Hyppää pääsisältöön

Michael Gordonin vapautunut näyttämöteos iskee nasevasti

Unenomainen, hilpeä ja iskevä. Siinä kolme adjektiivia, jotka kuvailevat yhdysvaltalaisen Michael Gordonin (s. 1956) näyttämöteosta Acquanetta. Viime vuonna Gordonilta julkaistiin äänitteellä orkesterille laadittuja täyteyksiä. Uusi julkaisu esittelee Gordonin tuotannon toisenlaisia ulottuvuuksia.

gordon äänitteen kansi
gordon äänitteen kansi Michael Gordon

Viitisentoista vuotta sitten valmistunut näyttämöteos Acquanetta koki uuden tulemisensa viime vuonna uudistetun kamariversionsa ansiosta. Nyt äänitteellä ensi kertaa kuultu yli tunnin mittainen teos rakentuu kolmen sopraanon, tenorin, basson, naiskuoron sekä sähköisesti vahvistetun kamariyhtyeen kiehtovasta yhteissoinnista.

Teoksen pohjana toimiva Deborah Artmanin teksti hakee innoitettaan 1940-luvulla valmistuneesta b-luokan kauhelokuvasta Captive Wild Woman. Gordon on onnistuneesti säilyttänyt henkisen yhteyden elokuvaan. Tuloksena on erikoinen sulauma varhaisten kauhuelukuvien camp-tunnusmerkkejä, 70-luvun glam rockin ja varhaisen goottirokin iskevyyksiä, musikaalimaisuuksia ja hypnoottista elektroakustista jälkiminimalistia.

Äänite on ennen kaikkea tuotannollisesti laadukasta jälkeä. Sähköiset elementit kutoutuvat luontevasti akustisiin, kun Daniela Candillarin johtama Bang on a Can Opera Ensemble rykii eteenpäin pidättelemättönästi. Laulajavalinnat ovat niin ikään onnistuneita, ja rohkeitakin. Ilmaisultaan erilaiset solistit, Mikaela Bennett, Amelia Watkins, Eliza Bagg, Matt Boehler ja Timur tuovat kukin lopppusoivuuteen oman persoonallisen äänenpainonsa.

Acquenetta alkaa shokkiefektein ja jatkuu koko reilun tunnin kestonsa ajan kuin unessa. Pölhöt henkilöhahmot ja energisoitunut rosoinen rockpoljenta yhtä aikaisesti hihityttää ja kiehtoo. Ja mikäs sen parempaa.

Michael Gordon. Acquanetta. Mikaela Bennett, sopraano, Amelia Watkins, sopraano, Eliza Bagg, sopraano, Timur, tenori, Matt Boehler, basso, Bang on a Can Opera Ensemble, joht. Daniela Candillari. Candaloupe Music (CA21150).

Kuuntele Uudet levyt 1.10.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.