Hyppää pääsisältöön

Raakel Lignell: ”Olin hakattu ja raskaana – luulin, että kuolen”

Maarit Tastula ja Raakel Lignell
Maarit Tastula ja Raakel Lignell Kuva: Yle / Harri Hinkka Flinkkilä & Tastula

Raakel katsoi itseään peilistä ja näki sieltä turvonneet kasvot ja umpeen muurautuneet silmät. ”Ensimmäinen pelkoni oli, mitä lapselle tapahtuu. Ja seuraavaksi: selviänkö itse hengissä?”

Raakel oli lähtenyt Beniniin Itä-Afrikkaan tapaamaan kihlattunsa perhettä kassi täynnä rantavaatteita ja mieli täynnä romanttisia unelmia. Kävi toisin. Lomamatkasta tulikin painajainen. Oma mies ja lapsen isä hakkasi hänet sairaalakuntoon.

23-vuotias Raakel oli rakastunut mieheen Berliinissä. Mies oli komea ja rikkaan diplomaattiperheen poika, joka osasi hurmata naisen. Ensitapaamisen jälkeen kotona odotti sata valkoista ruusua.

Raakel oli puolestaan perhetyttö Mikkelistä, joka halusi rikkoa normeja ja olla villi ja vapaa. Pikkukaupunki ja helluntailainen yhteisö, jossa hän oli kasvanut, ahdistivat. Ja sitten vastaan käveli mies, joka muutti kaiken.

Verkko kiristyi hitaasti. Ylenpalttiset rakkaudentunnustukset alkoivat vuorotella jäätävien mykkäkoulujen kanssa. Raakel oppi kulkemaan varpaisillaan, varomaan jokaista ”väärää” katsetta, etsimään syytä itsestään, kun tunnelma yhtäkkiä muuttui uhkaavaksi. Kun mies tarvitsi rahaa bisneksiään varten, Raakel nosti opintolainansa ja antoi rahat miehelle. Niitä rahoja hän ei koskaan enää nähnyt.

Silloin alkoivat raiskaukset ja fyysinen pahoinpitely.

- Seksuaalinen vallankäyttö on vääristyneissä suhteissa se viimeinen alistussuhde. Sen mukana tulee häpeä, joka kohdistuu koko naiseuteen. Fyysisistä teoista toipuu, mutta henkiset jäljet ovat syvät. Olennaista on, että voi jonain päivänä katsoa itseänsä taas peilistä – hyväksyä ja rakastaa.

Rakastan sinut ehjäksi

Mies pyysi anteeksi tekojaan, ja Raakel antoi taas uuden mahdollisuuden. Miksi hän ei vain lähtenyt?

- Olin koko elämäni ajan kristillisessä yhteisössä kuunnellut puhetta armosta ja anteeksiannosta ja niiden tärkeydestä. Uskoin, että rakastamalla oikein toista ihmistä voisin tehdä hänet ehjäksi.

- Se kudelma on monimutkainen, palkitsemisen ja rankaisemisen ja keskinäisen riippuvuuden kehä. Ulkopuolelta on helppoa sanoa, että miksi olit tyhmä, mikset lähtenyt heti pois.

Lopulta suhde päättyi, kun pahoinpitelyt toistuivat. Raakel hakeutui poliisiasemalle ja teki rikosilmoituksen.

Elämä sai uuden suunnan, tuli uusi puoliso, näyttelijä Nicke Lignell ja kaikkiaan viisi lasta. Äitiydestä tuli Raakelille elämän suurin ja tärkein tehtävä. Mutta suurperheen äidin elämä myös väsytti. Itsestä huolehtiminen jäi perheen tarpeiden rinnalla kakkoseksi.

- Väkivaltaisessa suhteessa hylkäsin itseni, mutta myös suuren perheen arki antoi mahdollisuuden ohittaa omat tunteet. Kuka minä olen? Miltä minusta tuntuu? Noita kysymyksiä olen juossut karkuun ja kovaa koko elämäni.

Nousu huipulle ja vapaa pudotus

Vuosien aikana Raakelin oma jaksaminen romahti. Hän yritti kyllä, kokeili laihdutuskuureja ja meni jopa mukaan Elämä pelissä -tv-ohjelmaan.

- Se oli elämäni nöyryyttävimpiä hetkiä. Tuli sama tunne kuin lapsena koulussa, kun haukuttiin läskiksi. Ja taas kerran häpesin epäonnistumistani.

Muutamaa vuotta myöhemmin alkoi kuuluisa Raxun remppa ja Raakelista tuli elämäntaparemontin matkasaarnaaja. Hän laihtui yli 50 kiloa, ja kuntoilusta tuli hänelle addiktio.

- Jumppa tuotti mielettömät endorfiinit. Kun ahdisti, menin jumppasalille. Kun oli hyvät fiilikset, menin jumppasalille. Siitä tuli mulle sellainen pause-nappula omista tunteista ja muusta elämästä.

Mutta pitääkseen endorfiinitasoa yllä oli lisättävä rääkkiä. Voitettuaan Jani Rasimuksen kanssa Tanssii tähtien kanssa -kilpailun vuonna 2013 Raakelin keho alkoi kieltäytyä yhteistyöstä.

Ruokahalu katosi. Jumppa ei enää tuntunut miltään. Tuli syvä uupumus, kilpirauhasen vajaatoiminta, hormonihäiriöt. Raakelin aiemmin alas painama kipu alkoi nostaa päätään. Lonkkaan oli pakko tehdä tekonivelleikkaus. Tulehduspesäkkeet levisivät eri puolille kehoa.

Häpeämätön

Oli pakko hiljentää tahtia.

- Olin aiemmin hylännyt oman kehoni, nyt keho hylkäsi minut. Ja taas iski häpeä, ikään kuin ihmisarvoni olisi ollut kiloista ja kunnosta kiinni. En kehdannut mennä edes lähikauppaan, koska pelkäsin, että kaikki ajattelevat, että nyt se on taas luuseri. Makaa sohvalla ja syö sipsejä.

Kun fyysinen rääkki ei enää tarjonnut pakopaikkaa omista ahdistavista tunteista, oli pakko alkaa tutustua niihin.

- Olen koko elämäni elänyt elämänhallinnan harhassa. Olen yrittänyt hallita kroppaani ja tunteitani ja aina, kun olen luullut siinä onnistuneeni, elämä onkin vetänyt maton jalkojen alta pois.

Ja entä se häpeä? Siihen hän ei aio enää suostua.