Hyppää pääsisältöön

Yle Luonto vertaa: Kuinka paljon elämää menetetään, jos Olympiastadionin kokoinen alue Amazoniaa tai suomalaista metsää palaa?

Kaksi punaista papukaijaa oksalla
Kaksi punaista papukaijaa oksalla Kuva: imago/imagebroker/ All Over Press papukaijat

Yle Luonto vertaili Olympiastadionin kokoista aluetta suomalaista ja brasilialaista metsää. Mitä metsissä kasvaa ja mitä me menetämme, jos ne tuhoutuvat metsäpaloissa? Molempien metsien monimuotoisuus on jo nyt uhattuna.

Helsingin Olympiastadion on parhaillaan remontissa, ja paikka on sisäpuolelta vielä betoninharmaa. Juoksuradat ovat rakentamatta ja nurmi istuttamatta.

Kuvitellaanpa, että remonttisuunnitelmat pannaan uusiksi, ja tämän pääkaupungin maamerkin sisälle siirretäänkin kappale brasilialaista sademetsää. Istutetaan viereen vielä toinen stadionillinen eli nelisen hehtaaria supisuomalaista keskivertometsää. Löytyykö metsistä mitään yhteistä?

Olympiastadionilla kasvaa sademetsää eläimineenOlympiastadionilla kasvaa suomalaista talousmetsää ja siellä on eläimiä
Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen, Annukka Palmén-Väisänen / Yle

Tässä artikkelissa Olympiastadionin sisäpuolella kasvaa Amazonian suurimman valtion Brasilian oloissa tavanomainen alankosademetsä: latvustot ovat korkealla ja monessa kerroksessa. Korkeimpien puiden latvat ulottuvat jopa 60 metriin saakka – stadionin torni on vain 12 metriä korkeampi.

– Sademetsässä kävellessä on lähes aina kuuma, ja siellä hikoiluttaa paljon. Poikkeuksena ovat vain yön ja aamun hieman viileämmät hetket, kertoo Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kymmenien Amazoniaan suuntautuneiden tutkimusretkien kokemuksella.

Metsässä vallitsee lämmin ja kostea ilmasto. Keskilämpötila on vähintään +24 astetta, ja siellä sataa aina paljon, yleensä 1,5 – 3 metriä vuodessa. Andien läheisyydessä vettä tulee jopa neljä metriä.

– Nopeasti kasvavien eri-ikäisten puiden rungoilla kiemurtelee päällyskasveja kuten liaaneja ja orkideoita. Keskellä metsää on yllättävän helppo kulkea, eikä viidakkoveistä tarvita etenemiseen kuin lähinnä reuna-alueilla, kertoo Sääksjärvi. Maaperä on tiivistä eikä upota jalan alla.

Sademetsän keskeltä pilkottaa joki tai sen pienempi uoma, jonka läheisyydessä asuu valtavasti eri eläinlajeja. Ilmassa pörrää erivärisiä hyönteisiä ja mahonkipuun takaa voi koska tahansa kurkistaa tapiiri.

Hämärän koittaessa papukaijoihin kuuluvan sinikelta-aran kimakka huuto kuuluu kilometrien päähän – vai onko se sittenkin suomalaismetsässä kukkuva käki? Jos liikenne taukoaisi, molempien äänet kuuluisivat Olympiastadionilta helposti Esplanadin puistoon saakka.

Pistäydytään hetkeksi suomalaiseen verrokkimetsään, jossa on huomattavasti hiljaisempaa kuin viereisessä sademetsässä. Stadionin silhuetistakin erottuu vain paikoin tummanvihreitä kuusenlatvoja.

Talousmetsän puut kasvavat suunnitellusti

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen heittäytyy ajatusleikkiin. Pyydämme häntä kuvailemaan metsää, jollaisen voi kuvitella alkavan kenen tahansa kotinurkilta. Verrokkimetsäksi valikoituu talousmetsä Keski-Suomesta. Suomessa on metsää keskimäärin 4,1 hehtaaria asukasta kohti – alue vastaa suunnilleen Olympiastadionin pinta-alaa.

Olympiastadionille mahdutetaan kolmenlaista metsämaisemaa, ja alueen läpi pannaan virtaamaan pienehkö purontapainen. Reilu kolmannes suomalaismetsästä on esimerkissämme taimikkona.

– Se on istutettu viitisen vuotta sitten avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen. Metsään on jätetty kymmenkunta säästöpuuksi kutsuttua runkoa, kuvailee Valkonen.

infografiikkaa metsästä
infografiikkaa metsästä Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen metsät

Noin puolitoista tuhatta parimetristä, säntillisesti riviin istutettua viljelykuusta kamppailee elintilasta tiheikköjä muodostavien koivun, pihlajan ja pajun kanssa, jotka raivataan pian pois. Lintujen pesimäpuut ovat hävinneet avohakkuissa, joten taimikkoalueella ei juuri kuulu linnunlaulua.

Siellä kuitenkin surisee. Aukeilla lämpimillä paikoilla viihtyvät hyönteiset lentelevät ja ryömivät kasvuston seassa. Taimikossa käyskentelee myös hirviä, jotka löytävät sieltä helposti syötävää.

Viereisellä metsäpalstalla kohoaa jo parinkymmenen metrin korkuisia ja 25 cm:n paksuisia kuusia. Viisikymppisten puiden seassa kasvaa jokunen koivu, mänty sekä luontaisesti lisääntynyt kuusi. Harvennetussa kasvatusmetsässä on enemmän tilaa – hehtaarille on jätetty viitisen sataa kuusta, mutta monille muille kasveille kuusimetsä on vaativa paikka elää.

talousmetsää
talousmetsää Kuva: Esko Jämsä metsät

– Aluskasvillisuus on tällaisessa metsikössä vähäisempää. Mustikka on selvästi kärsinyt hakkuista, ja tiheimmissä kohdissa maata peittää enimmäkseen vihreä sammal, sanoo Valkonen.

Rehevää on vain puronvarressa, koska sinne on uudistushakkuiden jälkeen jätetty enemmän puustoa. Kapea puro piiloutuu paikoin vihreiden kotkansiipisaniaisten, pensaiden ja ruohojen taakse.

Puroa ympäröivä maasto on kostea, mutta lämpötilat vaihtelevat talvipakkasista kesän muutamiin hellejaksoihin, joita tiheä oksisto suodattaa – trooppinen hiki ei pääse siellä helmeilemään metsässäkulkijan otsalla. Tämän lähemmäksi alankosademetsää ei taideta suomalaisessa talousmetsässä päästä.

Kaikkia sademetsän lajeja ei ole vielä löydetty

Voi tuntua epäreilulta verrata luonnon monimuotoisuutta kahden näin erilaisen stadionmetsän välillä: ilmasto on erilainen ja metsien käyttökin on erilaista. Eroista huolimatta kyse on kuitenkin keskivertometsistä: Brasiliassa sellainen sattuu olemaan villi ja luonnontilainen, mutta Suomessa tyypillisin metsä on istutettu ja hoidettu talousmetsä.

Luonnontilaisia metsiä on Suomen maapinta-alasta vain muutama prosentti, mutta Amazonian metsistä, joita on kaksi kolmasosaa Brasilian metsistä, suurin osa.

infografiikkaa sademetsistä
infografiikkaa sademetsistä Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Sademetsä

Brasilian läpi halkovan Amazonjoen ympärillä kasvavia metsiä on kutsuttu maailman ilmastointilaitteeksi. Yhdeksän valtion alueelle sijoittuvan Amazonian luonnon monimuotoisuus on maailman suurin – lähes 300 puuvartista kasvilajia hehtaarilla – eikä kaikkia eläimiä ja kasveja ole vielä edes löydetty. Olympiastadionin noin neljän hehtaarin sademetsässä kasvaa siis useita satoja eri puulajeja. Suomalainen verrokkimetsä on siihen verrattuna kalpean vaaleanvihreä: puulajeja on koko metsässä alle kymmenkunta.

Sademetsän lajisto on kuitenkin monin paikoin uhattuna, koska metsät kutistuvat jatkuvasti eri syistä tapahtuvien hakkuiden kuten öljyteollisuuden, kaivostoiminnan, viljelyalan raivaamisen, tie- ja asuinrakentamisen vuoksi.

Myös metsäpalot muuttavat ekosysteemiä peruuttamattomasti. Tuli uhkaa sademetsän tärkeintä ominaisuutta – sadetta. Palanut metsä ei enää synnytä sateita eikä pidätä tehokkaasti vettä, jolloin vaikutus ulottuu myös naapurimaihin. Amazonia tuottaa sateita koko Etelä-Amerikan alueelle.

Viidakkoa Amazon-joella
Viidakkoa Amazon-joella Kuva: Yle / Jukka Kuosmanen Etelä-Amerikka,Amazonin sademetsä

Kukoistavassa brasilialaisessa sademetsässä luonnon monimuotoisuus näkyy, kuuluu – ja tuoksuu.

– Sademetsän tuoksu on täyteläinen maatuvan aineksen tuoksu, jota erilaiset makeammat tuoksut kuten kukat, kypsyvät ja maahan tippuneet hedelmät täydentävät, kuvailee Ilari E. Sääksjärvi.

Ilmankosteus ja lämpötila vahvistavat hajuja, värikkäät kasvit houkuttelevat eläimiä, ja eläinten äänet luovat viidakkomaisesta luonnosta varsinaisen sirkuksen.

– Äänimaailma on usein kova, täynnä huutoja, sirinää, laulua, rätinää ja vihellyksiä. Päivällä suuri osa eläimistä on piilossa, mutta yöllä sademetsän konsertti on uskomaton. Ilmassa on usein paljon valoa tuottavia kiiltomatoja, jotka ovat kovakuoriaisia, kertoo Sääksjärvi.

Sademetsään verrattuna suomalaisessa talousmetsässä vallitsee perisuomalainen hiljaisuus, lukuunottamatta kevättä ja alkukesää, jolloin linnut muuttavat metsät konserttisaleiksi. Tai stadionkonserteiksi.

Palataan vielä Olympiastadionin maalisuoralle, jossa kasvaa suomalaismetsän viimeinen kolmannes.

Lajisto köyhtyy Suomessa ja Brasiliassa

Vanhimmat kuuset ovat täyttäneet jo 80 vuotta. Biologisessa mielessä se ei ole ikä eikä mikään – Ruotsista on löytynyt liki 10 000-vuotias kuusen juuristo. Se on yhä elossa, vaikka ennätyspuun maanpäällisellä osalla on ikää “vain” noin 600 vuotta.

Suomalaisessa talousmetsässä 80-vuotias puukin on jo vanha. Se on saanut ympärilleen lisää vuosirenkaita, mutta seuralaiset ovat harventuneet. Tässä osassa talousmetsää runkoluku on enää 350.

vanha kuusimetsä
vanha kuusimetsä Kuva: Juha Laaksonen metsät

Latvukset ovat nousseet ylemmäs, ja metsä saa enemmän valoa. Lisääntynyt valoisuus ja harvempi puusto houkuttelevat puoleensa eläimiä ja kasveja. Teeri, pyy ja närhi viihtyvät tämän ikäisessä metsässä, orava kiipeää ketterästi tähyilemään stadionmetsän korkeimmista kuusista töölöläisiä puistopuita.

Sammal on peittynyt mustikanvarpuihin, mutta koska lahopuita ei ole, monet lahopuissa ja varjossa viihtyvät kovakuoriaiset ovat hävinneet. Luontaisesti vanhan metsän lajisto puuttuu.

Alkuvuodesta julkistettu Suomen lajiston uhanalaisuusarvionti eli ns. punainen kirja luettelee 2 667 uhanalaista lajia, joista noin runsas kolmannes elää metsissä. Asiantuntijoiden mukaan syynä on ihmisen toiminta: metsien uudistus- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja lahopuiden väheneminen, avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu ja ilmastonmuutos. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut edellisestä vuonna 2010 tehdystä arviosta.

En ekorre sitter i en gran och tittar in i kamerabilden.
En ekorre sitter i en gran och tittar in i kamerabilden. Kuva: Amanda Vikman/Yle Orava,puistot

Kansanliikettä puupelloiksi haukuttujen talousmetsien suojelemiseksi ei tällä haavaa ole näköpiirissä, vaikka niidenkin lajiston monimuotoisuus on kapenemassa. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin luonnontilaisten metsien väheneminen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Brasilian metsät ovat olleet myös jo pitkään vaarallisen poliittisen pelin keskipisteessä.

– Palaan aika ajoin muun muassa Amazonian alueella työskennelleen tutkijan Rafael Karstenin teksteihin, joista käy ilmi luonnon muuttuminen sadassa vuodessa, ja kuinka esimerkiksi tietyt eläimet ovat alueelta kadonneet. Nykyään olisi lottovoitto nähdä jaguaari – tai edes jaguaarin jäljet, Sääksjärvi sanoo.

haukotteleva jaguaari
haukotteleva jaguaari Kuva: imago/imagebroker/ All Over Press jaguaari

Erikoistutkija Sauli Valkonen on huolestunut suomalaismetsissä alkaneesta kehityksestä, joka näyttää muuttavan metsien lajistoa ja elinympäristöä perusteellisesti vain muutamassa vuosikymmenessä.

– Köyhtymistä ei ole pystytty pysäyttämään, vaan ainoastaan hiukan hidastamaan. Voimakas hakkuiden lisääminen ja metsien kehittäminen kasvavan selluteollisuuden ehdoilla voi kääntää suunnan huonompaan.

Valkonen varoittaa, että vääjäämättömämpi muutos on tulossa – elinympäristöt muuttuvat ja monet lajit katoavat kokonaan, jos ne eivät pysty siirtymään pohjoiseen. Lämpimämpien ilmastojen lajit korvaavat ne.

hyasinttiarapariskunta illan hämärissä
Uhanalainen hyasinttiara elää Brasiliassa, mutta tarvitsee suojelua. hyasinttiarapariskunta illan hämärissä Kuva: imago/imagebroker/ All Over Press Hyasinttiara,papukaijat

Kaksi olympiastadionillista metsää humisee tuulessa. Sadan vuoden kuluttua niissä voi näyttää toisenlaiselta – brasilialainen sademetsä on ehkä raivattu pelloksi, tai sen reunalle on rakennettu monikaistainen moottoritie. Suomalaisen talousmetsän nuorimmat puut saattavat olla kuusen sijaan koivua, joka hyötyy ilmaston lämpenemisestä.

Metsissä ei ole kovin paljon yhteistä, mutta huoli niiden tulevaisuudesta yhdistää. Kun metsä muuttuu, sen monimuotoisuus muuttuu – kasvit, sienet, eläimet, kaikki.

Professori Sääksjärvi muistuttaa, että ilmastonmuutoksen rinnalla on jaksettava puhua luonnon köyhtymisestä. Hän pitää tilannetta pirullisena vyyhtinä, jossa asiat kietoutuvat toisiinsa – ilmastonmuutos kiihdyttää monimuotoisuuden köyhtymistä, joka puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Sääksjärvi käy usein puhumassa sademetsistä lapsille ja nuorille. Synkkien uhkakuvien keskellä hän muistuttaa heitä samalla, ettei peli ole vielä menetetty.

– Toivoa on! Kunhan muutoksiin lähdetään, työkaluja on. Nyt tarvitaan yhteistä tahtoa.

Lähdekirjallisuus:

Thomas Marent: Sademetsät. Elämän ainutlaatuista rikkautta kuvin ja äänin.
Jukka Salo ja Mikko Pyhälä: Amazonia

Lue lisää:

Punainen lista
"Amazonian paloja on valtavan laajalla alueella" – asiantuntijat vastasivat kysymyksiin kulotuksen seurauksista. Esiin nousi myös Euroopan rooli.
Suomi on Euroopan metsäisin maa! Tutki, miltä hiilinielumme näyttää numeroina

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto