Hyppää pääsisältöön

Hätähuutoja Uudesta lastensairaalasta: käsikirjoitus

Maria Heikura, Varjan äiti: Mä odotin sitä siis kuin kuuta nousevaa.

Uudessa Lastensairaalassa hoidetaan kaikkein vaikeimmat lapsipotilaat.
Miljoona suomalaista lahjoitti rahaa ja auttoi toteuttamaan unelman maailman parhaasta lastensairaalasta.
Mutta kauniin julkisivun takaa tihkuu huolestuttavia viestejä.

Hoitaja: Kattolevy on muun muassa tippunut teho-osastolla sellasen laitteen päälle, joka on täysin elämää ylläpitävä. Ja jos se kattolevy olis tippunut muutaman sentin sivuun, niin se potilas olis kuollut välittömästi.

Hoitajat kertovat, että heitä on liian vähän.

Hoitaja: Jos joudutaan vuodeosastolla sitomaan potilas kiinni sen takia, että ei ole henkilökuntaa, niin onhan se väärin. Kyllähän se alkaa olla jo heitteillejättö, jos ei sitä lasta pystytä siellä hoitamaan.

Jari Petäjä, toimialajohtaja, Uusi Lastensairaala: Kaikkiin toimiin mihin on ollut aihetta niihin on ryhdytty.

MOT: Millaisiin toimiin on ryhdytty?

Petäjä: En muista että olisi ollut kauheesti ryhdyttävää.

HÄTÄHUUTOJA UUDESTA LASTENSAIRAALASTA

Sarita Laari: Mihis sä oot menossa?
Minka: Lääkäriin.
Sarita Laari: Ketäs sä oot menossa tapaamaan?
Minka: Mmm, Jaanaa.
Sarita: Jaana lääkäriä?
Minka: Joo.
Sarita Laari: Mitäs tässä tapahtuu? Otetaanko EKG:tä?
Minka: Joo.
Sarita: Mitä se EKG piirsi?
Minka: Karvamadon

4-vuotiaalle Minkalle Uusi lastensairaala on ehtinyt tulla tutuksi. Hän käy säännöllisin välein sydänkontrollissa.

Sarita Laari, Minkan äiti: Minkan sydänvika todettiin vast kolmen vuorokauden iässä. Minkalla on siis HRHS elikkä tota ykskammioinen sydän. Se on tää niin sanotusti vaikein sydänvika mitä on hoidetaan. Ett niit on alettu leikkaan Suomessa vast -98 että tota sitä ennen kaikki saattohoidettiin. Pääsääntösesti ja tota hän on käyny kolme avosydänleikkausta läpi kuuden vuorokauden iässä, neljän ja puolen vuorokauden iässä ja sitte kahen ja puolen vuo vuoden iässä.

Minkan sydänleikkaukset tehtiin vielä vanhalla Lastenklinikalla Helsingissä. Siellä oli vuosia vakavia sisäilmaongelmia ja tilat olivat erittäin ahtaat. Vuonna 2011 todettiin, että tilat eivät kelvanneet lastensairaalaksi. Valtiolta ei kuitenkaan herunut rahaa koko maata kattavalle uudelle sairaalalle. Niinpä syntyi idea yksityisestä rahankeruusta.

Yle uutiset 13.2.2013
Petäjä: Perinteisillä tavoilla on yritetty vuosikausia ja aika on käynyt vähiin.

Hankkeen keulahahmoihin kuuluivat Anne Berner ja Lastensairaalan nykyinen johtaja Jari Petäjä. Alkoi Suomen mittakaavassa ainutlaatuiset sairaalatalkoot.

otteita musiikkivideosta: Youtube Live Aid – Uusi lastensairaala 2017. ”Lohtu”

Hankkeeseen lähtivät mukaan julkkikset ja tavalliset suomalaiset, sekä pienet ja suuret yritykset. Myös Minkan sukulaiset osallistuivat keräykseen. Noin miljoona suomalaista lahjoitti rahaa uuteen lastensairaalaan – yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa.

GRAFIIKKA: Lahjoittajalista yrityksistä ja tuntemattomista lahjoittajista

Loput rahoista tulivat valtiolta sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä. Hankkeen loppusummaksi tuli 180 miljoonaa euroa. Uusi lastensairaala avattiin vuosi sitten. Värikkäästä rakennuksesta on tullut Helsingin uusi maamerkki, joka näkyy kauas. Mutta se on samalla koko maan sairaala, jossa hoidetaan kaikki vaativimmat potilaat kuten syöpä- ja sydänlapset sekä elinsiirtopotilaat.

Keväällä 2019 saan ensimmäisen yhteydenoton sairaalan sisältä.

Grafiikka: Viestejä

Epäkohtia on vaikka kuinka mutta henkilökuntaa uhkaillaan ja pelotellaan hiljaiseksi.

Kiinnostaisiko se juttuna?

Kiinnostaa jos löytyy näyttöä.

Yritän saada kuvaa.

Tässä vaiheessa en vielä osaa aavistaa että yhteydenottoja tulee useita kymmeniä kevään ja kesän aikana – sekä hoitajilta että vanhemmilta. Kuva maailman parhaasta lastensairaalasta, joka esitellään turistiryhmille ja maailman johtajille saa uusia, tummempia sävyjä. Saan valokuvia ja videopätkiä eri osastoilta. Kukaan hoitajista ei suostu antamaan haastattelua omilla kasvoillaan koska he pelkäävät saavansa potkut.

Hoitaja, Uusi lastensairaala: Siellä on ollut puhdasvesivahinkoja ja siellä on ollut viemärivahinkoja.

Usealla osastolla on vesivahingon takia eristetty tiloja, joita kuivatetaan.

Hoitaja, Uusi lastensairaala: Eräänäkin aamuna niin kuulin kun röntgenhoitaja tuli ja ilmoitti, että sinne alakertaan, missä heillä on tää magneettitutkimusosasto, niin sinne oli viemärivedet valunut sinne magneettiosastolle.

Haahtela Oy johti uuden Lastensairaalan suunnittelua ja valvoi rakennustöitä.

Yrjänä Haahtela
konsernin johtaja
Haahtela Oy

Yrjänä Haahtela: Vesivahingot, ne on aina hyvin ikäviä, mutta ne on osa normaalia toimintaa. Niin kauan kuin vettä käsitellään erilaisissa putkissa niin silloin on mahdollista että joku tekniikan osa pettää. Lastensairaalassa on ollut neljä pientä, hyvin pientä vesivahinkoa. Mutta kyllä aika varma voi olla siitä että rakenteissa ei ole vettä joka aiheuttaisi jossain vaiheessa lastensairaalaan kosteusvaurioita. Se oli meille ihan ykkösjuttu.

Hoitaja: No niistä on muodostunut lähinnä semmonen vitsi niin kuin missä taas ja mitä taas…

Sairaalassa on ollut myös ongelmia, jotka eivät pelkästään ole olleet kiusallisia vaan ovat jopa vaarantaneet potilasturvallisuutta.
Teho-osasto ja leikkaussalit on sijoitettu eri kerroksiin.

Yrjänä Haahtela: Se että ne on eri kerroksissa se ei tee asiasta kovin ongelmallista, koska hissit on vertikaaliyhteydessä hyvin nopeita.

Hoitaja: Meille on sanottu, että tää hissi ei mee ikinä rikki. Näitä hissejä saa käyttää tulipalon aikana, ett nää kestää ihan mitä vaan. Tosiasia on se, että ne hissit on ollut jo monta kertaa rikki.

Sairaalan henkilökunta joutui täpärään tilanteeseen kun iso potilashissi oli rikki. Teho-osastolta piti siirtää lapsi, joka oli tilaa vievässä ECMO- eli sydän- ja keuhkolaitteessa.

Hoitaja: Jouduttiin vaihtaan pienempään sänkyyn. Eli se oli aivan turha siirto sille lapselle. Että jouduttiin sen hissin takia vaihtaa sänkyä. Siinä on niin kuin verenvuotoriski, kun on siinä ecmo-laitteessa, kun siinä joudutaan verta ohentamaan, että se pyörii siinä putkistossa.

Yrjänä Haahtela: Kuulostaa pahalta. Kyllä laitteet pitää yrittää pitää kunnossa kun kerrosten välillä siirretään. Mutta tekniset laitteet vaatii huoltoa.

Hoitaja: Se oli tosi hämmentävää siellä niin kuin päivystävä lääkärikin just juoksi mittanauhan kanssa mittailemassa hissiä, joka ei todellakaan o niin kuin meidän tehtävä.. Meidän pitäis luottaa, että siellä homma toimii. Tai rakennus toimii.

Viime helmikuussa oli läheltä piti tapaus, joka veti henkilökunnan vakavaksi. Kuva on otettu teho-osastolta. Vastasyntynyt vauva on kiinni ECMO-laitteessa.

Hoitaja: Kattolevy muun muassa tippunut teho-osastolla sellasen laitteen päälle, joka on täysin elämää ylläpitävä. Ja jos se kattolevy olis tippunut muutaman sentin sivuun, niin se potilas olis kuollut välittömästi. Siinä ei olisi ollut enää mitään tehtävissä.

Hoitaja: Siinä oli ne ECMO-letkustot, niin jos se olis siihen päälle pudonnut se kipsilevy, niin siinä olis käynyt tosi huonosti, että ne kanyylit olis irronnut lapsesta.

Yrjänä Haahtela, konsernin johtaja, Haahtela Oy: Se on analysoitu. Se on vaaratilanne. Semmoisia ei saa oikeasti tapahtua. Vaaratilanne on syntynyt niin että alakattokiinniitys on piilolistan kiinnityksellä ja se on huollon yhteydessä rikottu se kiinnitys ja sen takia on päässyt putoamaan. Muistaakseni kaksi levyä on pudonnut. Jotta ei enää pääsisi tapahtumaan olemme tehneet lisävarmistus että vaikka se lista menisi rikki niin levy ei pääse putoamaan.

Heinäkuun lopulla saan uuden viestin sairaalasta. Kaasujärjestelmä on pettänyt eikä hälytystä kuultu tehon hoitohuoneissa. Järjestelmän kautta annetaan potilaille lisähappea ja lääkkeellistä ilmaa.

Jari Petäjä on Uuden lastensairaalan toimialajohtaja. Hän on myös ollut uuden Lastensairaalan keskeinen edistäjä.

Jari Petäjä, toimialajohtaja, Uusi lastensairaala: Kaasujärjestelmän toimintahäiriö oli erittäin vakava tilanne ja on esimerkki siitä miten tärkeä tekniikka voi vikaantua. Suuri kiitos ja erityinen hienous on miten hienosti henkilökunta tarttui tilanteeseen. Uusi lastensairaala ei ole mikään ylimaallinen paikka. Tämä on talo ja talossa on tekniikkaa ja tekniikka voi vikaantua. Silloin tarvitaan rauhallista ammattimaista otetta potilaan parhaaksi.

Maria Heikura: Varjalla on sellainen luustoperäinen sairaus. Kaikki isot nivelet sijoiltaan. Ei juuri liiku, rinnasta alas päin.

3-vuotias Varja ja Varjan vanhemmat ovat lastensairaalan vakioasiakkaita. Sekä vanha lastenklinikka että uusi sairaala ovat tulleet tutuiksi pitkien sairaalajaksojen myötä.

Maria Heikura, Varjan äiti: Varjalla oli tosiaan pitkä sairaalajakso silloin Lastenklinikalla, kun uutta lastensairaalaa rakennettiin ja aina kun mä lähin sieltä, mä aina katoin, että no niin jes, nyt noi värijutut jo tullut tohon ja jes, nyt toi seinä on jo valmis. Odotin siis tosi paljon, todella paljon.

Mutta Varjan perhe huomasi nopeasti että Uudessa lastensairaalassa ei ole tarpeeksi hoitajia.

Heikura: Kyllä se henkilöstön vähyys ja tilojen suuruus niin totta kai se lisää potilasturvallisuusriskiä

Uudessa lastensairaalassa haluttiin että perheillä olisi enemmän yksityisyyttä kuin ahtaassa vanhassa sairaalassa. Suurin osa vuodeosaston huoneista on yhden hengen huoneita.
Vanhemmat saavat olla lastensa kanssa läsnä jopa teho-osastolla.

Maria Heikura: Se on hyvä idea, koska vanhempien pitää osata hoitaa sitä lasta kotona. Ihan ehdottomasti. Mut kyl siitä kyl vanhemmat kuitenkin tarvii sairaalassa ollessa tukee ja sairaalahan on vastuussa silloin kun lapsi on sairaalassa.

Heikura: Vanhemmille on annettu liian suuri vastuu. Me stressataan koko päivä, me stressataan koko se aika kun me ollaan siellä. Ja varsinkin kun on leikkaus, me ollaan tosi väsyneitä. Niin se tieto siitä, että se hoito on edelleenkin riippuvainen sinusta, on kauheeta.

Varjalla oli vielä talvella trakeostomia eli henkitorviavanne. Se on hengitystieongelmien hoidon äärimuoto. Lapsi, jolla on trakeostomia tarvitsee yleensä jatkuvaa valvontaa. Limaa pitää imeä pois etteivät hengitystiet tukkeudu.

Heikura: No periaatteessa sen pitäisi olla ihan itsestäänselvyys, että trakeostoomapotilaalla pitää olla vierihoitaja, niin kyllä se oli aika semmonen pettymys sitten kuulla, että ei oltu varauduttu tämmösiin.

Heikura: Siinä on koko ajan se riski, ett se menee tukkoon ja jos hoitaja kattoo monitoreista vaikka sykkeestä, saturaatiosta ja näistä, niin ne tulee aina viiveellä. Uus lastensairaala on aika iso, ett sitten jos onkin käytävän toisessa päässä ja tekee jotain, niin eihän siinä pääse niin kuin sekunnissa paikalle.

MOT: Äiti kertoo, että lapsella, jolla oli henkitorviavanne ei saanut omaa vierihoitajaa. Onko se oikein?

Petäjä: En tiedä tästä tapauksesta. Vierihoitajan hankinta ja järjestely on päivittäistä toimintaa ja milloin vierihoitaja tarvitaan, vierihoitaja järjestetään.

Olen puhunut parinkymmenen vanhemman ja hoitajan kanssa. Huoli hoitajavajeesta nousee vahvasti esiin ja se koskee useita osastoja. Teho-osasto vaatii erikoisosaamista hoitajilta. Toimenpiteet ja laitteisto ovat vaativia ja perehdytys kestää kuusi viikkoa. Saan teho-osalta huolestuneita viestejä.

GRAFIIKKA viestejä:

Dialyysilaitetta on hoitanut ihminen, joka ei ole vielä saanut riittävästi perehdytystä.

Päivän sydänleikkausta ei peruttu vaikka henkilökuntaa ei ole riittävästi turvalliseen hoitoon.

Teho-valvonnassa vedetään minimimiehityksellä.

Teho-osaston hoitajavajetta joudutaan paikkaamaan sijaisilla.

Hoitaja: Jos mä ajattelen itseäni vanhempana, niin mä en kyllä haluaisi, jos mun lapsi joutuu teho-osastolle, niin mä en tiedä onko se hoitaja siinä vieressä pätevä. Ett se saattaa olla joku joka ei ole koskaan aikaisemmin esim. nähnyt hengityskonetta.Teholla lasten vointi saattaa muuttuu ihan silmänräpäyksessä, voi olla sä vähän aikaa katot, että näyttää vähän nyt näyttää kummalliselta, mitähän tässä on tapahtumassa, seuraavassa hetkessä saattaakin olla elvytystilanne päällä.

Kesällä kolme kokematonta hoitajaa oli samaan aikaan hoitamassa kolmea hengityslaitteissa olevaa potilasta.

Hoitaja: yks niistä lapsista romautti aina sykkeet ja paineet, kun heräsi. Kerran sieltä tuli sitten hoitajakutsuhälytys, vaikka se olis voinut painaa ihan elvytyshälytystä, että siellä oli niin matalat arvot monitorissa, mutta tuota.. kyl he sai apua sillä hoitajakutsullakin ja lääkäri tuli paikalle

MOT: Oliko se sitten virhe?

Hoitaja: No siinä oli ehkä arviointivirhe sen suhteen, kuin vakava se tilanne oli jo.

Teho-osaston tilojen suunnittelu vaikeuttaa myös hoitotyötä.

Hoitaja: Tällä hetkellä teho-osasto on pitkä yhdeksänkymmentä metriä pitkä käytävä jossa on hyvin erillään olevat kolme potilasmodulia, jossa jokaisessa on neljä potilaspaikkaa. Potilaspaikat on erotettu lasisilla väliseinillä ja siellä on semmosia isoja rakenteellisia betonitolppia. Käytännössä yhdeltä potilaspaikalta ei näe toiselle potilaspaikalle kovinkaan hyvin.

Hoitaja: Sä et kuule, jos sen sun naapuripotilaan monitori rupee hälyttämään siellä alkaakin olla tilanne päällä ja se lapsi rupeaa voimaan huonosti. Sä et kuule sitä hälytystä, sä et ehkä kuule sen lapsen itkua. Usein tietysti jos lapsi on hengityskoneessa, niin hänestä ei muutenkaan lähde ääntä, ett se monitorin hälytys on ainoo, minkä varassa me voidaan tavallaan reagoida jos ei me pystytä näkemään sitä potilasta.

Yrjänä Haahtela: Tehohoito on valintakysymys. Tehohoidossa ilman näköesteitä voisi olla hoidollisesti hyvä mutta on haluttu että vanhemmilla on yksityisyyttä.

MOT: Kymmenet hoitajat sanoo että uutta lastensairaalaa on suunniteltu niin että hoitotyöstä tuli vaikeampaa...

Yrjänä Haahtela: En osaa vastata. Sairaalan suunnittelussa on ollut valtava määrä uuden lastensairaalan henkilöstöä mukana pohtimassa juuri sitä miten sairaala parhaiten toimisi.

Hoitaja: Kyllä meitä varmasti on kuunneltu, mutta ei se ole tuottanut minkään näköistä vaikutusta. Eli kyllä on on saatu puhua ja kertoa miten nää asiat olis ollut hyvä, mitä me oltais toivottu, mutta tosiasiassa meidät on niin kuin.. meidät esitykset siitä, että miten nää asiat toimisi, niin on tyrmätty. Eli ne on vaan ohitettu.

Heinäkuussa saan kirjeen. Kymmenet kokeneet hoitajat jakavat kirjeessä ilmaistun huolen potilasturvallisuudesta ja esimerkiksi lääkevirheistä.Hoitajien mukaan osastoilla on paljon keikkalaisia ilman lääkehoitolupaa.

GRAFIIKKA: Vuori-osaston hoitajien kirje

Uuden lastensairaalan Vuori-osastolta terveisiä, huoli henkilökunnan jaksamisesta ja potilasturvallisuudesta.

Usein on vuoroja, että yhden sairaanhoitajan vastuulla on koko aseman lääke- ja nestehoito. Eteen voi tulla tilanne, että on jopa 11 potilasta, joiden lääkkeistä ja nestehoidosta on yksin huolehdittava.

Lääkevirheitä tulee päivittäin.

Riittävää valvontaa ja turvallisuutta ei voida taata näillä resursseilla.

Hoitohenkilökunnan kuulu tehdä ilmoitus kaikista läheltä piti tapauksista HaiPro-nimiseen tietokantaan. MOT pyysi saada kaikki Uuteen lastensairaalaan liittyvät vaaratilanteet.

GRAFIIKKA: Haipro-asiakirja

Suurin yksittäinen vaaratilanteisiin johtava syy liittyy lääke- ja nestehoitoihin.

Jari Petäjä, toimialajohtaja, Uusi Lastensairaala: Meillä ei tule lääkevirheitä päivittäin resurssipulan vuoksi. Tämän lääkeantoluvan suorittaminen on laatuvarmennettu prosessi, jossa meillä työskentelevän hoitajan tulee määräajassa suorittaa. Tästä että kaikki meidän ammattilaiset ei tätä suoritetta ole saaneet valmiiksi, seuraa tällainen tilanne. Tämä on arkea kaikissa sairaanhoityksiköissä.

MOT: Tuleeko lääketurvallisuuteen nyt parannusta?

Petäjä: Siihen tulee koko ajan parannusta. Se on arjessa tapahtuvaa kehittymistä.

Minkan sydänleikkaukset tehtiin vanhalla klinikalla. Mutta hän on myös ehtinyt käydä uuden Lastensairaalan osastolla kun hänelle tehtiin sydämen katetrointi.

Sarita Laari, Minkan äiti: kyllä mä sain aika pitkään odottaa niiden oksennusten kanssa siinä sä olit oksentavan lapsen kanssa ennen ku se hoitaja tuli sitt loppupeleiss paikalle, että mä olin hänt sitt kutsunut ett taas oksennetaan. Niit näkee tosi vähän, ett en mä tiedä, ett korvaako niiden mielestä sitt se kamera sen hoitajan vai mikä.

Hoitajat jakavat vanhempien huolen siitä, että hoitajia ei ole tarpeeksi osastoilla.

Hoitaja, Uusi lastensairaala: Siellä toivotaankin, että vanhemmat olis paikalla, että vanhemmat sitten huolehtii siitä lapsesta, kun hoitajat ei yksinkertaisesti ehdi sinne. Sitten on perheitä, jotka ei yksinkertaisesti pysty olemaan paikalla, joten silloin se lapsi on siellä huoneessa ja ne on niin hyvin suljettu ne ovet, että ei siellä sieltä ei ei huutoa kuulu välttämättä.

Hoitaja: Kyllä mun mielestä pitää henkilökuntaa olla niin paljon, että jos vanhempi käy ilmoittamassa, että hän ois nyt lähdössä nukkumaan, syömään, tyhjentämään hotellihuonetta, mitä ikinä, niin hän voi tehdä sen turvallisin mielin, hän tietää että se lapsi on turvassa ja valvottu. Ei se voi olla niin, että hän vaan jättää sen johonkin huoneeseen, että kyllähän se alkaa olla jo heitteillejättö, jos ei sitä lasta pystytä siellä hoitamaan.

Jari Petäjä: Olen itsekin kuullut näitä samoja huolia ja niitä on laajasti pyritty käsittelemään. Ja löytämään yhdessä ratkaisuja että tunne olisi toinen.

MOT: Onko tässä nyt kyseessä tunne?

Petäjä: Varmasti on kyseessä tunne ja sitten on se keskustelu että miten paljon siitä tunteessa on asioita, joita ratkotaan asia asioinaan ja kuinka paljon on sellaista joita pitää keskustella muutoin.

Jari Petäjän mukaan lastensairaalassa on enemmän hoitajia suhteessa potilaisiin kun missään muussa Suomen sairaalassa.

Saan kuulla usealta vanhemmalta ja hoitajalta että lapsia jopa sidotaan hoitajapulan takia.

Maria Heikura: Varjan äiti: Jossakin tapauksissa se on tietysti välttämätöntä ja ymmärrettävää, mutta jos puhutaan siitä, että vanhempi pääsee syömään, ett sidotaan sänkyyn, niin kyl mun mielestä pitäis olla mahdollisuus, että hoitaja tulee siihen vierelle.

Hoitaja: Jos joudutaan vuodeosastolla sitomaan potilas kiinni sen takia, että ei ole henkilökuntaa, niin onhan se väärin, se ei ole se ei ole oikein. Teho-osastolla joudutaan myöskin sitomaan potilaita, mutta se on perusteltua, koska potilaat on vahvan lääkityksen alla, heillä on hengitysputkia, heillä on syvälaskimokanyyleita, heillä on kaikkea semmoista, dreenejä, haavadreenejä, joita ei missään nimessä saa ottaa pois.

MOT: Useat hoitajat ja vanhemmat kertovat että lapsia sidotaan osastolla kiinni sänkyyn, koska ei ole tarpeeksi hoitajia. Miten kommentoit?

Petäjä: Lapsia ei sidota sänkyyn mistään sellaisista syistä, jotka liittyisivät resursseihin.

MOT: Vuori-osaston hoitajat kirjoittavat kirjeen, jonka myös johto on saanut. Tässä on sitomisesta esim kun potilas on hengityskoneessa ja yhdellä hoitajalla on toinen potilas valvottavana, niin potilas joudutaan sitomaan sänkyyn kiinni kun toista lasta hoidetaan. Samoin isommat lapset, joilla on iv-nesteet ja joilla ei ole vanhempia vierellä, joudutaan sitomaan sänkyyn kiinni, jotta potilasturvallisuus toteutuisi edes jotenkin.

Petäjä: Potilasturvallisuus toteutuu Uudessa Lastensairaalassa kuten vanhalla klinikalla aivan erinoimaisesti.
MOT: Miltä tämä kuulostaa?
Petäjä: Tuo mitä luet kuulostaa pahalta mutta se on sinun lukemaasi.
MOT: Tämä on hoitajien kirjoittama.
Petäjä: Kyllä.
MOT: Sä olet saanut tämän kirjeen maaliskuussa.
Petäjä: Kyllä kuten sanoin. Meillä ei sidota lapsia sänkyyn mistään muusta syystä jotka eivät ovat lasten suojelemiseksi.
MOT: Eikö tämä pidä paikkansa mitä hoitajat kirjoittavat?
Petäjä: Asia on tutkittu kun kirje on tullut. Kaikkiin toimiin mihin on ollut aihetta niihin on ryhdytty.
MOT: Millaisiin toimiin on ryhdytty?
Petäjä: En muista että olisi ollut kauheesti ryhdyttävää selvityksen jälkeen.
MOT: Eli tämä ei siis pidä paikkansa?
Petäjä: En sano niin.

Hoitajien kirje on myös lähetetty valvovalle viranomaiselle Valviraan. Siellä sanotaan että asia ei kuulu Valviralle vaan kirje on lähetetty eteenpän aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen aluehallintovirasto vahvistaa että heillä on vireillä valvonta-asia, joka koskee Uuden lastensairaalan hoitohenkilökunnan mitoitusta.

Hoitaja: Mä tiedän, että johto varmaan vetoo siihen, että uudessa rakennuksessa on aina aina tota tämmöisiä pikkuvikoja ja aina pitää vähän sitä ja tätä korjata. Joo totta kai, ymmärrän kyllä. Mutta jos kyse on sairaalasta, jossa näin vakavien asioiden pitää toimia, niin kyllä nyt perusasiat pitäis olla kunnossa. Että tilojen pitäis olla toimivat, kattopanelien pitäis pysyä siellä, sun ei tarvi kulkee kypärä päässä ja rakentaa häkkiä potilaan ympärille, että henki ei mene siihen kun levy tippuu alas.

Hoitaja: Niin kyllä tää on niin kuin niin monella eri tasolla hätähuuto. Tää on niiden vanhempien puolesta jotka joutuu siellä osastolla vahtimassa lasta, kun he tietää, että hoitaja ei yksinkertaisesti kerkii tulemaan. Tää on tää on niiden hoitajien puolesta, jotka joutuu yksin olemaan se ainoa sen osaston vakituinen henkilökunta.

MOT: Miten aioit reagoida tähän hätähuutoon, jonka kymmenet hoitajat ja useat pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat tuovat MOT:ssa esiin?

Petäjä: Olemme hyvin kiitollisia kaikille ammattilaisille ja jatkuvasta vanhempien laajasti kiittävästä palautteesta hoidosta, joka paranee koko ajan.

MOT: Puhun nyt kritiikistä?

Petäjä: Toivon meille kaikille jaksamista ja luottamusta tulevaisuuteen, että kun saadaan aikaa kulumaan ja tehdään hyvää yhteistyötä toisiamme kunnioittaen niin tämä maailman paras lastensairaala näkyy ja kuuluu, kuinka hieno se on.

Petäjä: Onks se puoli tuntia käytetty? (Tiedottaja: puoli tuntia.) No se on sit loppu.

Sarita Laari: mä oon pettyny siihen, ettei se niin ku ollutkaan niin hieno, ei tilanteet parantunutkaan vaikka luvattiin. Suru sitten myös sitt niiden tulevien tulevien puolesta, että ett miten miten ne sen kokee ja, ett mä oon tyytyväinen, ett meidän leikkaukset oli vanhan Lastenklinikan aikaan.

Sekä Varjan että Minkan äidit haluavat korostaa, että he ovat erittäin tyytyväisiä lääkäreihin ja hoitajiin.

Maria Heikura: Toivon, että resurssien lisääminen olis semmonen asia, mikä ymmärrettäis nyt samantien, että se olis todella tärkeetä. Niin silloin siitä tulis varmasti se upein sairaala.