Hyppää pääsisältöön

Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana aikoinaan toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

Tie näyttelijäksi ja runojen lausujaksi avautui yllättäen Taisto Reimaluodon elämässä.

- Opiskeluaikana minut houkuteltiin Aleksis Kiven Nummisuutarien Eskoksi. Ikinä en ollut tehnyt mitään vastaavaa ja se oli ihan mahtavaa kun ruumis ja mieli yhtyivät, muistelee Taisto Reimaluoto näyttelijätyönsä ensi askeleita.

- Mieli ja tunne kulkivat rinnakkain olematta ristiriidassa keskenään ja kaiken sen seasta se informaatio virtasi sieltä ulos - se oli hyvin voimaannuttava kokemus, hän tiivistää.

Teatterin maailma ja näytteleminen olivat nuorelle Helsingin yliopistossa matematiikka opiskelevalle Taisto Reimaluodolle aivan uusi ulottuvuus. Lapsuuden kodissa ei tätä kulttuurimuotoa harrastettu.

Kumpuileva peltomaisema lehtipuista koostuvan metsän kera tuo muistoja lapsuudesta

.

Talo savipellon laidalla

Hänen synnyin- ja kotikaupunkinsa oli Helsinki, mutta hän kasvoi maalaismaisemissa pellonpientareen reunalla Malmin kaupunginosassa.

Vanhemmat olivat lähtöisin Savosta. Helluntaiuskon löytänyt äiti toimi apuhoitajana. Kommunismiin uskova isä työskenteli kivityömiehenä eri työmailla. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta, joista Taisto oli vanhempi. Perhe asettautui asumaan pellon laidalle silloiden Helsingin laitamille.

- Talo oli keväällä eri asennossa kuin syksyllä, koska se oli saven päälle rakennettu. Se liikkui aina kelien mukaan. Ovea piti siksi aina rustata eri asentoon, koska se ei joko mennyt lukkoon tai ei auennut, muistelee Reimaluoto lapsuutensa kotitaloa.

Taisto viihtyi kansakoulussa, vaikka luokat olivat suuria - jopa 42 poikaa samalla luokalla. Mutta oppikouluaika Malmin yhteiskoulussa oli kauhea. Hän oli erilainen oppija eikä mieli pysynyt paikallaan. Äidin inspiroimana Taisto haki kuitenkin lukioon.

Lukiossa Reimaluoto keskittyi pitkään matematiikkaan ja voimailulajeihin. Lukiota seurasi armeija, armeijaa matematiikan opinnot yliopistossa.

Dramaattisin vaihe Taiston nuoruusvuosina oli, kun isä sai sydänkohtauksen. Isä selvisi hengissä, mutta ei toipunut ennalleen, eikä perhe.

Näyttämöllä ruumis ja mieli yhtyivät

Yliopistolla osakuntaelämä vei lopulta voiton ja sieltä hän löysi teatterin ja kuntosalit.

- Laura Kolbe oli Eteläsuomalaisen Osakunnan aktiivi ja houkutteli minut osakunnan näytelmään Nummisuutarin Eskoksi, hän muistelee ensikokemustaan näyttelijänä.

Sitä vapauden tunnetta, minkä hän oli kokenut näytellessään Nummisuutarien Eskoa, hän haki myös silloin kun hän pyrki Teatterikorkeakouluun.

- Niin ja sitä osaamisen tunnetta kun on harjoitellut jotain ja osaa sen, hän tarkentaa.

Pojat löysivät toisensa Seitsemässä veljeksessä

Taisto Reimaluoto opiskeli Teatterikorkeakoulussa vuosina 1984-1989, jolloin koulu oli paljon esillä julkisuudessa kiitos tulisieluisen professori Jouko Turkan.

- Koulun aloitusvuosi oli ehkä hieman pelottava ja hirveän autoritäärinen. Se jäi kuitenkin taakse kun me lähdettiin myöhemmin poikien kanssa tekemään niitä veljeksiä, Taisto Reimaluoto muistelee opiskeluvuosiaan.

Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professori Jouko Turkka vei valitsemansa näyttelijäopiskelijat Tampereelle, jossa tehtiin hänen televisiosovitus Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Taisto esitti yksinkertaista Timoa.

- Turkka valitsi meidät jo ehkä pääsykokeissa tätä silmällä pitäen opiskelemaan, arvelee Taisto Reimaluoto.

Teos esitettiin vuonna 1989 ja mukana produktiossa olivat Kai Lehtinen (Juhani), Jarmo Mäkinen (Tuomas), Martti Suosalo (Aapo), Jari Pehkonen (Simeon), Pertti Koivula (Lauri) ja Tero Jartti (Eero).

Tärkeintä Tampereen Tuomiokirkon Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -nimisessä teoksessa Taisto Reimaluodolle on se että enkeli tarvitsee apua. Pojat ovat jokamiehen enkeleitä jotka toteuttavat universaalia humanismia, eli rakastavat heikkoa apua tarvitsevaa.

Toisen eteen pitää tehdä töitä

Kantavaksi elementiksi työhön ja elämään tuosta produktiosta ja prosessista jäi halu tehdä yhteistyötä.

- Ryhmän, ja toisten eteen pitää tehdä töitä. Ryhmä toimii, jos kaikki muu toimii. Näinhän tänä päivänä jääkiekossakin on todettu, naurahtaa Taisto Reimaluoto.

Myöhemmin Taisto Reimaluoto on esiintynyt monissa elokuvissa. Hän on muun muassa näytellyt isää Markku Pölösen Onnen maassa , alikersantti Unto Saarista Olli Saarelan Rukajärven tiessä ja loppuun palanutta palomiestä Sakari Kirjavaisen elokuvassa Ken tulta pyytää. Uransa aikana hän on tehnyt useita kiitettyjä monologiesityksiä mm. Yrjö Kallisen ja Pentti Saaritsan teksteistä. Syksyllä 2019 hän on mukana Kansallisteatterissa Anton Tsehovin näytelmässä Lokki.