Hyppää pääsisältöön

Makeaa menestystä nuorelle sinfonikolle

Suomessa Sibelius-Akatemiassa maisterintutkintonsa suorittanut perulaissyntyinen Jimmy Lopez on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana yhdeksi menestyneimmistä nuorista orkesterisäveltäjistä maailmalla. Vuoden 2015 oopperatapauksella, Chicagon lyyrisessä oopperassa ensi-illan saaneella Bel Cantolla ja vuotta myöhemmin valmistuneella Ensimmäisellä sinfoniallaan Lopez astui julkisuuden valokeilaan tavalla, joka on harvinainen taidemusiikin säveltäjälle ylipäätään. Nyt nuo teokset, Sinfonia ja Bel Canto orkesterisarjana ovat saatavilla myös levynä Lopezin luottokapellimestarin Miguel Harth-Bedoyan johtaman Fort Worthin sinfoniaorkesterin esittämänä.

Makeaa menestystä nuorelle sinfonikolle
Makeaa menestystä nuorelle sinfonikolle Jimmy López,Fort Worth Symphony Orchestra,Miguel Harth-Bedoya

Lopez säveltää helposti lähestyttävää ja samalla raikkaasti ja taiturillisesti komponoitua orkesterimusiikkia. Sinfonian ensimmäinen osa on pilkottujen, yhdisteltyjen, työstettyjen melodiasolujen ja orkesterin sointien sekä tekstuurien kontrapunktia, joka tuo mieleen Sibeliuksen sinfoniat. Vaikka etäisyyttä noihin mahdollisiin klassisiin esikuviin on se sata vuotta – Lopezin sinfoninen sointi on täyttä 2000-lukua – yhteyksiä voisi löytää myös siitä kuinka Lopez tarjoilee suuren yleisön samastuttavia isoja, julkisia ja juhlittuja teoksia.

Konventionaalisesti neliosaiseksi jakautuva Ensimmäinen sinfonia perustuu Miguel de Cervantesin viimeiseen romaaniin, Persilesin ja Sigismundan harharetket, jonka julkaisusta vuonna 2016 tuli kuluneeksi 400 vuotta. Lopez kertoo pyrkineensä välittämään musiikillaan tarinan henkeä ja huumoria, hänen omien tunteidensa kautta: iloaan, nautintoaan ja liikutustaan Cervantesin parissa. Kieltämättä kahden renessanssiaristokraatin toilailut kutkuttavat – erityisesti tarjoiltuna Lopezin tapaan latinalaisamerikkalaisittain karakterisoituna.

Lopez lunastaa sinfoniallaan odotukset: suuren muodon hallinta, pitkäjänteisyys, kontrastit, tunnelmanvaihdokset ja orkesterinkäyttö on kaikki ensiluokkaista. Voi sanoa, että klassisen musiikin sinfoniakirjallisuuteen on kirjoitettu uusi luku, ja lisää on tulossa: Toisen sinfonian kantaesitys odottaa joulukuussa Houstonissa.

Ensimmäisen sinfonian hivenen kosiskelevan loppuhuipennuksen jälkeen Bel Canto -oopperasta rakennettu kolmiosainen Symphonic Canvas jatkaa huikean tehokkaan orkesterinkäytön tiellä astetta elokuvamaisempana. Runsaat kaksikymmentä vuotta sitten Perua järkyttänyt panttivankidraama tarjosi oopperalle hedelmälliset lähtökohdat, ja oopperasta työstetty sinfoninen kanvaasi maalaa inhimillisen draaman huippukohtia makeasti sekä hyvällä svengillä.

Täyteläisesti soiva Fort Worthin sinfoniaorkesteri tekee pääasiassa komeaa työtä Lopezin sinfonioiden parissa, kuten odottaa sopikin.

”Symphonic Canvas”. Jimmy Lopez: Sinfonia nro 1 – Persilesin ja Sigismundan harharetket; Bel Canto – Sinfoninen kanvaasi. Fort Worthin sinfoniaorkesteri, joht. Miguel Harth-Bedoya. MSR Classics. (MS 1737)

Kuuntele Uudet levyt 24.9.2019, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.