Sopeutuminen ilmastonmuutokseen on jo alkanut Suomessa.
Matkustin Suomen halki tapaamassa ihmisiä, joiden elämässä ilmastokriisi näkyy ja tuntuu. Kuulin tarinoita siitä, miten muutosten kanssa voi oppia elämään. Sopeutuminen ilmastonmuutoksen on jo alkanut.
Tehtäväsi on löytää puoliso ja pesä, saada pentuja sekä suojella niitä. Peli on osa luonnon monimuotoisuutta ja luontokatoa käsittelevää Punaisen listan pelastajat -kokonaisuutta.
Talvella luonto on lepotilassa, mutta lumen alla on elämää.
Talvella luonto on lepotilassa. Mutta lumen ja jään allakin on elämää, eivätkä kaikki linnut muuta talveksi etelään.
Talvinen luonto on myös hieno ympäristö retkeillä. Lumen jäljet kertovat monta tarinaa.
Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.
Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.
Eränkävijöiden Mikko Kettuselle metsä on toinen koti. Selviytymiskouluttajana Mikko on erityisen huolissaan siitä, että me pelkäämme luontoa emmekä osaa toimia siellä.
Uusi kausi tuo kotisohville koskemattoman erämaan rauhan, luonnon armottomuuden ja perinteisen eräkulttuurin vaalimisen. Päähenkilöt osoittavat, että vaikka kehitys on hyödyllistä, joskus perinteiset keinot ovat ainoa tapa selvitä muutoksista.
Numera är brax, nors och mört efterfrågade fiskar.
I Vexala i Nykarleby samlar man upp braxen från hela Österbotten och förädlar den till färs. Men fortfarande står lax, sik och gös för en större del av inkomsten.
Dagsfärsk fisk är omöjligt att få i Helsingforsbutikerna.
Fisken i butikerna varierar från att vara en dag gammal till att den fångats för över en vecka sedan. Dagsfärskt är däremot omöjligt att få från butikerna. Det visar Yle Huvudstadsregionen utredning om hur färsk fisken som erbjuds i Helsingfors och Esbobutikers fiskdiskar är.
Yle TV1:n sarja Eränkävijät seuraa intohimoisten eränkävijöiden tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon.
Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.
Metsästyshaukka tarkkailee omistajansa eleitä herkeämättä
Doris Hiebeler, 24, kasvoi haukkojen kanssa ja jatkaa nyt vanhaa metsästysperinnettä. Hänen lajissaan tärkeintä on saavuttaa lintujen luottamus ja hyväksyntä.
Lintu tunnistaa askeleet jo kaukaa.
Antti Kokko ja Morgan Vikne soittavat tunnuskappaleessa
Euroopan luontoon sijoittuvaa uutta Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle -sarjaa varten suomalaisen sarjan tunnusmusiikista tehtiin uusi versio. Tuttujen tekijöiden lisäksi mukana musisoimassa oli uudessa sarjassa esiintyvä norjalainen Morgan Vikne.
Syyskuussa ruutuun palaavan Äijä-koiran suosio ei herpaannu.
Neljäs tuotantokausi vie Eränkävijät koskemattomiin erämaihin ja uusien aiheiden pariin. Kultaisen Venlan parhaana tv-esiintyjänä voittaneet Aki Huhtanen ja Äijä-koira ovat innoissaan uudesta tuotantokaudesta.
Aleksi Klytseroff elää ja hengittää perhokalastusta.
Aleksi Klytseroff elää ja hengittää perhokalastusta. Rakas harrastus vei miehen lajin syntysijoille Skotlantiin, josta herrojen hupina alkanut laji rantautui Suomeen 1800-luvulla.
Intohimoisille lohenkalastajille on kehittynyt koskien rannoilla oma kielensä, josta ulkopuolisen on vaikea ymmärtää mitään. Moni slangisana on kuitenkin pääteltävissä – nyt on sinun vuorosi testata, kuinka hyvin puhut lohta!
Syyskuun ensimmäinen sunnuntai toi Manu Soininmäelle odottamattoman käänteen. Tavanomaisella tutkimuspyydyksen koennalla Turun Ruissalossa "haaviin" tarttuikin historiallinen löytö: Spatalia argentina.
Eränkävijät löysi yleisönsä jo ensijaksosta lähtien.
Eränkävijöiden suosio räjähti jo ensimmäisen kauden aikana, ja viime vuonna se palkittiin Kultaisella Venlalla ensimmäisenä eräaiheisena ohjelmana koskaan. Miksi juuri Eränkävijöistä tuli koko kansan suosikki?
Manu Soininmäki on tutustunut myös jousimetsästykseen
Jousella metsästäminen tarjoaa metsästäjälle aivan erilaisia haasteita ja elämyksiä luonnossa liikkuessa. Tuliasetta kantavaan verrattuna jousimetsästäjän täytyy hioa taitoansa liikkua äänettömästi ja päästä paljon lähemmäksi riistaa.
Eränkävijä on myös koodari, kitaristi ja säveltäjä.
Pudasjärvellä asuva Antti Kokko on vaatimaton mies. Kaikkein mieluiten hän kuluttaisi aikansa kotiseutunsa korvessa kulkien. Antin elämään kuuluu kuitenkin eräilyn ohella muutakin – jos mies vain metsästä malttaa.
Eränkävijät on nimetty ehdolle Kultainen Venla -palkinnon saajaksi kolmessa eri kategoriassa. Jos parhaan tv-ohjelman voitto lohkeaa, tekijätiimi omistaa voiton Suomen luonnolle ja lahjoittaa mojovan rahapotin erämaiden ja jokien suojeluun.
Eränkävijöiden lapsuudenkodeissa on syöty perinteisiä suomalaisia riista- ja kalaherkkuja. Lapsuudessa opitut maut pysyvät mielessä, mutta riistaliha ja kala taipuvat moneksi myös uusin tavoin valmistettuna.
Moottorikelkan tulo muutti pohjoisen paimentolaiskulttuurin.
Moottorikelkka on nykyään monelle kulkuväline, jolla pääsee nauttimaan luonnosta ja eränkäynnistä hoidettuja reittejä pitkin. Viime vuosisadalla se mullisti pikkuhiljaa poronhoitokulttuurin.
Saamenmereksikin kutsuttu Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin järvi. Sen suurimmilla ulapoilla saattaa helposti unohtaa olevansa järvellä – Inarilla kulkijat puhuvatkin “sisämerestä.”
Eränkävijöille luonto on koti, ei lomakohde tai harrastus.
Eränkävijät-sarjan päähenkilöille luonnossa kulkeminen on yhtä jokapäiväistä ja tärkeää kuin hengittäminen. Luonto on koti, ei lomailukohde tai harrastus. Se on välttämätön sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.
Pudasjärveläinen Sanna Kokko on harrastanut ja kouluttanut koiria koko elämänsä. Kokeneen koiraihmisen yllätykseksi perheen ensimmäinen metsästyskoira Navajo kouluttikin emäntänsä: koiran ohjaajasta metsästäjäksi.
Eränkävijät- tv-sarja jatkuu Yle TV1:llä sunnuntaina 1.10.
Eränkävijät- tv-sarja jatkuu Yle TV1:llä sunnuntaina 1.10. Toisella tuotantokaudella pureudutaan syvemmin Eränkävijöiden ajatusmaailmaan ja laajennetaan käsitystä nykyajan metsästyksestä. Päähenkilöiden elämää seurataan loppukesästä aina huhtikuun viimeisille kevätjäille asti.
Eränkävijät-kirja esittelee Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Eränkävijät sai tällä viikolla kokonaan uuden ulottuvuuden, kun tv-sarjan päähenkilöiden taustoista kertova kirja näki päivänvalon. Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten päähenkilöiden kipinä metsästykseen ja kalastukseen syttyi sekä vinkkejä aloittelijoille ja kokeneemmille eränkävijöille.
Eränkävijät tv-sarjan ensimmäinen tuotantokausi on myyty 30 maahan, kolmelle eri mantereelle. Suomalaista luontoa ja eräkulttuuria esittelevä sarja nähdään muun muassa Ranskassa, Sveitsissä, Venäjällä ja Turkissa.
Eränkävijöiden uusi kausi alkaa Ylellä lokakuussa 2017.
Suosittu Eränkävijät TV-sarja jatkuu Yle TV1:llä ja Areenassa sunnuntaina 1.10.2017. Uusi tuotantokausi tuo tuttujen Eränkävijöiden rinnalle uusia päähenkilöitä sekä entistä upeampia metsästys- ja kalastuskohteita. Sarja sukeltaa syvemmälle eränkävijöiden elämään.
Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.
Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.
Finnmark on Norjan pohjoisin lääni. Sen puhdas luonto ja kirkkaat vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia nauttimaan omasta rauhasta. On kuitenkin asioita, joita ulkomaalaisen retkeilijän tulee ottaa huomioon Finnmarkin apajille suunnatessa.
Tornionjoen latvavesistöillä lippouskulttuuri on voimissaan.
Lippoaminen on perinteinen kalastustapa, josta varhaisimmat viitteet ovat vuosisatojen takaa. Jos haluaa seurata lippousta perinteisimmillään, kannattaa suunnata Suomen Kukkolankoskelle.
Perhoset soveltuvat hyvin ilmastonmuutoksen tutkimiseen.
On ennustettu, että sään ääri-ilmiöt sekä talven lämpötilat tulevat kasvamaan. Perhosten elinkaari on varsin lyhyt, joten olosuhteiden muutos näkyy niissä erityisen herkästi. Siksi perhoset soveltuvat erinomaisesti ilmastonmuutoksen tutkimiseen.
Karhu herättää kunnioitusta ja pelkoa ihmisten keskuudessa.
Karhu herättää suurta kunnioitusta ja jopa pelkoa ihmisten keskuudessa. Metsän kuninkaaseen liittyy monia uskomuksia ja se on yksi harvoista riistaeläimistä, joille järjestetään peijaisia.
Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia.
Elokuun lopussa monelle suomalaiselle metsästäjälle koittaa syksyn kohokohta. Osa suuntaa metsiin, mutta yhä useamman kausi alkaa järvien ja lampien varsilta. Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia metsästäjiä.
Torisenon latvavedet sijaitsevat kaukana Käsivarren erämaassa. Pienellä alueella on useita hyviä jokia, järviä ja lampia. Kalastuspaine on kohtuullisen vähäistä, ja vesiltä on mahdollista saada ennätyskaloja.
Aki Huhtanen seikkailee Eränkävijöissä yhdessä Äijä-koiransa kanssa. Kalareissut keskittyvät kotiseutujen harjuskoskille, mutta myös Norjan jylhät maisemat ovat kaksikolle tuttuja.
Riikka Aaltonen on aina valmis oppimaan uutta kalastuksesta
Riikka Aaltonen on Eränkävijöiden kuopus, jonka jokainen kalareissu on opintomatka. Syksyn mittaan nuori nainen hakee uusia kokemuksia niin kansallismaisemien kuohuvilta koskilta kuin öisiltä tuulastuslammiltakin.
Sanna Kokko on intohimoinen kanakoiraharrastaja. Riistareissut keskittyvät Pudasjärven kotimetsiin, mutta toisinaan hän suuntaa koirineen erikoisemmillekin maille.
Kanakoirakokeessa testataan koiran metsästysominaisuuksia.
Kanakoirien erikoiskokeet ovat metsästyskokeita, joiden tarkoituksena on saada tietoa koirien metsästysominaisuuksista jalostusta varten ja edistää koirien metsästyskäyttöä.
Metsästys on eettistä oikein harjoitettuna. Tämä tarkoittaa, että metsästetään riistaa luvan ja kannan ehdoilla ja riistaa ammutaan harkiten aiheuttamatta eläimelle tarpeetonta kärsimystä.
Harjusten pyynnissä onnistuminen vaatii omistautumista
Suomen Lapissa pystytään harjoittamaan vähintään yhtä tasokasta tai jopa parempaa harjuksen kalastusta kuin ulkomailla. Useat perhokalastajat tulevatkin maailmalta Suomen Lappiin kalastamaan.
Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä.
Jäämeren kalapaikat ovat hyvä vaihtoehto etelän vesille.
Meritaimenen rannikkokalastus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, varsinkin perhokalastajien keskuudessa. Meritaimenia voi kalastaa Pohjois-Norjan rannikoilla periaatteessa ympäri vuoden, jopa kaamoksen aikaan.
Metsästysreissu ulkomailla antaa uudenlaisia elämyksiä tutun harrastuksen parissa. Ruotsissa jahtimaita löytyy Tornionjoen toiselta puolelta kaikista ilmansuunnista, jatkuen aina Norjan rajalle saakka.
Erilaisissa kalastuskilpailuissa on Suomessa pitkät perinteet. Perhokalastuskilpailuissa saaliin pituus ja määrä sekä kalastajan tasaisuus läpi kilpailun ovat kilpailijoiden paremmuuteen vaikuttavat tekijät.
