Tuomas Nolvi
Yle
Pentti Saarikoski (1937-1983) kirjoitti 1980-luvun alussa Radioteatterille kuunnelmatrilogian, jonka hän nimesi Köyhyyden filosofiaksi. Historiallisiin tositapahtumiin pohjautuvat draamat sijoittuvat Ruotsiin Tjörnin saarelle, jossa Saarikoski oli itsekin asunut.
Kuunnelmatrilogian ensimmäinen osan Kuikan pelto Pentti Saarikoski kirjoitti Ruotsin radion tilauksesta. Teksti julkaistiin ensin Parnasso-lehdessä suomeksi vuonna 1980. Yleisradion Radioteatterin versio sai ensilähetyksensä helmikuussa 1981. Myöhemmät kaksi, Kevään ensimmäinen saalis sekä Maria ja Metodius kirjoitettiin Radioteatterin tilauksesta ja saivat ensiesityksensä vuosina 1982 ja 1983. Saarikoski kokosi kuunnelmatekstit myös postuumina julkaistuksi kirjaksi.
Kuikan pelto
Pentti Saarikosken neljännen vaimon Mia Bernerin mukaan Kuikan pelto sai inspiraationsa Göteborgs-postenin pikku-uutisesta. Uutisessa kerrottiin, että kirkko oli vihdoin myöntynyt hautamaan puolitoista vuosisataa kuolleena olleen miehen jäännökset siunattuun maahan. Mies oli kuollut 1860-luvun nälkävuosina tavalla, jonka ympärille tarina kietoutuu: Mies varastaa säkillisen perunoita isännältään. Hän jää kiinni ja päättää tehdä itsemurhan, jotta vaimo ja lapset eivät joutuisi puille paljaille miehen istuessa vankilassa.
Kuikan pelto oli Saarikosken ensimmäinen oma julkaistu draamateksti. Vaikka Saarikoski oli kokenut teatterikäännösten tekijä ja käännöksiä oli kertynyt jo yli 50, oman draamatekstinsä suhteen hän oli epävarma. Vuonna 1980 julkaistussa kirjassaan Asiaa tai ei Saarikoski kirjoittaa: "Olen leikkinyt ajatuksella että jatkaisin draamakirjailijana, mutta minussa on rajoituksia jotka estävät sen, ellen pysty kääntämään niitä voitokseni. Olen huono ihmiskuvaaja, ihmiset ovat minulle pelkkää ulkonäköä ja suusta tulevaa puhetta, eivät kehittyviä olentoja."
Kaksi kuunnelmaa Saarikoski kuitenkin vielä kirjoitti. Ehkä draamatekstejä olisi kertynyt lisää, jos elinvuosia olisi ollut enemmän. Saarikoski kuoli vuonna 1983. Ainakin Sokeain kuunnelmaraati vaikuttui Kuikan pellosta ja myönsi sille Sokeain kuunnelmapalkinnon.
Kevään ensimmäinen saalis
Toisen kuunnelmansa aiheen Saarikoski sai ystävältään, joka oli löytänyt myrkytystapausta koskeneet oikeudenkäynnin pöytäkirjat maakunta-arkistosta. Esikoiskuunnelman tavoin Kevään ensimmäinen saalis sijoittuu 1860-luvun nälkävuosiin. Traagisen tarinan päähenkilö on kalastaja Nils Olsson, joka löytää myyntimatkallaan rotanmyrkyllä käsitellyn pullan, vie sen kotiinsa ja myrkyttää vahingossa perheensä. Kuunnelma palkittiin Pohjoismaisella kuunnelmapalkinnolla ja siitä tehtiin myös tv-sovitus Televisioteatterin toimesta vuonna 1984.
Maria ja Metodius
Trilogian viimeinen osa sijoittuu 1910-luvulle. Tarinan ainekset Saarikoski löysi kahdesta kirjasta: Ruth Larssonin De ä möt, som ä könstit : sägner och berättelser från Bohuslän sekä Johan Petterssonin Skeppet med guldvaggan : en kulturhistorisk studie från 1700-talets Tjörn. Mia Berner oli omien sanojensa mukaan vaatinut Pentti Saarikoskelta kuunnelmaa, jossa on kunnollinen naisrooli: “Sanoin että nyt et saa väistää, sinun on tehtävä myös naisrooli. Aikaisempien kuunnelmien naishahmot olivat kalvaita”. Saarikosken vastaus toiveeseen oli kuunnelmassa esiintyvä Maria.
Lähteet:
Berner, Mia: “Saatteeksi” teoksesta Saarikoski, Pentti : Köyhyyden filosofia (Otava 1986)
Paavolainen, Paula: Saarikosken kuunnelmat: Veni, vidi, vici. (Teatteri 6/1986)
Saarikoski, Pentti: Asiaa tai ei (Otava 1980)
Tarkka, Pekka: Pentti Saarikoski. Vuodet 1964-1983 (Otava 2003)
