Suomen luonnosta varastetaan linnunmunia ja poikasia, mikä voi pahimmillaan johtaa uhanalaisen lajin sukupuuttoon. Tulli epäilee, että kansainvälisten verkostojen kautta suomalaisia haukkoja kulkeutuu aina Lähi-itään asti.
Tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan linnunmunien keräily on uhkatekijä Suomessa äärimmäisen uhanalaiselle tunturihaukalle ja vaarantuneelle muuttohaukalle. Munia varastetaan pesistä, salakuljetetaan ulkomaille ja haudotaan koneellisesti.
Yhdenkin pesueen katoaminen voi olla kohtalokasta. Suomessa tunturihaukan pesintä onnistui viime vuonna vain neljä kertaa, edellisenä vuonna ei kertaakaan. Aikuisia haukkoja on maassa alle viisikymmentä.
Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila toteaa, että pahimmillaan linnunmunien keräily voi johtaa yksittäisen lajin sukupuuttoon.
Mistä haukkabisneksessä on kyse?
- Munia kerätään pesistä ja salakuljetetaan ulkomaille. Varkailla on mukana hautomakoneet, joiden avulla munat saadaan kuoriutumaan.
- Haukkoja käytetään pienriistan metsästykseen.
- Monissa maissa, kuten Britanniassa, Saksassa ja Puolassa, haukkojen kasvattaminen on luvallista. Villejä haukkoja halutaan tarhakannan sisäsiittoisuuden estämiseksi. Niitä myös pidetään parempina metsästäjinä.
- Euroopasta haukkoja viedään Lähi-itään erityisesti Britanniasta, Saksasta, Sveitsistä ja Espanjasta.
- Haukkametsästys on väliaikaisesti sallittua myös Tanskassa.
Viranomaiset avuttomia munavarkaiden edessä
Lapissa on vuosien varrella jäänyt kiinni ainakin britannialaisia, belgialaisia, saksalaisia ja puolalaisia munavarkaita. Tullilla on epäilyksiä, että kansainvälisten verkostojen kautta Suomesta kulkeutuu haukkoja aina arabimaihin asti. Asiasta on kuitenkin hankala saada virallista näyttöä, sillä valvonta on vähäistä.
Ennaltaehkäisevää valvontaa tehdään, kun kansainvälisen viranomaisyhteistyön kautta saadaan vihiä Suomeen mahdollisesti saapuvista munavarkaista.
– Ennakkoprofiloiduille henkilöille on tehty tarkastuksia maasta poistuessa ja jopa maastossa ja sanottu, että kaikennäköinen rauhoitettujen eläimien kerääminen on kielletty, kertoo tulliylitarkastaja Seppo Mäkitalo.
Valvontaa suorittavat myös Metsähallituksen erävalvojat muiden töidensä ohessa. Ylitarkastaja Tuomo Ollila arvioi, että kyseenalaisissa merkeissä liikkuvia henkilöitä käy Suomessa vuosittain joitakin kymmeniä.
Molemmat miehet myöntävät valvontaresurssien riittämättömyyden. Ollila toivoo päättäjiltä lisää tukea asiaan. Hän myös muistuttaa, että mitä enemmän asiaa on valvottu Ruotsissa, sitä enemmän munarosvoja on saatu kiinni.
MOT lähti seuraamaan petolintubisnestä Dohaan.
Eliitti kohtaa haukkamarkkinoilla
Syyskuun alussa Qatarin pääkaupungissa järjestettäville metsästys- ja haukkamessuille on saapunut näytteilleasettajia yli kahdestakymmenestä maasta ympäri maailman. Messuilla vierailee viiden päivän aikana tuhansia ihmisiä.
Eliittiostajille suunnatun tapahtuman osallistujalista on kuin paikallinen Kuka kukin on -tietokirja. Täällä ovat kaikki merkittävät henkilöt maan ministereistä ja sheikeistä aina emiiri Tamim bin Hamad Al Thaniin asti.
Näillä messuilla voi shoppailla paikallisen ökymaasturin, kuwaitilaisia kiväärejä, venäläisiä patruunoita, ruotsalaisia puukkoja tai vaikkapa leijonanmetsästyssafarin Etelä-Afrikkaan.
Messujen päämyyntituote ovat kuitenkin haukat.
Viiden päivän aikana messuilla myydään yli tuhat haukkaa. Niiden hinnat vaihtelevat noin 10 000 eurosta aina 150 000 euroon asti.
Pohjoiset lajit ovat muodissa
Messuilta on helppo löytää myös suomalaisille tuttuja lajeja.
Useat myyjät kertovat, että pohjoinen tunturihaukka on nyt erityisesti nuorison suosiossa. Se on myös hintava. Brittikasvattaja Jeff Armstrong sanoo, että tunturihaukka maksaa keskimäärin 60 000–70 000 dollaria.
Monet kasvattajat myyvät myös lajien risteytyksiä. Muuttohaukan – maailman nopeimman eläimen – ja tunturihaukan risteytystä pidetään jopa eräänlaisena superhaukkana. Se onkin tämän hetken hittituote.
Haukkoja tuodaan joka puolelta maailmaa
Haukkakulttuurilla on Qatarissa pitkät juuret. Haukoilla metsästetään pienriistaa, ja aikanaan sillä oli tärkeä rooli ravinnon hankinnassa.
Nykyisin haukkametsästystä harrastetaan lähinnä hupimielessä. Kulttuurin ylläpitämiseksi haukoille järjestetään myös nopeus- ja kauneuskisoja. Näihin tarkoituksiin lintuja kaivataan kiihtyvässä määrin myös maan ulkopuolelta.
Tähän tarpeeseen yritetään vastata nyt kolmatta kertaa järjestettävällä tapahtumalla, joka on järjestäjien mukaan maailman suurin lajissaan. Haukkakasvattajia on saapunut paikalle esimerkiksi Britanniasta, Espanjasta, Pakistanista ja Saksasta.
Paikallista haukkajärjestöä edustava Zayed bin Mohamed Al-Ali Al-Maadheed kertoo, että uusia kansainvälisiä suhteita pyritään luomaan jatkuvasti. Seuraavaksi on toiveissa verkostoitua brittikontaktien avustuksella Suomeen, Puolaan ja Slovakiaan.
Haukkametsästys saapunut myös Skandinaviaan
Haukkametsästyskulttuuri lähestyy myös Suomea. Tanskassa aloitettiin vuosi sitten kolmen vuoden kokeilu, jonka aikana haukkametsästys on sallittua.
Pohjoismaiset asiantuntijat pelkäävät, että tämä lisää munavarkauksia Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Suomen Tullissa asiasta ollaan tietoisia, mutta tilanteeseen ei olla varauduttu normaalia enempää.
– Meillä on varsin laaja tehtäväkenttä ja tämä on yksi osa sitä, tulliylitarkastaja Seppo Mäkitalo sanoo.
Tullilla ei ole havaintoja, että tällaista toimintaa olisi ainakaan vielä käynnistynyt.
– Mutta kyllä se huoli varmasti asiallinen on, sanoo Mäkitalo.
Viranomaiset toivovat myös kansalaisilta aktiivisuutta ja yhteydenottoja, mikäli syntyy epäilyksiä hämäräperäisestä toiminnasta.
MOT: Pimeää kauppaa Suomen petolinnuilla. Petolintujen kauppa on maailmalla kasvava bisnes, joka uhkaa myös uhanalaisia suomalaisia lintulajeja. Viranomaisten on käytännössä mahdotonta valvoa munavarkaita Lapin erämaissa. Maanantaina 30.9.2019 Yle Areena klo 12 ja TV1 klo 20.
