Hyppää pääsisältöön

Yle Luonnon kysely: Suomalaiset asettavat luonnon talouskasvun edelle – huoli luonnon monimuotoisuudesta kasvaa

Pikkulepinkäinen istuu oksalla.
Pikkulepinkäinen. Sen kanta on taantunut Suomessa. Pikkulepinkäinen istuu oksalla. Kuva: Yle Kuvapalvelu Lintuharrastus,pikkulepinkäinen

Suomalaisten mielestä luonto ja ympäristö ovat jopa talouskasvua tärkeämpiä. Menneiden vuosien ympäristöpolitiikkaan ollaan tyytymättömiä, ja luonnon sekä luonnonvarojen taloudelliseen hyödyntämiseen suhtaudutaan kriittisesti. Myös luonnon monimuotoisuus huolettaa. Tämä ilmenee Yle Luonnon Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, jossa kartoitettiin suomalaisten luontosuhdetta.

Hyvä uutinen heti kärkeen: suomalaisilla on vahva ympäristötietoisuus. Suhtaudumme kaikkea muuta kuin välinpitämättömästi ympäristöä koskeviin päätöksiin.

Tämä näkyy selkeästi Yle Luonnon kyselyssä, johon vastanneet ottivat kantaa esimerkiksi siihen, pitäisikö talouskasvu asettaa aina etusijalle, vaikka luonto ja ympäristö siitä kärsisivät. Peräti kolme neljästä eli 75 prosenttia oli sitä mieltä, että ei pitäisi.

Huono uutinen on se, että erityisesti tämän kysymyksen kohdalla tulokset näyttävät vahvistavan stereotypiaa, jossa nuorten kaupunkilaisnaisten ja maaseudulla asuvien iäkkäämpien miesten välillä kulkee ympäristöasioissa syvä juopa.

Pyysimme Lapin yliopiston sosiologian professoria Jarno Valkosta analysoimaan kyselyä, ja keskustelimme kahden kaupungissa ja maaseudulla asuvan henkilön kanssa heidän luontoon ja talouteen liittyvistä ajatuksistaan.

Luontoarvot talouden ja työllisyyden edelle

Kaisaniemessä Helsingin keskustassa tihuttaa vettä. Ihmiset kävelevät ripeästi vihreän puiston halki eikä penkeillä istu ketään. Nurmikolla värjöttelee muutama viluisen näköinen hanhi.

– Nyt Kaisaniemi on pelkkä läpikulkupaikka, mutta kesällä se on täynnä ihmisiä ja elämää, sanoo puiston vieressä asuva Ramona Reinvall.

Ramona Reinvall
Ramona Reinvall Ramona Reinvall Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner syksy

28-vuotias Reinvall työskentelee sirkusopettajana. Työ on alalle tyypillisesti pirstaleista, ja vielä pari vuotta sitten elanto piti hankkia samaan aikaan viidestä eri työpaikasta. Tällä hetkellä hän tekee kahta työtä.

Akrobaattilajeihin erikoistunut Reinvall on asunut opiskelujen takia Wuqiaossa Kiinassa ja myöhemmin Lontoossa. Jatkuva lentomatkustaminen ei kuitenkaan tuntunut ilmastosyistä hyvältä.

– Lentäminen edestakaisin Helsingin ja Lontoon välillä alkoi kalvaa. Nyt hoidan sinne sovitut työt loppuun, mutta en enää ota uusia projekteja.

Yle Luonnon kyselyssä Reinvallin ikäiset nuoret ja pienituloiset kaupunkilaisnaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että luontoarvot ajavat talouskasvun ja työllisyyden edelle. Reinvallin mielestä asioita ei välttämättä tarvitse rinnastaa näin suoraviivaisesti.

– Työllisyyden kasvaminen ei tarkoita aina luonnon tuhoutumista. Mutta ei jatkuva talouskasvukaan ole realistista, joten tällaiseen yksisarvisfantasiaan ei ehkä ole Suomessa enää tarve pyrkiä.

Reinvall ihmettelee, miksi julkisessa keskustelussa talouskasvu ja työllisyys roikkuvat tietyn teollisuudenalan harteilla – ikään kuin metsät olisivat ainoa keino saada ihmisiä työllistettyä.

– Suomen taloudella saisi olla muitakin kärkiä, esimerkiksi teknologia. Viime vaalien alla oli puhetta siitä, että myös ihmisten työkykyyn pitää panostaa, jotta työllisyys kääntyisi nousuun. Mielenterveysongelmat ovat nuorilla suuri syy olla poissa työelämästä.

Metsä ei enää takaa leipää pöytään

Mitä mahtaa kyselystä miettiä toinen haastateltavamme? Matkustetaan Ylämaalle Kierontielle, jonka vääräleuka sijoittaisi nimen perusteella Savoon. Leveä soratie mutkittelee kuitenkin eteläkarjalaisissa maisemissa lähellä Venäjän rajaa. Ruska pukenut täällä luonnon jo parhaimpiinsa. Muutaman mäen ja notkon jälkeen saavutaan suuren navetan pihamaalle.

Vanhaisäntä Ilpo Autio tulee kättelemään. Kahdeksan vuotta sitten tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilaa hoitaa nyt oma poika, joka on viime vuodet kehittänyt ja laajentanut toimintaa.

– Pihattonavetoissa on sekä maito- että lihakarjaa, ja aitauksessa ruskeaturkkisia villasikoja. Tila työllistää oman väen lisäksi muutaman ulkopuolisen, kertoo Autio.

64-vuotiaasta Autiosta tuli maanviljelijä parikymppisenä nuorukaisena vuonna 1976, jolloin hän rakensi ensimmäisen navettansa.

– Ostin metsäpalstan, raivasin osan pelloksi, ja vuonna 1980 aloin rakentaa taloa. Rakennuspuut saatiin tietysti omasta metsästä.

Ilpo Autio ei ylläty kuullessaan, että suurin osa suomalaisista nostaa luontoarvot talouskasvun ja työllisyyden edelle. Hän ymmärtää metsien merkityksen hiilinieluina, mutta on hiukan hämmästellyt sitä, että jos hyvällä hoidolla metsä kasvaa yhä paremmin, miksei sitä saisi hyödyntää nykyistä enemmän?

– Pohjois-Suomessa asti puun kasvu on lisääntynyt, ehkä siellä olisi varaa lisätä hakkuita enemmänkin ilman, että kestävä kehitys siitä häiriintyy, hän pohtii.

Aution pojan tilalla karjan häntälukumäärä on nyt 350, kun Ilpo Aution navetassa ammui vain 25 lehmää. Maatalouden muutos on ollut suuri – pienet tilat eivät enää pärjää, eikä metsäkään tuo vaurautta kuten ennen. Automaatio on vähentänyt työpaikkoja, joita riitti ennen sahoilla ja sellutehtailla. Ennen metsien avulla koulutettiin ja ruokittiin maalta kaupunkiin muuttaneita.

– Nykynuorten on hyvä muistaa, että suuri osa edeltävistä sukupolvista on maaseudulta kotoisin. Heitä autettiin asumisen alkuun ja elämiseen pitkälti juuri metsätuloilla.

vanhaisäntä Ilpo Autio
Ilpo Autio vanhaisäntä Ilpo Autio Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner maanviljelijät

Vallitsevaan ympäristöpolitiikkaan halutaan muutos

Jututetaan tässä välissä luonto- ja ympäristöpolitiikkaan perehtynyttä professori Jarno Valkosta, joka on perehtynyt Yle Luonnon tekemään kyselyyn.

– Ympäristöhuoli vaikuttaa juurtuneen suomalaisten mieliin, hän sanoo.

Jos peräti 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että luonto ja ympäristö ovat tärkeämpiä kuin talouskasvu, se antaa päättäjille vahvan signaalin: nyt kaivataan uudenlaista luontopolitiikkaa.

Mutta millaista tulevaisuuden talous- tai luontopolitiikan pitäisi olla? Riittääkö se, että Antti Rinteen hallitus lupaa lisätä luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla eurolla ensi vuonna?

Talouskasvusta puhuttaessa ei voi sivuuttaa metsäteollisuutta, joka työllistää tänä päivänä noin 41 000 suomalaista. Maamme vientituloista metsäteollisuuden osuus on yli 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsät kestäisivät lähivuosina runsaan 84 miljoonan kuutiometrin hakkuut vuodessa. Metsäyhtiöt haluaisivat lisätä hakkuita, toisin kuin 60 prosenttia suomalaisista, mistä Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla.

Tästäkö politiikassa kiistellään tulevinakin vuosina? Ramona Reinvallin mielestä metsänhakkuita ei pidä nykyisestä lisätä.

– Hakataan ja harvennetaan vain sen verran, kun metsä kestää. En hyväksy sitä, että metsät lanataan tasaiseksi, ja pystyyn jää suunnilleen kolme mäntyä siemenpuiksi.

Ilpo Aution mielestä metsänhoito ja harvennukset ovat myös luonnon hoitamista.

– Jos aarilla on kaksi tai kaksikymmentä puuta, niistä kahdesta hyvin kasvaneesta puusta hyötyvät sekä metsänomistaja että kansantalous. Mutta kuka hyötyy risukosta? Eiväthän niissä pärjää metsäkanalinnutkaan, jotka eivät pääse tiheiköistä lentoon.

Autio kertoo omistavansa muutaman kymmenen hehtaaria metsää, jossa olisi nyt harvennustarvetta. Kun on aikanaan hoidettu metsä hyvään alkuun, sen kasvua ei kannata tukehduttaa.

– Tänään viimeksi ostomies jo kyseli, että milloin lähdetään vähän katselemaan.

Tässäkö stereotypiat nyt toteutuvat – maaseudulla asuvan ikääntyvän väestön ja nuorempien kaupunkilaisten näkemykset törmäävät kirjaimellisesti puuhun?

Professori Valkonen arvelee näkemyserojen perustuvan siihen, että maaseudulla eläville luonto on osa jokapäiväistä elämää. Luontoon suhtaudutaan hyvin käytännöllisesti ja perinteen viitoittamalla tavalla. Kaupunkilaisille luonto taas on hieman etäinen, ja suhde siihen määrittyy luonnon virkistyskäytön kautta.

Polarisoituneet näkemykset eivät Valkosen mielestä siis ole välttämättä vastakkainasettelua.

– Ennemminkin kyse on siitä, että suomalaisten ympäristötietoisuus on niin vahvaa, että ihmiset haluavat muutosta vallitsevaan ympäristöpolitiikkaan.

Hiehot syövät pihattonavetassa
Hiehot syövät pihattonavetassa Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner navetta,Pihattonavetta

Yle Luonnon kyselyssä suomalaiset vaikuttavat suhtautuvan kriittisesti tapoihin, joilla luontoa ja luonnonvaroja on tähän mennessä taloudellisesti hyödynnetty ja hallittu. Siksi suuri osa vastaajista on myös huolissaan luonnon monimuotoisuudesta. Tämä yhdistää selvästi Reinvallin viiteryhmää.

– Minäkin olen huolissani. Tosin kaikki eläimet ovat tärkeitä, mutta jostain syystä suurimman huomion saavat verkkoihin takertuneet norpat, vaikka samaan aikaan valtava määrä lajeja kuolee sukupuuttoon joka päivä.

Reinvall kertoo miettivänsä usein ilmastoasioita. Hän on vegaani, ja pyrkii vaikuttamaan ilmaston hyväksi ostopäätöksillään.

– Miljoonat muovikerrokset pakkausten päällä ärsyttävät ja turhauttavat. Haluaisin myös nähdä myyntipakkauksista tuotteen aiheuttamat päästöt.

Ilpo Autio on puolestaan pohtinut ilman saastumista. Hän uskoo, että typpilaskeumilla voi olla oma osansa metsien parantuneessa kasvuvauhdissa, mutta enemmän häntä huolettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Jäljet näkyvät mökkijärvessä.

– Meillä on mökki läheisellä Sirkjärvellä, ja välillä kevättalvella avannossa on kellunut rasvaista nokea. Siellä ovat näkyneet itänaapurin lämmityskauden jäljet, kun kivihiili ja öljy eivät olleet palaneet puhtaasti.

Jarno Valkosen mielestä nyt olisi syytä pohtia, mitä käytännössä tarkoittaa se, että luonto ja ympäristö asetetaan talouskasvun ja työllisyyden edelle. Suomalaisethan ovat ennenkin asettaneet luonnon itseisarvon korkealle, mutta sen suhde talouteen tai työllisyyteen on vaihdellut taloustilanteen mukaan.

– Kun talous on laahannut, luonnon itseisarvon merkitys on laskenut. Vastaavasti noususuhdanteessa luonnon merkitys on noussut, sanoo Valkonen.

Käsissä on keltaisia lehtiä
Käsissä on keltaisia lehtiä Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner syksy

Suomalaiset ovat luontoihmisiä

Yle Luonnon kyselyn mukaan suomalaisilla on vahva luontosuhde. Jopa kahdeksan kymmenestä suomalaisesta luokittelee itsensä ainakin jossain määrin luontoihmiseksi. Ilpo Autiota oman luontosuhteen määritteleminen hiukan hymyilyttää – maanviljelijä kun elää ja työskentelee luonnon keskellä.

– Lapsena tuli talvisin hiihdettyä ja laskettua mäkeä iltapimeään asti, kesällä uitiin. Nyt marjastan, sienestän, käyn hirvimetsällä, ja lokakuussa alkaa kalastaminen. Pidän verkkoja mökkijärvessä, ja sieltä nousee haukea, kuhaa ja ahventa. Mutta kyllä pelkkä metsässä kuljeskelukin rauhoittaa, ja ajatukset saavat levätä, pohtii Autio.

Ramona Reinvall kertoo, että hänkin kokee luonnon rauhoittavan mieltä. Reinvallin lähiluonto Kaisaniemessä on hoidettua kaupunkiluontoa. Puistossa riittää vihreyttä ja lintuja, joita ihmetellä – juuri nyt hanhia.

– Ne ovat pian lähdössä muuttomatkalle. Koko kesän hanhet ovat mättäneet ruokaa, mutta treenaavatkohan ne yhtään ennen reissua? Tai harjoittelevatko lentomuodostelmia, sirkusopettaja pohtii ja naurahtaa.

Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1085:tä henkilöä 9. – 10.9.2019. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää:

Yle Luonnon kysely: Suomalainen on yllättävän vahvasti luontoihminen – sienestys, kalastus ja kansallispuistot eivät silti kiinnosta useimpia
Ylen kysely: Valtaosa suomalaisista ei lisäisi metsänhakkuita nykyisestä

Muokattu 28.9.2019 klo 12.58: Lisätty Luonnonvarakeskuksen arvio puuntuotannollisesti kestävien hakkuumahdollisuuksien määrästä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto