Nämä linnut lähtevät nyt – Viikon muuttolintu seuraa syksyn muuttajia

Olemme esitelleet syksyn somevideosarjassa joka viikko yhden linnun, jonka päämuutto on Hangon lintuaseman tutkimustulosten mukaan ollut ajankohtainen. Tutustu syksyn muuttajiin Haahka -muuttolintuselaimessa. Sieltä löydät mielenkiintoista tietoa linnuista ja myös omasta lempimuuttajastasi.

Kolmen kuukauden aikana esiteltiin kaksitoista lintulajia:

Marras-joulukuu

Suomen kansallislintu, laulujoutsen, on kuvattu kalliopiirroksissa jo 5000 vuotta sitten. Tuntuu aika uskomattomalta, että laulujoutsen oli 1900-luvun puolivälissä häviämässä Suomen pesimälinnustosta. 1940-luvun lopulla Pohjolan perukoilla oli jäljellä enää runsaat kymmenkunta joutsenparia, kunnes Yrjö Kokon teokset Laulujoutsen ja Ne tulevat takaisin käänsivät ihmisten asenteet joutsenille myönteisiksi. Laulujoutsenkannat alkoivat elpyä. Nykyään joutsenia on jo niin paljon, että niitä näkee siellä täällä ympäri Suomea, eikä pesän löytäminen ole Etelä-Suomestakaan mitenkään harvinaista. Lisäksi maassamme on sadoittain pesimättömiä ”luppojoutsenia”. Lintukannat muuttuvat yllättävän nopeasti. Joulukuu on perinteistä joutsenretkiaikaa.
Laulujoutsen Haahka -muuttolintuselaimessa
Viikon luontoääni: laulujoutsen

Marraskuun puoliväli

Koskikarojen syksyinen liikehdintä on jokseenkin poikkeuksellista lintumaailmassa. Suomessa pesivät linnut muuttavat pääosin ulkomaille talvehtimaan ja meille tulevat karat ovat enimmäkseen Norjassa ja Ruotsissa syntyneitä lintuja. Suomeen tulee siis koskikaroja talvehtimaan. Koskikaroihin pääsee tutustumaan parhaiten hyvillä puro- ja jokialueilla. Karat ovat hyviä sukeltamaan ja etsivät ravintonsa purojen pohjista. Koskikararetkelle kannattaa lähteä nyt.
Koskikara Haahka-muuttolintuselaimessa
Viikon muuttolintu: koskikara
Viikon luontoääni: koskikara
Koskikara – sulapaikkojen karski sukeltelija: lue koskikaran rengastuksesta

Marraskuun ensimmäinen viikko

Nyt näkee tilhiä lentelemässä ja aterioimassa kaupunkien pihlajanmarja-antimilla. Tilhellä on turhaan hieman huono maine. Vaikka tilhet ahmivat suurella innolla käyneitä pihlajanmarjoja, ne eivät yleensä humallu. Tilhellä on muihin varpuslintulajeihin verrattuna suuri maksa ja se pystyy siis tehokkaasti polttamaan alkoholeja. Holtittomalta vaikuttavat lehahtelut johtuvat ylivilkkaasta pakoreaktiosta. Jos pihallasi on pihlajia ja tilhiä ja linnuilla on vaarana törmätä ikkunoihin, vedä verhot päiväksi kiinni tai laita haukan kuva ikkunaan. Tilhet jatkavat matkaansa marjat syötyään.
Tilhi Haahka -muuttolintuselaimessa
Viikon muuttolintu: tilhi
Viikon luontoääni:tilhi

Loka-marraskuun vaihde

Urpiaisia voi nähdä vilkkaasti liikkuvina parvina rikkaruohostoissa, puiden latvuksessa tai taivaalla lentämässä paikasta toiseen. Vuosittaiset määrät vaihtelevat paljon. Osa urpiaisista myös talvehtii Suomessa.
Urpiainen Haahka -muuttolintuselaimessa
Viikon muuttolintu: urpiainen
Viikon luontoääni: urpiainen

Lokakuu

Lokakuun viimeinen viikko: sarvipöllö

Suomen pöllölajeista suuri osa on paikkalintuja, eivätkä varsinkaan vanhat linnut liiemmälti liiku. Osa pöllöistä vaeltaa ja joinain vuosina esim. helmipöllöä on liikkeellä paljon. Sen sijaan sarvi- sekä suopöllö ovat muuttolintuja. Ne muuttavat joka syksy Suomenlahden eteläpuolelle talvehtimaan. Sarvipöllöjen muutto on vilkkaimmillaan lokakuun lopulla. Muutamat yksilöt voivat myös jäädä talvehtimaan.
Sarvipöllö Haahka -muuttolintuselaimessa
Viikon muuttolintu: sarvipöllö
Viikon luontoääni: sarvipöllö

Lokakuun kolmas viikko: punatulkku

Kesällä punatulkku on melko huomaamaton ja elelee lähes salaperäisen piilottelevaa elämää metsien kätkössä. Lokakuun koittaessa linnut alkavat liikkua. Osa punatulkuista muuttaa ja osa jää talvehtimaan. Talvehtimaan jääneet linnut etsiytyvät usein ihmisten tarjoamille ruokintapaikoille. Sen takia moni luulee, että punatulkku on Suomessa lähinnä vain talvilintu. Muuttavat linnut matkaavat Keski-Eurooppaan. Punatulkku on Kymenlaakson maakuntalintu.
Punatulkku Haahka-muuttoselaimessa
Viikon muuttolintu: punatulkku
Viikon luontoääni: punatulkku

Lokakuun toinen viikko: punakylkirastas

Viikon muuttolintu on punakylkirastas. Se on yksi Suomen yleisimmistä pesimälinnuista. Parimääräarvio lienee nykyään puolentoista miljoonan parin kiepeillä. Punakylkirastas pesii koko maassa, joten sen laulua kuulee toukokuussa lähes kaikilla metsäisillä alueilla Suomessa. Se on siis koko kansan lintu. Yleensä lajin päämuutto etelärannikolla on lokakuun toisella viikolla. Silloin yötaivaalta kuuluu ohuita sirahtavia srii-ääniä. Yleisyydestään huolimatta punakylki on syksyllä yllättävän piilotteleva lintu ja siksi se voi jäädä monelta huomaamatta.
Punakylkirastas Haahka-muuttolintuselaimessa
Viikon luontoääni: punakylkirastas
Viikon muuttolintu:punakylkirastas

Lokakuun ensimmäinen viikko: hippiäinen

Hippiäisen päämuutto on lokakuun alussa. Osa hippiäisistä muuttaa ja osa jää talvehtimaan Suomeen. Lähteäkö vai jäädä? Päätös saattaa piillä geeneissä. Jos talvi on hurjan kylmä, lähes kaikki Suomessa talvehtijat menehtyvät. Muutolta palaavat linnut varmistavat, että suomalaisissa metsissä sirisee hippiäisen laulu jälleen keväällä. Lisää tietoa hippiäisen muutosta Haahka -muuttolintuselaimessa.
Viikon muuttolintu: hippiäinen

Syyskuu

Syyskuun viimeinen viikko: järripeippo

Järripeippo on yleinen pesimälintu Pohjois-Suomessa, etelässä se on lähinnä läpimuuttaja. Syys-lokakuun vaihteessa taivaalta kuuluva ryystävä ääni on valkoisen yläperän lisäksi hyvä tuntomerkki. Lue lisää järripeipon muutosta Haahka -muutolintuselaimessa.
Viikon muuttolintu: järripeippo
Viikon luontoääni: järripeippo

Syyskuun kolmas viikko: kurki

Kurkien syysmuutto on käynnissä syyskuun lopulla. Pohjoisen Suomen linnut lähtevät liikkeelle aamulla sopivilla myötätuulilla. Ne saavuttavat etelärannikon yleensä puolenpäivän jälkeen ja parhaimpina muuttopäivinä matkanteko jatkuu pimeään asti. Osa linnuista ylittää Suomenlahden siis pimeässä, joten yötaivaaltakin voi kuulua kurkien ääniä. Reitti vaihtelee tuulten mukaan. Pohjoistuulella kurjet tulevat Hangon yli, länsituulet painavat lintuja idemmäksi kohti pääkaupunkiseutua. Hangon lintuaseman kautta muuttaa Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomessa pesiviä kurkia, lisäksi todennäköisesti osa pohjoisen Ruotsin pesimäkannasta. Nämä kurjet levähtävät mm. Unkarissa, ja talvehtivat Luoteis-Afrikassa ja Iberian niemimaalla.
Viikon muuttolintu: kurki
Viikon luontoääni: kurki

Syyskuun toinen viikko: varpushaukka

Hangon lintuaseman tutkimusaineiston perusteella varpushaukan päämuutto on syyskuun toisella viikolla. Parhaina päivinä voi nähdä satoja lintuja matkalla lounaaseen. Parhaita paikkoja tarkkailla varpushaukkoja ovat korkeat kalliot, peltoaukeat ja rannikolla niemen kärjet.
Viikon muuttolintu: varpushaukka
Viikon luontoääni: varpushaukka

Syyskuun ensimmäinen viikko: haarapääsky

Haarapääskyn päämuutto on Hangon lintuaseman tutkimustulosten mukaan syyskuun ensimmäisellä viikolla. Matka talvehtimisalueille Afrikan eteläosiin on pitkä. Syyskuun alussa kannattaa suunnata ruovikkolahdille tai meren rannoille kiikaroimaan.
Viikon muuttolintu: haarapääsky
Viikon luontoääni: haarapääsky