Hyppää pääsisältöön

Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

Kuvassa on vanha aapinen, kuvatauluja, penaali ja kello
Kuvassa on vanha aapinen, kuvatauluja, penaali ja kello Kuva: Yle / Heidi Virtanen koulu,kello,Aapinen,Penaali

Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista.

Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi.

Katoavaista on maine ja kunnia? Maineensa Medelplan menetti tultuaan tuomituksi sukurutsauksesta (nykyään ei joutuisi vankilaan suhteesta vaimon veljentyttäreen). Sen sijaan kunnia Pälkäneen puuaapisen painolaattojen kaivertamisesta ei katoa. Se edellytti suurenmoista taitoa ja tuotti sellaista, minkä katoamisesta nykyään ollaan taas huolissaan – lukutaitoa.

Isonvihan aiheuttaman sekasorron aikana 1700-luvun alussa ruotsalaiset olivat kuljettaneet arvokkaat painokoneet turvaan venäläisiltä. Papisto huolestui kansalaisten lukutaidon tilasta. Siksi pätkätyöläisenä maata kierrellyt kirjanpainaja ja kuvanveistäjä Daniel Medelplan sai kaivatun ammattitaitoaan vastaavan toimeksiannon ja kaiversi puiset painolaatat, joiden avulla painettiin teos nimeltään Lasten Paras Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpen tähden leicattu Puuhun ja Pälcänen seuracunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändetty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralassa 1719.

Daniel Medelplan -museossa esillä oleva Allan Frilanderin tekemä rekonstruktio painolaatasta, jollaisilla Medelplan tiettävästi painoi Pälkäneen puuaapiset. Kuva Yle

Medelplanin työ kantoi seudulla hyvää hedelmää. Aapisen painamisen jälkeisissä piispantarkastuksissa pälkäneläiset saivat kiitosta hyvästä sisälukutaidosta ja kristinopin ymmärtämisestä.
Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta emme pääse ihailemaan painojälkeä, koska kaikki kirjat kuten myös painolaatat ovat kadonneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut aapinen tuhoutui Turun palossa 1827. Tuhoisassa palossa katosi kirjaston lisäksi savuna ilmaan myös Turun asema maamme merkittävämpänä kaupunkina.

aapiskukko
aapiskukko aapiset

Medelplanin aapinen oli Suomen ensimmäinen opus, johon oli painettu kukon kuva, tässä tapauksessa teoksen viimeiselle sivulle. Medelplanin jälkeen kukko esiintyi suomalaisissa aapiskirjoissa noin 280 vuotta, kunnes se katosi niistä 1990-luvulla.

Aapisiskukko antoi aiheen myös Pälkäneen vaakunalle. Se valitettavasti katosi virallisten vaakunoiden joukosta kuntaliitoksessa vuoden 2007 alussa. Kuinka paljon paikallishistoriaa katoaakaan kuntaliitosten yhteydessä! Toivottavasti monen pälkäneläisen lipaston päällä pölyttyy edelleen seudun historiasta kertova kukkovaakunalla varustettu viiri.

Vaakunan kukko lennähti Pälkäneellä sijaitsevan huoltoaseman mainostaulun päälle muistuttamaan alueen kunniakkaasta historista. Kuva Yle

Medelplan ei ole sentään tyystin unohtunut. Hänen muistoaan vaalitaan edelleen Pälkäneellä, jossa on hänen nimeään kantava museo, sekä muistomerkki rauniokirkon pihassa ja Kukkolan kylässä. Puuaapisen juhlavuoden innoittamana kunnassa vietetään Lukutaidon vuotta. Pälkäneen kunta on järjestänyt kesän ja syksyn aikana useita erilaisia kirjoitus- ja lukutaitoon sekä kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia ja teemapäiviä.

Isonvihan tapahtumat kertovat kuinka lyhyt ja hauras on yleisen lukutaidon historia. Se voidaan edelleen kadottaa. Siksi kaikki merkit lukutaidon heikentymisestä täytyy ottaa vakavasti. Lukuliike haastaa suomalaiset tartuttamaan lukuintoa ja varmistamaan, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on riittävä lukutaito.

Puuaapisen tarina on merkittävä kappale suomalaisen lukutaidon historiaa. Siksi faktori ja kuvanveistäjä Allan Frilander ja kasvatustieteen tohtori Arja Liutta perustivat Pälkäneelle Daniel Medelplanin museon. Aristoteleen kantapää kysyy Liutalta, mikä kumma tämä puuaapinen on ja miksi se painettiin Pälkäneellä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.