Hyppää pääsisältöön

Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta – Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

Näyttelijä Pentti Siimes vitsikkäänä kuunnelman äänityksissä.
Näyttelijä Pentti Siimes vitsikkäänä kuunnelman äänityksissä. Kuva: Ruth Träskman Pentti Siimes,kuunnelmat,komediat,radioteatterit,äänitysstudiot

Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös aimo annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

Kurvi & Kurvi -kuunnelmat alkavat aina 2000-luvulle sijoittuvalla johdannolla, jossa Esko Kurvi vanhana miehenä muistelee ratkottuja juttujaan. Näiden introjen tarkoitus oli muistuttaa radionkuuntelijaa edellisen jakson tapahtumista. Nuoruuden äkkipikaisen luonteensa säilyttänyt Kurvi jr. harvoin tyytyi vain tähän, vaan selosti mikrofonin luokse päästyään yhtä paljon totuuksia aiheen vierestä kuin itse aiheesta, omakehua unohtamatta. Kunniansa saivat kuulla muun muassa: radioarvostelijat, Yleisradion ohjelmapäällikö, Sävelradion musiikkivalinnat, Eurovision itkel… iskelmäkilpailut ja niin edelleen.

Olen tärvellyt kokonaisen sukupolven parhaat kuunteluillat matalotsaisilla muisteloillani― Poika-Kurvi vanhana miehen pahoittelee

Kuunnelmat kirjoitti Olavi Neva, oikealta nimeltään Aarre Olavi Korteneva (1923-2005). Ammatiltaan hän oli kansa- ja peruskoulun opettaja. Kurvi & Kurvi -jännärikuunnelmien lisäksi hän kirjoitti radiolle ja televisiolle muitakin viihteellisiä juttuja sekä sketsejä. Kortenevan tuotantoon sisältyy myös lehtikertomuksia, seikkailukirjoja, näytelmiä sekä kasa, oikealla nimellä kirjoitettuja, äidinkielen oppikirjoja 1970-luvulla.

Näyttelijöitä Koulussa ei sovi kummitella -sarjan äänityksissä radiostudiossa
Tunnelma tiivistyy Haikulahden yhteiskoulussa. Koulussa ei sovi kummitella -äänityksissä menossa mukana Sakari Jurkka, Lauri Kuosmanen ja Marjatta Kallio. Näyttelijöitä Koulussa ei sovi kummitella -sarjan äänityksissä radiostudiossa Kuva: Håkan Sandblom kuunnelmat,komedia (kirjallisuus),jännityskuunnelmat

Hengästyttävän hallittua komediaa

Kurvi & Kurvi -sarjat ovat valtaisan viihdyttäviä juuri iloisuutensa ja kekseliäisyytensä sekä kielellisen hulvattomuutensa vuoksi. Jo vanhan miehen, ikädekkarin, muistelmat jaksojen alussa huvittavat. Ne on tarkoitettu esimerkiksi “teille jotka vielä ette ole siirtyneet seuraamaan rinnakkaisohjelmaa” tai kuuntelijoille "jotka työn, levon tai minun muisteloittani murtamina siellä ähkytte". Hahmot on tyypitelty sarjakuvamaiseen tapaan, ja matkan varrella tavataan esimerkiksi lausuntataiteilija Orvo Järinä, siivooja Hely Mähnäluoma, vahtimestari Sippinen ja roistot Kaappi-Arska ja Konnun-Kaltsi.

Nousua ja laskuahan tämä ihmiselämä...Laskuja etupäässä.― Esko Kurvi

Jännärifarssit noudattelevatkin kieli poskessa sankaridekkari-perinnettä: karukasvoisten roistojen nyrkit viuhuvat, komisario Liekku ja muu virkavalta on yksityisetsivien kintereillä. Nuoremmalla Kurvillla riittää kapeauumaisia ihastuksia yökerhoissa. Kurveilla on tavaramerkkinä kuitenkin aina matkassaan reipas itseironia, ja sanainen arkku on rikas koko konttorin väellä. Dekkarihommat nojaavat usein yksityissihteerin päättelykykyyn. Neiti Rastas määrää marssijärjestyksen, kun juttu uhkaa lähteä lopullisesti lapasesta.

Pönötyksellä ei pitkälle pötkitä

Yleisradion ajanvieteohjelmien päällikkö Antero Alpola kiteytti osuvasti Kurvi-seikkailujen annin Antenni-lehdessä 1971:

Huolimatta crazy-linjastaan, jonka puitteissa rakennetaan jatkuvasti hassunkurisia tilanteita ja riemastuttavat tyyppikarrikatyyrit tonttuilevat kommelluksia synnyttäen, ei jutuista puutu suinkaan jännitystä, salaperäisyyttä eikä todella ongelmallista juoniainesta hyvän dekkarin tapaan."

Kaikella leikitään, mutta ehkä eniten Nevan jännärit hupsuttelevat pönötyksen kustannuksella. Kuplia puhkotaan, eikä komediassa säästetä ketään. Tekopyhyys koituu Kurvi & Kurvi -kuunnelmissa vuorenvarmasti kantajansa tappioksi.

Eleonora ei unohtanut

Ensimmäinen Kurvi et Kurvi -kuunnelma Eleonora ei unohtanut sai ensilähetyksensä alkuvuodesta 1963. Sarjan päähahmoja, isä Evert Kurvia esittää Risto Mäkelä ja poika Esko Kurvia Rauno Ketonen. Kuunnelma alkaa, kun Kurvien toimistoa lähestytään eri toimijoiden toimesta niin puhelimella, sähköpostilla kuin käymälläkin. Jokaisella on sama kiinnostuksen kohde: rikkaan Eleonora-tädin vielä julkaisemattoman “Miehet elämäni poluilla” -nimisen muistelman käsikirjoitus, joka varsin pian tarinan alettua varastetaan. Kaukomailla asuneen tädin menneisyydessä on epäilemättä jotakin salattavaa. Muistelmien perässä rientävätkin pian Eleonoran sukulaiset, roistot ja entiset seuralaiset.

Eleonora ei unohtanut

Etsivätoimisto Kurvi & Kurvi sotkeutuu Eleonoran muistelmien käsikirjoituksen myötä monitahoiseen rikosvyyhtiin.

Galoppi kahdelle torvelle ja yhdelle yksityissetsivälle

1964 ensiesitetty Galoppi kahdelle torvelle ja yhdelle yksityisetsivälle vie talviurheilun maailmaan. Pentti Siimes loistaa poika-Kurvina kuten myös kolmessa seuraavassa Kurvi-sarjassa.

Tunnelmaa luovat, paitsi tuore, kiperä varjostusjuttu myös isän ja pojan ainainen naljailu sekä pojan ja yksityissihteerin nokkela sananvaihto. Tapahtumista ei ole pulaa, kun ratkottavana on myös timanttiryöstö ja gangsterikoplien välienselvittely.

Ja tätä...tätä te julkeatte nimittää loistoluokan tunturihotelliksi. Keskellä korpea! Niinkuin ei tunturihotellia mukamas voisi rakentaa pääkaupunkiin!― Galoppi kahdelle torvelle ja yhdelle yksityissihteerille

Raiku Kempin ohjaus ja Siimeksen rytmitaju kuljettavat teosta hurmaavan pyörryttävällä vauhdilla. Henkilöitä juonessa piisaa, ja Nevan tuotannosta löytyykin todella paljon värikkäitä ja monipuolisia nais- ja mieshahmoja. Välillä näkemykset ovat hyvinkin räväköitä, välillä konservatiivisia kuten tässä kuunnelmassa kuvattu naisyhdistys. Käsikirjoitusten tapahtumapaikkoihin on punottu usein jokin ajankohtaisteema. Nyt taustana jutun miljöölle lienevät vuoden 1964 talviolympialaiset. Vauhdikas seikkailu johdattaakin Kahnapään “Selkkausselänteen kisoihin” hyppytornin laelle.

Galoppi kahdelle torvelle ja yhdelle yksityssihteerille

Pentti Siimes sukelsi yksityisetsivä Esko Kurvin nahkoihin viihdejännärissä vuodelta 1964, jossa “ikädekkari” muistelee ratkottuja juttujaan. Isän ja pojan sekä välkyn yksityissihteerin pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi törmää tällä kertaa visaiseen tehtävään hämärien timanttien parissa....

Haulikolla ei soiteta häävalssia

Pentti Siimes jatkoi nuoremman Kurvin roolissa myös vuoden 1966 kuunnelmasarjassa Haulikolla ei soiteta häävalssia. Isänä kuulemme Esa Saariota. Tarina sijoittuu pääosin maaseudulle, tarkemmin Kurvien kotikylälle, jossa Evert Kurvi, “Porsassuaren Ruusa-vaenaan tytärvaenaan sen Eulaalija-vaenaan poekavaenaan pikkuserkkuvaenaan sen Reetrikkivaenaan veljpuolen lankovaenaan naton poeka”, kuten eräs kylälainen sanoi, kyllä muistetaan.

Neva pääsee siis leikittelemään murteilla ja juonessakin käänteitä riittää. Eipä silti, että juoni muissakaan Kurvi-kuunnelmissä olisi se suoraviivaisin, myös henkilögalleriassa riittää.

Antenni-lehden haastattelussa 1971 “tekijä itsekin kertoi olevansa käsikirjoitusvaiheessa aivan sekavassa tilassa lähestyessään kuudetta eli viimeistä jaksoa, jolloin pakko selvittää järjestelmällisesti jokainen sotku ja sekava mysteeri.”

Haulikolla ei soiteta häävalssia

Pentti Siimes sukeltaa jälleen lennokkaan yksityisetsivä Esko Kurvin nahkoihin viihdejännärissä, jossa "ikädekkari" muistelee ratkottuja juttujaan kaukaisella 1960-luvulla. Tämänkertainen tarina lähtee todenteolla käyntiin, kun Kurvien sukutilan rannasta löytyy kuollut sammakkomies.

Judomestarillekin käy kalpaten

Vuonna 1967 sai ensilähetyksensä Judomestarillekin käy kalpaten. Pääosissa ovat Pentti Siimes ja Esa Saario. Tällä kertaa ikädekkarin muisteloissa oli Rouskulan kartanon tapaus, sillä olihan “Suosikaa kotimaista -kampanian 50-vuotisjuhlavuosi, eikä siinä jutussa ollut sitten ainoatakaan ulkolaista kelmiä, vaan suoriuduttiin kaikesta kerrankin kotimaisin voimin”, kuten maestro itse alkujuonnossa kertoo. Kuunnelma varioi klassista dekkariteemaa, kun Kurvi jr. soluttautuu kartanovieraiden joukkoon kirjailijaksi naamioituneena.

Judomestarillekin käy kalpaten

Radioarvostelijoiden harmiksi ja vastuullista radio-ohjelmistoa penäävien vastusteluista huolimatta on Kurvi & Kurvi -etsivätoimiston nuorempi osakas päästetty jälleen mikrofonin ääreen muistelemaan iloisen 60-luvun rikostapahtumia. Tällä kertaa käsittelyssä on Rouskulan kartanon tapaus. Esko ...

Koulussa ei sovi kummitella

Maalaismaisemiin kuvitteelliseen Haikulahden yhteiskouluun johdattaa vuonna 1971 ensiesitetty Koulussa ei sovi kummitella. Pääosassa on aiemmin isänä kuultu Esa Saario, joka on sukeltanut tällä kertaa poika-Kurvin nahkoihin. Marjatta Kallion esittämä särmikäs neiti Rastas on lähtenyt tässä käsikirjoituksessa reippaasti omalle tielleen ja perustanut kilpailevan etsivätoimiston, mikä aiheuttaa tietysti päänvaivaa Kurvi & Kurvin päässä.

Vai niin on sinullekin käynyt, että paremman puutteessa opettajaks― Koulussa ei sovi kummitella

Käsikirjoittaja tunsi opettajana aiheensa epäilemättä läpikotaisin. Ajankohtaista taustaa tuo koulujärjestelmän myllerys. Perinteistään ylpeä Haikulahden opinahjo sinnitteleekin paitsi kummitusten myös peruskoulun uudistusten keskellä. Oppilaatkin ovat heränneet penäämään oikeuksiaan.

Koulussa ei sovi kummitella -kuunnelmasarjassa opettaja Aarre Kivineva pääsi käsikirjoittaja Olavi Nevana hassuttelemaan antaumuksella myös oman ammattinsa kustannuksella.

Koulussa ei sovi kummitella

Kurvi & Kurvi -etsivätoimiston nuorempi osakas muistelee hilpeää 1970-lukua. Muistelot johdattavat Haikulahden yhteiskouluun, jonka rauhaa aaveet piinaavat. Tunnelma tiivistyy niin opettajainhuoneessa kuin vireän teinikunnan keskuudessa. Miksi perinteikästä opinahjoa näin kiusataan? Kurvi & Kurvi...

Olavi Neva on käsikirjoittanut myös kaksi Kurvi-kuunnelmaa, jotka eivät ole säilyneet näihin päiviin saakka kuunneltavissa. Keväällä 1970 esitetty Tosi kuin vesi, poikana Pentti Siimes sekä isän rooliin paluun tehnyt Risto Mäkelä, sekä vuoden 1975 Ei auta itku maailman markkinoilla, jossa poika-Kurvina on Pekka Autiovuori ja isänä Kauko Helovirta.

Näyttelijät Tosi kuin vesi -jännityskomedian äänityksissä. Mukana Elina Pohjanpää, Leo Jokela ja Pentti Siimes.
Elina Pohjanpää, Leo Jokela ja Pentti Siimes jännärihupailun Tosi kuin vesi äänityksissä. Näyttelijät Tosi kuin vesi -jännityskomedian äänityksissä. Mukana Elina Pohjanpää, Leo Jokela ja Pentti Siimes. Kuva: Håkan Sandblom Pentti Siimes,Elina Pohjanpää,Leo Jokela,kuunnelmat,jännityskuunnelmat,komediat
Keskustele
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto