Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Eränkävijät pääkuva

Turusten perheessä ruoka ei tule kaupasta - suurpetomies Ari Turunen luotsaa jälkikasvuaan eränkäynnin maailmaan

Ari Turunen lastensa Moonan ja Veikan kanssa katsomassa luonnon ihmeitä.
Oman kodin takametsässä voi olla lapselle paljon ihmeteltävää. Ari Turunen lastensa Moonan ja Veikan kanssa katsomassa luonnon ihmeitä. Kuva: Yle TV1 / NTRNZ media Eränkävijät

Eränkävijöiden ensimmäisellä kaudella ilomantsilainen Ari Turunen nähtiin adrenaliinia tihkuvissa karhujahtitilanteissa tiiminsä Karhukoplan kanssa. Tällä kaudella mies on erilaisessa roolissa ja vie metsälle ja kalalle lapsiaan Veikkaa ja Moonaa.

Lasten opastaminen eränkävijän jaloihin taitoihin ei ole Arille outoa, sillä hän oppi aikoinaan metsästäjäksi isänsä jalanjäljillä. Ari ei kuitenkaan usko lasten järjestelmälliseen kouluttamiseen metsästäjiksi, vaan pikemminkin hän luottaa luonnon ajavan tikanpojan puuhun.

Ari Turunen lastensa Moonan ja Veikan kanssa evästauolla.
Lapset pääsevät näkemään, kuinka riista päätyy lautaselle. Ari Turunen lastensa Moonan ja Veikan kanssa evästauolla. Kuva: Mikko Varjoranta Eränkävijät

- Lapsesta ei saa kasvatettua metsästäjää, vaikka miten yrittäisi, sillä se taito on enemmän ihmisen geeneissä. Luontoharrastajia lapsista voi sen sijaan yrittää kasvattaa. Tärkeintä on suunnitella retket heidän ehdoillaan, jolloin vakavahenkinen metsästys kannattaa unohtaa, sanoo Ari.

- Moonaa kiinnostaa tällä hetkellä eniten koirien kanssa touhuilu ja marjastus, Veikka taas haluaa mukaan kaikkeen jahtiin.

Poika odottaa isää töistä uistinpakki kädessä ja kumisaappaat jalassa

Arin mukaan lasten luontoharrastus kannattaa aloittaa vaikkapa marjastuksen tai kalastuksen parissa. Metsästyksen raskaampaan sarjaan ehtii nousemaan hieman vanhemmalla iällä, vaikka siitäkin Arin lapsilla on jo ensimmäiset kokemukset.

- Lapsille löytyy monesti ihan läheltä mielenkiintoisia kohteita. Kodin takametsä, lähilaavu tai kalastus mökkilammella voivat olla jo huikeita kokemuksia. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki luonnossa vietetty aika on pois älylaitteiden parista ja tilalle saa raitista ilmaa sekä mukavia kokemuksia, toteaa Ari.

Kun karhujahti alkoi tänä vuonna, piti pojalle anoa pikavapaat eskarista. Pojan perustelut olivat: "Ethän sinäkään ole koulussa tai töissä, kun karhujahti alkaa." Mitäpä tuollaiseen perusteluun voisi vastaan sanoa?― Ari Turunen

Viime aikojen hienoimpia elämyksiä on ollut, kun oma poika odottaa isää töistä uistinpakki kädessä ja kumisaappaat jalassa. Sen nähtyään isä ei enää muista työpäivän tuomaa väsymystä, ja sitten lähdetään haukijahtiin!
- Tämä ajanjakso, kun poika haluaa iskän mukana touhuta kaikessa, on kuitenkin lyhyt. Muistan omasta lapsuudestani, kuinka tärkeää oli päästä isän mukaan tositoimiin, Ari kertoo.

Karhunmetsästys on edelleen tärkeä osa Arin jahtivuotta. Kausi on lyhyt, mutta mukaan pääsee ehdottomasti myös Veikka, joka onkin innostunut petomies. Monilla Arin metsästyskavereilla on lapsia, joten lasten mukana olo on luontevaa ja nähdään jatkumona harrastukselle. Tiimiin kuuluu jo metsästysoikeuden saaneita, lapsesta asti mukana olleita jahtimiehiä.

- Lapsen mukana ollessa en mene karhujahdissa eturintamaan, mutta muuten toimitaan normaalisti.

Veikka Turunen ja ennätyshauki.
Veikka ja ennätyshauki. Veikka Turunen ja ennätyshauki. Kuva: Ari Turunen Eränkävijät

Lapset tietävät, mistä ruoka tulee pöytään

Turusten pihaan on viime aikoina ilmestynyt suurpetokoirien lisäksi kaksi pienempääkin karvakorvaa. Moonalla on oma lapinkoira, ja lyhytjalkaiselle ”maastonakille” dreeveri Hubertille on jo ammuttu jäniksiä.

- Oli huikeaa, kun saimme ensimmäisen jäniksen lasten omalle dreeverille. Siinä oli poika ja koira yhtä innoissaan, ja isääkin tuppasi hymyilyttämään.

Turusen perheen jänissaalis laitettiin ruoaksi lasten kanssa yhdessä, samoin kuin muukin riistaliha, kalat ja marjat. Ruokapöydästä löytyy paljon luonnon antimia.

- Lapsi oppii arvostamaan ruokaa ja sen alkuperää, kun on sitä mukana hankkimassa ja käsittelemässä metsästä lautaselle asti.

Hubert-koira.
Hubert-koira palkitaan hyvästä työstä. Hubert-koira. Kuva: Yle TV1 / NTRNZ media Eränkävijät

Nuorempana Ari oli myös aktiivinen koskikalastaja. Nyttemmin harrastusta on herätelty henkiin Veikan kanssa. Lasten kautta omat onnistumiset ovat käyneet vähemmän tärkeiksi, eikä Ari mieli äijäreissuille.

- En ole tänä vuonna yhtään kalareissua tehnyt ilman poikaa, eikä edes kiinnosta. Pienen miehen riemu saalista saadessa on parasta, mitä voi kokea.

Eränkävijöiden 4. tuotantokausi 29.9. alkaen Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Eränkävijät

Eränkävijöiden ensimmäinen tuotantokausi

Lue lisää:

Eränkävijät on sarja metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa

Yle TV1:n sarja Eränkävijät seuraa intohimoisten eränkävijöiden tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon.

Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.

  • Metsästyshaukka tarkkailee omistajansa eleitä herkeämättä

    Doris Hiebeler jatkaa vanhaa metsästysperinnettä.

    Metsästyshaukka tarkkailee omistajansa eleitä herkeämättä Doris Hiebeler, 24, kasvoi haukkojen kanssa ja jatkaa nyt vanhaa metsästysperinnettä. Hänen lajissaan tärkeintä on saavuttaa lintujen luottamus ja hyväksyntä. Lintu tunnistaa askeleet jo kaukaa.

  • Osaatko puhua lohta? Tee testi!

    Kuinka hyvin hallitset lohenkalastajien slangin?

    Intohimoisille lohenkalastajille on kehittynyt koskien rannoilla oma kielensä, josta ulkopuolisen on vaikea ymmärtää mitään. Moni slangisana on kuitenkin pääteltävissä – nyt on sinun vuorosi testata, kuinka hyvin puhut lohta!

  • Antti Kokko viihtyy korvessa - ja metallimusiikin listakärjessä

    Eränkävijä on myös koodari, kitaristi ja säveltäjä.

    Pudasjärvellä asuva Antti Kokko on vaatimaton mies. Kaikkein mieluiten hän kuluttaisi aikansa kotiseutunsa korvessa kulkien. Antin elämään kuuluu kuitenkin eräilyn ohella muutakin – jos mies vain metsästä malttaa.

  • Inarijärvi, Suomen salaperäinen sisämeri

    Riitta Ahmasalo rakastui Inariin kertaheitolla.

    Saamenmereksikin kutsuttu Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin järvi. Sen suurimmilla ulapoilla saattaa helposti unohtaa olevansa järvellä – Inarilla kulkijat puhuvatkin “sisämerestä.”

  • Luonto on koti, ei lomailukohde

    Eränkävijöille luonto on koti, ei lomakohde tai harrastus.

    Eränkävijät-sarjan päähenkilöille luonnossa kulkeminen on yhtä jokapäiväistä ja tärkeää kuin hengittäminen. Luonto on koti, ei lomailukohde tai harrastus. Se on välttämätön sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.

  • Koira teki kouluttajastaan metsästäjän

    Ensimmäinen metsästyskoira yllätti Sanna Kokon.

    Pudasjärveläinen Sanna Kokko on harrastanut ja kouluttanut koiria koko elämänsä. Kokeneen koiraihmisen yllätykseksi perheen ensimmäinen metsästyskoira Navajo kouluttikin emäntänsä: koiran ohjaajasta metsästäjäksi.

  • Eränkävijät lumosi myös kirjailija Mika Kuljun

    Eränkävijät-kirja esittelee Suomen luonnon monimuotoisuutta.

    Eränkävijät sai tällä viikolla kokonaan uuden ulottuvuuden, kun tv-sarjan päähenkilöiden taustoista kertova kirja näki päivänvalon. Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten päähenkilöiden kipinä metsästykseen ja kalastukseen syttyi sekä vinkkejä aloittelijoille ja kokeneemmille eränkävijöille.

  • Tervan tiellä kalassa

    Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.

    Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.

  • Finnmark - rautujärvien luvattu paikka

    Finnmarkin vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia.

    Finnmark on Norjan pohjoisin lääni. Sen puhdas luonto ja kirkkaat vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia nauttimaan omasta rauhasta. On kuitenkin asioita, joita ulkomaalaisen retkeilijän tulee ottaa huomioon Finnmarkin apajille suunnatessa.

  • Kukkolankoskella perinteet heräävät henkiin

    Tornionjoen latvavesistöillä lippouskulttuuri on voimissaan.

    Lippoaminen on perinteinen kalastustapa, josta varhaisimmat viitteet ovat vuosisatojen takaa. Jos haluaa seurata lippousta perinteisimmillään, kannattaa suunnata Suomen Kukkolankoskelle.

  • Meritaimenkannat kukoistavat Gotlannissa

    Gotlannin meritaimenkanta on elinvoimainen.

    Gotlannin meritaimenkanta on tällä hetkellä täysin luontaisen lisääntymisen varassa. Silti laji on elinvoimainen.

  • Perhoset paljastavat ilmastonmuutoksen

    Perhoset soveltuvat hyvin ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

    On ennustettu, että sään ääri-ilmiöt sekä talven lämpötilat tulevat kasvamaan. Perhosten elinkaari on varsin lyhyt, joten olosuhteiden muutos näkyy niissä erityisen herkästi. Siksi perhoset soveltuvat erinomaisesti ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

  • Karhupeijaiset ovat juhla metsän kuninkaalle

    Karhu herättää kunnioitusta ja pelkoa ihmisten keskuudessa.

    Karhu herättää suurta kunnioitusta ja jopa pelkoa ihmisten keskuudessa. Metsän kuninkaaseen liittyy monia uskomuksia ja se on yksi harvoista riistaeläimistä, joille järjestetään peijaisia.

  • Tuhansien metsästäjien kausi alkaa vesistöiltä

    Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia.

    Elokuun lopussa monelle suomalaiselle metsästäjälle koittaa syksyn kohokohta. Osa suuntaa metsiin, mutta yhä useamman kausi alkaa järvien ja lampien varsilta. Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia metsästäjiä.

  • Akin ja Emilian kalapaikat - Torisenon latvavedet

    Torisenon latvavesiltä voi saada ennätyskaloja.

    Torisenon latvavedet sijaitsevat kaukana Käsivarren erämaassa. Pienellä alueella on useita hyviä jokia, järviä ja lampia. Kalastuspaine on kohtuullisen vähäistä, ja vesiltä on mahdollista saada ennätyskaloja.

  • Aki Huhtanen on Eränkävijöiden erakko

    Aki Huhtanen on löytänyt paikkansa Kilpisjärveltä

    Aki Huhtanen seikkailee Eränkävijöissä yhdessä Äijä-koiransa kanssa. Kalareissut keskittyvät kotiseutujen harjuskoskille, mutta myös Norjan jylhät maisemat ovat kaksikolle tuttuja.

  • Riikka Aaltonen on rempseä ilopilleri

    Riikka Aaltonen on aina valmis oppimaan uutta kalastuksesta

    Riikka Aaltonen on Eränkävijöiden kuopus, jonka jokainen kalareissu on opintomatka. Syksyn mittaan nuori nainen hakee uusia kokemuksia niin kansallismaisemien kuohuvilta koskilta kuin öisiltä tuulastuslammiltakin.

  • Sanna Kokko tuntee koirat

    Kanakoirametsästys on Sanna Kokon suuri intohimo

    Sanna Kokko on intohimoinen kanakoiraharrastaja. Riistareissut keskittyvät Pudasjärven kotimetsiin, mutta toisinaan hän suuntaa koirineen erikoisemmillekin maille.

  • Ari Turunen jahtaa suuria saaliita

    Ari Turunen on kokenut suurpetomies

    Ari Turuselle metsästys ja eränkäynti on elämäntapa. Erityisesti suurpedot sytyttävät miehen, ja karhujakin on kaatunut uralla kiitettävään tahtiin.

  • Kanakoirien erikoiskokeissa koetaan suuria tunteita

    Kanakoirakokeessa testataan koiran metsästysominaisuuksia.

    Kanakoirien erikoiskokeet ovat metsästyskokeita, joiden tarkoituksena on saada tietoa koirien metsästysominaisuuksista jalostusta varten ja edistää koirien metsästyskäyttöä.

  • Eettinen metsästäjä on luonnonsuojelija

    Metsästäjät arvostavat luontoa

    Metsästys on eettistä oikein harjoitettuna. Tämä tarkoittaa, että metsästetään riistaa luvan ja kannan ehdoilla ja riistaa ammutaan harkiten aiheuttamatta eläimelle tarpeetonta kärsimystä.

  • Maailman paras harjuspaikka löytyy Suomesta

    Harjusten pyynnissä onnistuminen vaatii omistautumista

    Suomen Lapissa pystytään harjoittamaan vähintään yhtä tasokasta tai jopa parempaa harjuksen kalastusta kuin ulkomailla. Useat perhokalastajat tulevatkin maailmalta Suomen Lappiin kalastamaan.

  • Arktinen erämaa ei tunne armoa

    Tunturissa kannattaa aina tarkkailla säätä.

    Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä.

  • Jäämeri tarjoaa ainutlaatuiset puitteet meritaimenen kalastukselle

    Jäämeren kalapaikat ovat hyvä vaihtoehto etelän vesille.

    Meritaimenen rannikkokalastus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, varsinkin perhokalastajien keskuudessa. Meritaimenia voi kalastaa Pohjois-Norjan rannikoilla periaatteessa ympäri vuoden, jopa kaamoksen aikaan.

  • Kanalintujahti Ruotsissa tuo vaihtelua metsäreissuihin

    Ulkomailla metsästys vaatii erityisjärjestelyjä

    Metsästysreissu ulkomailla antaa uudenlaisia elämyksiä tutun harrastuksen parissa. Ruotsissa jahtimaita löytyy Tornionjoen toiselta puolelta kaikista ilmansuunnista, jatkuen aina Norjan rajalle saakka.

  • Kilpaperhokalastus on tarkkuutta ja fysiikkaa vaativa laji

    Perhokalastus on todellista urheilua.

    Erilaisissa kalastuskilpailuissa on Suomessa pitkät perinteet. Perhokalastuskilpailuissa saaliin pituus ja määrä sekä kalastajan tasaisuus läpi kilpailun ovat kilpailijoiden paremmuuteen vaikuttavat tekijät.