Markku Haavisto
Yle
Mediajätit käyvät kamppailua musiikin suoratoiston herruudesta polkemalla hintoja. Nyt biisintekijöistä ja heille maksettavista korvauksista on tehty pelinappuloita valtapeliin.
Elämme outoja aikoja. Suoratoistopalvelut tarjoavat lähes rajattomat musiikki- ja elokuvakirjastot pilkkahintaan kaikkien käyttöön. Nettikaupoista voi ostaa vaatteita enemmän kuin koskaan ja aiempaa halvemmalla.
Kuluttajan näkökulmasta se on ihanaa, koska enemmän on enemmän ja vielä halvemmalla! Todellisuudessa se on kuitenkin liian hyvää ollakseen totta.
Nettikaupan vaatteet ovat halpoja, koska ne on valmistettu ihmisoikeuksia polkevana halpatyönä ja kuljetettu maapallon toiselta puolelta rahtilaivoilla Suomeen. Tyytymättömät asiakkaat voivat palauttaa vaatteensa maksutta takaisin kiertoon.
Asiakkaat ovat tyytyväisiä, mutta kovin kestävällä pohjalla toiminta ei ole.
Hataralla pohjalla ovat myös suoratoistopalvelut, kun ne tarjoavat liian hyvää tuotetta liian halvalla. Ilmaiseksi tai noin kymmenen euron kuukausimaksua vastaan saatava laaja musiikkikirjasto on käyttäjän näkökulmasta lähes täydellinen.
Ne ovat kuitenkin halpoja siksi, että rahat ovat pois jostain muualta. Tyypillisesti Spotifyn ja muiden kohdalla kritiikkiä ovat saaneet erityisesti kappaleiden tekijöiden ja julkaisujen saamat korvaukset.
Poljetuilla hinnoilla kaupanteko ei kuitenkaan kannata: esimerkiksi Spotify on koko olemassaolonsa ajan pyörinyt pääasiassa tappiollisena.
Viime vuosina pienten korvausten aiheuttamaan närään on toistuvasti haettu ratkaisua. Suurin osa suoratoistopalveluista vastustaa tekijöille maksettavien rojaltien (kappaleiden käytöstä maksettava korvaus) korottamista.
Pääsääntöisesti syy on ollut se, että musiikin suoratoisto on taloudellisesti vielä kannattamatonta. Poljetuilla hinnoilla kaupanteko ei kuitenkaan kannata: esimerkiksi Spotify on koko olemassaolonsa ajan pyörinyt pääasiassa tappiollisena.
Luonnollisesti muusikoille ja maksettavat lisäkorvaukset tekisivät palveluiden toiminnasta vielä vaikeampaa.
Viime vuonna Yhdysvaltalainen kolmesta tuomarista koostuva lautakunta, Copyright Royalty Board (CRB), päätti parantaa artistien asemaa. Kolmikko jyrähti, että suoratoistopalveluiden on korotettava musiikintekijöille maksettavia korvauksia vuoteen 2022 mennessä.
Suoratoistopalvelut ovat vastustaneet päätöstä kovaäänisesti ja tehneet joukkovalituksen siitä. Joukossa on kuitenkin yksi musta lammas, Apple.
Apple ehdotti CRB:n valmistellessa päätöstään vielä selkeämpää ratkaisua: jokaisesta kuuntelukerrasta maksettaisiin kiintiösumma kappaleiden tekijöille ja julkaisijoille. Yhtiö perusteli mallin olevan läpinäkyvämpi ja reilumpi, sillä nyt musiikintekijöiden saamat korvaukset vaihtelevat yhtiöittäin.
Apple kerää hyvispisteitä, mutta samalla se parantelee omia asemiaan suoratoistobisneksessä, sillä se on markkinaykkösenä olevan Spotifyn selkein kilpailija.
Taustalla on valtapeli suoratoistomarkkinan herruudesta. Kilpailu on koventunut, kun viime vuosien aikana mediajättiläiset ovat alkaneet haalia osuuksia Spotifyn hallitsemalta kentältä.
Apple voi käyttää CRB:n päätöstä keinona horjuttaa kilpailijansa asemaa suoratoistomarkkinoilla. Sillä on varaa ottaa takkiin, jos sillä tavoin kilpailija voidaan savustaa pois pelistä.
Tappiolliselle Spotifylle rojaltikulujen kasvu aiheuttaisi ongelmia ja hidastaisi sen kasvua. Applelle suoratoiston pyörittäminen tappiolla ei olisi yhtä turmiollista, sillä Apple Music kattaa vain pienen osan yhtiön kaikesta liiketoiminnasta.
Apple voi käyttää CRB:n päätöstä keinona horjuttaa kilpailijansa asemaa suoratoistomarkkinoilla. Sillä on varaa ottaa takkiin, jos sillä tavoin kilpailija voidaan savustaa pois pelistä.
Suoratoistopalveluiden ja biisinkirjoittajien välinen kärhämä on monisyinen ja vaikeasti ratkaistavissa. Molemmat osapuolilla on paljon pelissä.
Tekijät ansaitsisivat reilun korvauksen tekemästään musiikista. Samaan aikaan musiikin suoratoistosta olisi hyvä saada taloudellisesti kannattavaa toimintaa, jotta striimausbisnes lepäisi kestävämmällä pohjalla.
Teknologiaan keskittyviä tutkimuksia teettävän konsulttiyrityksen Midia Researchin toimitusjohtaja Mark Mulligan on esittänyt ratkaisua, jossa muusikot eivät joutuisi valtapelin palasiksi.
Hänen mukaansa suoratoistopalveluiden tulisi nostaa striimauksen hintoja, kuten Netflix on tehnyt.
Tällöin maksajina olisivat ne, joiden kuuluukin. Kuluttajat, jotka ovat tottuneet saamaan liian hyvän palvelun liian halvalla, vaikka se ei ole kenenkään muun näkökulmasta järkevää toimintaa.
Tähän mennessä palveluiden käyttäjät eivät ole kuitenkaan innostuneet hyppäämään esimerkiksi räppäri Jay Z:n Tidal-palvelun kelkkaan, vaikka se maksaa musiikintekijöille kilpailijoitaan paremmin.
Olisitko valmis maksamaan pitkäikäisen paidan lisäksi reilun kaupan musiikista?
