Hyppää pääsisältöön

Psykologisia draamoja ja yöllisiä muodonmuutoksia

Leoš Janáčekin jousikvartettoja en ainakaan minä ole liiaksi asti aiemmin päässyt kuuntelemaan, ja vain siksikin innostuin tästä suuresti arvostamani Belcea-kvartetin uudesta levystä. Janáčekin musiikki on helposti vähän outoa ja kömpelöä – paitsi jos sen soittaa näin paneutuneesti ja eläytyneesti. Hyvän 1920-luvun musiikin levyn täydentää erinomainen esitys György Ligetin Ensimmäisestä jousikvartetosta ”Métamorphoses nocturnes”.

Psykologisia draamoja ja yöllisiä muodonmuutoksia
Psykologisia draamoja ja yöllisiä muodonmuutoksia Leos Janacek,György Ligeti,Belcea Quartet

Janáčekin Ensimmäinen jousikvartetto, lisänimeltään ”Kreutzer-sonaatti” palauttaa meidät Leo Tolstoin romaanin aikaan, kuvittaen sen mustasukkaisuusdraamaa hetki hetkeltä ja luoden musiikillista muotoa vaimoaan epäilevän miehen, pianistivaimon ja tämän viulu soittavan – oletetun – rakastajan musisoinnista Ludwig van Beethovenin Kreutzer-sonaatin parissa.

Janáčekin kyky yhtäaikaa sekä pilkkoa että rakentaa muotoa tulee hienosti esiin tällä levyllä. Toisessa jousikvartetossa ”Intiimejä kirjeitä” soiva vanhenevan säveltäjän rakkaus huomattavasti nuorempaan naiseen on musiikillisessa muodossaan puhuttelevaa ekspressionismia – on aihepiiristä mitä mieltä hyvänsä. Belcea-kvartetin heittäytyminen teosten tunnelmiin ja vahva kvartettisoitto tekee levystä ylipäätään suosittelemisen arvoisen, mutta sokerina pohjalla oleva Ligetin Ensimmäinen jousikvartetto 1950-luvulta tekee siitä jopa loistavan.

Leoš Janáček: Jousikvartetot nro 1 ”Kreutzer-sonaatti” ja 2 ”Intiimejä kirjeitä”. György Ligeti: Jousikvartetto nro 1 ”Métamorphoses nocturnes”. Belcea-kvartetti. Alpha Records. (Alpha 454)

Kuuntele Uudet levyt 24.9.2019, toimittajana Ville Komppa.

  • Hyvä sirkus toimii aina, todistavat Eskelinen ja Gomyo

    Levyarvostelu

    Pohjimmiltaan Niccolo Paganini oli pahimman lajin kikkailija, mutta hänen huumorinsa on kestänyt aikaa. Sen todistavat viulisti Karen Gomyo ja kitaristi Ismo Eskelinen, joiden uutuuslevy sisältää Paganinin parhaita sketsejä ja linkittää hänet onnistuneesti Locatellin, Vivaldin ja Corellin viuluviikarijatkumoon.

  • Kokeellista kuoroilmaisu Haapasen malliin

    Levyarvostelu

    Yleensä moderni, avantgardistinen kuoromusiikki työlästä nauttia CD-levyn kokoisina annoksina. BIS-yhtiön julkaisu Perttu Haapasen kuoromusiikista on tässä suhteessa keskimääräistä helpompi. Laajasta tuotannosta valikoidut seitsemän teosta ilmentävät Haapasen leikkisää ja kokeilevaa asennetta sekä ihmisääneen että teksteihin, mutta seassa on sointuisuutta ja selviä rakenteita riittävästi, että kuulija kokee olevansa musiikin äärellä. Sitä paitsi Helsingin kamarikuoron kunnianhimo osuu juuri tällaiseen materiaaliin.

  • Turkulaisten jykevä Egmont hurmaisi - jos Hebon tulkintaa ei olisi

    Levyarvostelu

    Turun filharmoninen orkesteri on levyttänyt ahkerasti Naxokselle näytelmämusiikkia, ensin Sibeliukselta ja viimeksi Beethovenilta, ja ylikapellimestari Leif Segerstamin näyttämökokemus on yleensä liimannut musiikkisirpaleet hyvin yhteen. Orkesterin uusi levytys Beethovenin Egmont-melodraamasta hyödyntää kokemusta loistavasti, mutta kohtaa kovan kotimaisen kilpailijan.

  • Lempeää sinfoniarunoilua Virosta

    Levyarvostelu

    Arvo Pärt, Erkki-Sven Tüür ja monet muut ovat nostaneet kansainväliselle tasolle Viron nykymusiikin, mutta varhaisempikin perinne ansaitsisi huomiota. Sitä antaa levy-yhtiö Ondine, joka vuosi sitten julkaisi ensimmäisen levyn Heino Ellerin musiikkia. Nyt projekti jatkuu levyllisellä sinfonisia runoja.