen fanit eivät halua unohtaa noita levyjä. Kuten eivät myöskään eräät muusikot.

Berliiniläinen Zeitkratzer-orkesteri on kunnostautunut levyttämällä ja esittämällä nykymusiikkia, ja siinä ohessa yhtye levytti vuonna 2017 albumillisen vanhaa Kraftwerk-materiaalia, musiikkia albumeilta Kraftwerk ja Kraftwerk 2.

Ja nyt vuonna 2019 on ilmestynyt lisää samaa tavaraa; lisää musiikkia albumeilta Kraftwerk 2 ja Kraftwerk. Ja tietysti omaan Zeitkratzer-tyyliin esitettynä.

Ralf Hütter kutsui Kraftwekin musiikkia teolliseksi kansanmusiikiksi. Amerikkalainen Craig Leon on jo kahden albumin verran esitellyt planeettainvälistä kansanmusiikkia, Interplanetary Folk Music. Musiikkia Maan ulkopuolelta.

Vinyylilevyjen ja c-kasettien julkaiseminen on viime aikoina virkistynyt entisestään. Eräänä vakuuttavana esimerkkinä olkoon Steve Roachin uusi albumi Bloom Ascension. Se on albumi, jonka Steve Roach kertoo suunnitelleensa nimenomaan vinyylialbumijulkaisuksi.

Hän muistelee edellisen kerran tehneensä musiikkia vinyylijulkaisua varten kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1989 albumille Desert Solitaire.

Sen jälkeen CD-formaatti määritteli julkaisujen tyylin. Steve Roach otti tuon muodon haltuunsa omalla tyylillään.Hän teki useita CD-albumeita, joilla oli vain yksi yli 70-minuuttinen esitys ja kehotti ihmisiä kuuntelemaan levyjä repeat- eli toistotoiminto päällä, jolloin musiikki vaikutti loppumattomalta.

Mutta nyt siis on mielessä ollut vanha kunnon vinyyli, ja oikeastaan on aika hauska huomata, kuinka uusi ajattelu on vaikuttanut myös musiikkiin. Musiikki kuulostaa hyvässä mielessä vanhalta!

Seuraava musiikki ei ainoastaan kuulosta vanhalta, vaan se on vanhaa. No, ei sen vanhempaa kuin noin kolmenkymmenen vuoden takaa. Ja tämä musiikki julkaistaan nyt ensi kertaa. Kyseessä on perulaisen säveltäjän ja muusikon Miguel Floresin musiikki Federico Garcia Lorcasta tehtyyn näyttämöesitykseen. Albumi on nimeltään Lorca: Lost Tapes.

Myös seuraava musiikki on saanut innoitusta kirjallisuudesta. Ranskalainen Philippe Petit on inspiroitunut Edgar Allan Poen novellista A Descent into the Maelstrom, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Kurimus. Petit on tehnyt koko albumillisen musiikkia tuon novellin inspiroimana, ja soittimenaan hänellä on eräs hyvin kiinnostava elektroninen kummajainen: Buchla Music Easel, joka tunnetaan myös nimellä The Electric Music Box.

Laite on äärimmäisen kiinnostavan näköinen analogisyntesoija. Ja niinpä sillä syntyy myös kiinnostavaa musiikkia:

Robert Worby on englantilainen äänitaiteilija, veteraani, joka on tehnyt elektronista musiikkia jo yli 50 vuoden ajan. Hän on myös mukana Langham Research Centre -taiteilijakollektiivissa, joka on erikoistunut niin kutsuttuun konkreettiseen musiikkiin, eli ympäristön äänistä ja ääninauhoista rakennettuun musiikkiin.

Yli 50-vuotisen uran jälkeen Robert Worby on nyt saanut aikaan ensimmäisen soololevynsä. Kyllä. Albumi on nimeltään Factitious Airs, ja siinä liikutaan 1950- ja 60-lukujen elektronimusiikin hengessä, konkreettisen musiikin hämärillä rajoilla:

Robert Worbyn hengenheimolainen Ian Rawes on kohdistanut kiinnostuksensa Lontoon läpi virtaavaan Thames-jokeen ja se ääniin. Albumi nimeltä Thames on osa The London Sound Survey -projektia, joka dokumentoi äänellisesti Lontoon muuttuvaa äänimaisemaa.

The London Sound Survey -projektin nettisivuilla on valtaisa määrä hyvin kiinnostavaa materiaalia, monenlaisia ääniä Lontoosta, upeasti restauroituina. Vanhin äänikuva Lontoosta on muuten peräisin vuodelta 1928.

Tässä vähän uudempaa kuvaa Thames-joen varrelta. Tämä on vuodelta 2018 ja tässä ollaan, ei Lontoossa vaan Kentissä Allhallowsin suolla, keväisenä yönä:

Temple Of Tiermesin vuonna 2004 ilmestynyt albumi Delirium Sadomaso ilmestyi aikoinaan CD-muodossa, nyt ovat tarjolla myös download- ja c-kasettiversiot. Muistan joskus törmänneeni kuvaukseen Temple Of Tiermesin musiikista ja se meni näin: Finnish esoteric ritual industrial noise.


Augustus Bro suunnitteli EP-julkaisua nimeltä Galactic Orminex, mutta lopulta julkaisusta tuli aivan täysimittainen c-kasetti- ja download-julkaisu. Tässä julkaisun avausraita Forged Context Orimus:

AVARUUSROMUA 8.9.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
ZEITKRATZER: Klingklang - osa - (Zeitkratzer performs songs from the albums Kraftwerk and Kraftwerk 2)
ZEITKRATZER: Harmonika (Zeitkratzer performs songs from the albums Kraftwerk 2 and Kraftwerk)
CRAIG LEON: The Twenty Second Step As Well As The Tenth (Anthology of interplanetary Folk Music vol 2: The Canon)
STEVE ROACH: Synesthete (Bloom Ascension)
MIGUEL FLORES: II (Lorca: Lost Tapes 1989-1991)
PHILIPPE PETIT: … (Descent Into The Maelstrom)
ROBERT WORBY: Night, Without Edges or Face (Factitious Airs)
THE LONDON SOUND SURVEY: Allhallows Marshes: Night (Thames)
TEMPLE OF TIERMES: 06.24 (Delirium Sadomaso)
AUGUSTUS BRO: Forged Context Orimus (Galactic Orminex)

BONUS: dokumentaarista aineistoa vuosilta 1972 ja 1973:

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri