Hyppää pääsisältöön

Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa

lompakko ja tilastot
lompakko ja tilastot Kuva: Mikko Lehtola / Yle, Pixabay köyhyys,raha,tilastot,lompakot

On maamme köyhä, siksi jää, lauletaan jo Maamme-laulussa. Mutta pitävätkö laulun sanat enää 2010-luvun Suomessa paikkaansa, kun useimmilla suomalaisilla on entistä korkeampi elintaso?

Asumme aiempaa väljemmin, käytössämme on entistä suuremmat tulot ja ihmiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Menestymme hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Totuus ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen, mistä kertovat esimerkiksi pitenevät leipäjonot. Millaista siis on suomalainen köyhyys 2010-luvun loppupuolella?

Mitä on köyhyys ja miten se näkyy tilastoissa? Vastausta ei ole helppo antaa, koska tilastoluvut ovat kylmiä ja abstrakteja, kun taas köyhyys ihmisen elämässä on mitä suurimmassa määrin konkreettinen ja monenlaisia tunteita – kuten häpeää, voimattomuutta ja osattomuutta – herättävä asia. Tunteet taas eivät tilastoja tutkimalla selviä.

Tilastot ovat kuitenkin tarpeellisia, kun tehdään päätöksiä tai halutaan saada käsitys siitä, miten köyhyys on muuttunut tai miten köyhyys Suomessa vertautuu kansainvälisesti. Tällaiset asiat eivät yksittäisten ihmisten kertomuksista hahmotu.

Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa 1990-luvulta lähtien

Vaikka suomalaisilla menee siis keskimäärin hyvin, on Suomi kuitenkin eriarvoisempi yhteiskunta kuin ennen. Hyvin pitkään Suomessa eriarvoisuus väheni, mutta 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin suhteellinen köyhyys ja tuloerot Suomessa kasvoivat OECD-maista nopeimmin. Viime vuosina tuloerot ovat pysyneet suhteellisen tasaisina, mutta varallisuuserot ovat olleet kasvussa.

Tampereen yliopiston professori Juho Saari jakaa eriarvoistumiskehityksen viimeisten 50 vuoden aikana neljään jaksoon:

  • 1960-luvun loppu – 1970-luvun puoliväli Hyvinvointivaltion ja tulopolitiikan aikakausi - erot pienenivät voimakkaasti.
  • 1976 – 1990 Hitaampi erojen pienenemisen kausi.
  • 1991 – 2000 Lama ja laman jälkeinen aika. Tätä jaksoa luonnehtivat suunnanmuutos kohti kilpailullisempaa yhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen hyvän ja toisaalta ongelmien kasautuminen.
  • 2000-luvun alusta alkanut kausi Kasvaneet erot vakiintuivat ja syntyi selkeä yläluokka.
Onko köyhyys ihmisen omaan kokemukseen perustuva subjektiivinen tunne, numeroilla mitattava suure vai viime kädessä filosofinen kysymys?

Mitä köyhyys sitten on?

Köyhyys on konkreettista, mutta yhteiskunnallisena ilmiönä sitä ei ole kovin helppoa hahmottaa. Vaikeudesta kertoo sekin, että köyhyyteen liittyy paljon erilaisia termejä ja määritelmiä, kuten suhteellinen köyhyys, absoluuttinen köyhyys, pienituloinen, huono-osainen jne. Mistä siis puhutaan, kun puhutaan köyhyydestä? Onko se ihmisen omaan kokemukseen perustuva tunne, jotain mitä pystytään numeroilla mittaamaan vai pohjimmiltaan peräti filosofinen kysymys?

Köyhyyden hahmottamisen problematiikka on tuttua myös kotitalouksien toimeentuloa tilastoivalle Tilastokeskuksen yliaktuaarille Kaisa-Mari Okkoselle:

– Köyhyydelle ei ole selkeätä määritelmää, jonka avulla voisi julistaa köyhien virallisen lukumäärän. Ihmisillä on eri käsityksiä siitä, kuka on oikeasti köyhä, eikä köyhyys välttämättä liity vain kotitalouden tuloihin tai materiaan. Voidaan yrittää määritellä, mitä köyhyys on, kehittää määritelmän pohjalta tilastointiin sopivia indikaattoreita ja kuvailla niiden avulla ilmiötä eri puolilta. Yksikään mittari ei kuitenkaan yksin toimi köyhyyden kuvaajana, sillä kaikissa niissä on omat rajoituksensa.

Onko köyhyys subjektiivinen tunne?

Kun sanotaan, että köyhyys on subjektiivinen tunne, niin tarkoitetaan että köyhyys on viime kädessä ihmisen pään sisäinen olotila, eikä sille ole mahdollista löytää täysin aukotonta määritelmää. Joku voi tyytyväisenä tulla toimeen 1000 euron kuukausituloilla tai vähemmälläkin. Joku toinen – esimerkiksi raskaasti asuntovelkainen – puolestaan kokee olevansa köyhä 5000 euron kuukausituloilla.

Tätä tunnetta on tietenkin mahdollista mitata vain tiedustelemalla sitä ihmisiltä itseltään. Toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä on usein parempi tarkastella kokonaisia kotitalouksia kuin yksilöitä, koska toimeentulovaikeudet koskevat yleensä koko taloutta. Tilastokeskus mittaakin tätä kysymällä kotitalouksilta, miten hyvin ne tulevat toimeen nykyisillä tuloillaan:

”Kun kotitaloutenne kaikki tulot otetaan huomioon, saatteko tavanomaiset menonne niillä katetuksi suurin vaikeuksin, vaikeuksin, pienin vaikeuksin, melko helposti, helposti vai hyvin helposti?”

TilastokuvioA vaikeuksia toimeentulossa kokeneista
Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneiden kotitalouksien ja niiden jäsenten osuus kaikista kotitalouksista ja henkilöistä vuosina 2003–2017 TilastokuvioA vaikeuksia toimeentulossa kokeneista

Kyselyn mukaan n. 6 prosenttia ihmisistä ja n. 7 prosenttia kotitalouksista kokee, että heillä on vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan. Tätä on mitattu vuodesta 2003 lähtien ja sen aikana subjektiivinen tunne toimeentulon vaikeudesta on jonkin verran laskenut. Laskuun voi olla monia syitä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

– Voi olla, että osa pienituloisista on sopeutunut pienituloisuuteensa ja saanut sopeutettua menonsa tuloihin. Ainahan tällainen kehitys ei ole myönteistä yhteiskunnan näkökulmasta. Toisaalta Suomessa ovat vahvistuneet virallisten instituutioiden rinnalla toimivat epäviralliset hyväntekeväisyystahot, esimerkiksi ruoka-apu ja lapsiperheille annetut lahjoitukset.

Kun pienituloisuuden kokemusta tarkastellaan elinvaiheen mukaan, huomataan että etenkin yksinhuoltajataloudet kokevat toimeentulovaikeuksia, kun taas lapsettomat parit kokevat niitä vähiten.

Vai onko köyhyys objektiivinen mitattava suure?

Subjektiivisia kokemuksia on kuitenkin vaikea verrata vaikkapa Suomessa ja Romaniassa, joissa köyhyys on hyvin erilaista. Jotta köyhyyttä pystyttäisiin paremmin hahmottamaan, tarvitaan objektiivisia ja standardoituja köyhyyden määreitä.

EU-maissa käytettävän määritelmän mukaan suhteellisesti köyhäksi luokittuvat ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot jäävät alle 60 prosenttiin samankokoisten kotitalouksien mediaanitulosta. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, ja otetaan näistä keskimmäisen tulo. Mediaanitulon kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa (eli 50 prosenttia).

Jotta köyhyystilastsot olisivat vertailukelpoisia, Tilastokeskus käyttää samaa määritelmää. Se käyttää kuitenkin vaikean suhteellisesti köyhä -termin sijaan yksinkertaisempaa käsitettä pienituloinen.

Mikä on 60 prosentin suhteellinen köyhyysraja (eli pienituloisuusraja) nykyään Suomessa? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kotitaloudet ovat erikokoisia ja raja riippuu perheen koosta. Yksin elävälle aikuiselle köyhyysraja Suomessa v. 2017 oli 14750 euroa vuodessa.

Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2017
Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2017 Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2017 toimeentulo,köyhyys

Vuonna 2017 Suomessa näiden rajojen alle jäi 654 000 ihmistä eli 12,1 prosenttia väestöstä. Aikasarja kertoo, että pienituloisuus laski 1960-luvulta lähtien aina 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen se on noussut ja viime vuosina taas laskenut.

Tilastokuvio
Pienituloisuusaste 1966-2017 Tilastokuvio

Tässä suhteellisessa mittarissa on omat puutteensa, joka voi johtaa virheellisiin tulkintoihin, koska se ei kuvaa absoluuttista toimeentulon tasoa, vaan pieni- ja keskituloisten välistä tuloeroa. Jos parempituloinen väestönosa köyhtyy, niin myös köyhyysraja (60 prosenttia mediaanitulosta) laskee ja samalla laskee sen alle jäävien määrä. Näin tapahtui esimerkiksi Suomessa 90-luvun alun laman aikana kuten ylläolevasta kaaviostakin näkee. Nurinkurisesti pienituloisia oli tuolloin vähiten koko mittaushistorian aikana. Sama mekanismi pätee myös toisinpäin: keskitulon noustessa voi suhteellisesti köyhien määrä nousta, selvittää Kaisa-Mari Okkonen Tilastokeskuksesta.

– Pienituloisten määrän kasvu vuoteen 2009 asti oli seurausta kotitalouksien keskitulon kasvusta. Koska pienituloisten tulot eivät kasvaneet samaa tahtia keskitulon kanssa, jäi rajan alle isompi osa väestöä. Sitten vuoden 2008 taantuman myötä keskitulon kasvu taas hidastui, joten pienituloistenkin määrän kasvu pysähtyi.

Käsitteen pienituloinen ongelma on myös, ettei se ota varallisuutta huomioon. Ihminen ei ole välttämättä köyhä, vaikka hänellä on pienet rahatulot, koska hänellä voi olla varallisuutta, jonka turvin elellä. Tilastojen mukaan suurituloiset ovat kuitenkin vain harvoin vähävaraisia tai pienituloiset varakkaita (molempien osuudet ovat alle prosentin).

Köyhyydestä puhuttaessa käytetään usein myös käsitettä absoluuttinen köyhyys. Maailmanpankin määritelmän mukaan absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,90 dollarilla päivässä. On selvää, ettei Suomessa kukaan pysty elämään tuollaisilla tuloilla.

Onko köyhyys sittenkin filosofinen kysymys?

Molemmissa edellisissä määritelmissä on omat ongelmansa. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoo kirjassaan Uusi hyvinvointivaltio, että häneltä kysytään usein, ketkä oikeastaan ovat köyhiä. Koska kysymykseen ei ole helppo vastata, hän yleensä tyytyy vastamaan, että köyhiä ovat ne, jotka saavat toimeentulotukea.

Tilastokuvio
Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä 1990-2018 Tilastokuvio

Kaaviosta selviää, että 90-luvun laman jälkeen toimeentulotuen saajien osuus väestöstä on ensin laskenut ja sitten taas noussut. Anna-Mari Isola listaa mahdollisia syitä toimeentulotuen tarpeen viime aikaiseen kasvuun.

– Vuosien 2015–19 lakimuutokset ovat heikentäneet erityisesti työttömän perusturvan tasoa ja toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Myös aktiivimalli on lisännyt toimeentulotuen tarvetta. Taustalla voi olla myös toimeentulotuen siirtäminen kunnista Kelaan, jolloin sitä on haettu enemmän – se on ollut ikään kuin helpommin saatavilla. Toisaalta siirto Kelalle on tehnyt hakemisen työläämmäksi niille, joilla on vaikeuksia hakemuksen täyttämisessä.

Ihminen on köyhä, jos hänen tilanteessaan pienikin muutos parempaan tai huonompaan on todella merkityksellinen, jopa ratkaiseva.

Ajatus siitä, että toimeentulotuen saajat ovat köyhiä, on näppärä ja käytännöllinen määritelmä, mutta ei toki kaiken kattava. On esimerkiksi ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat hyvinkin pienituloisia, mutta eivät saa toimeentulotukea. Joku saattaa esimerkiksi omistaa hometalon, josta ei pääse eroon. Omaisuus kuitenkin estää häntä saamasta toimeentulotukea.

Hiilamokin toki tietää määritelmän puutteellisuuden ja hänellä onkin filosofisempi köyhyyden määritelmä: ihminen on köyhä (tai huono-osainen), jos hänen tilanteessaan pienikin muutos parempaan tai huonompaan on todella merkityksellinen, jopa ratkaiseva.

Tämän määritelmän mukaisesti siis pienikin ylimääräinen meno, kuten rikkoontunut kodinkone tai silmälasit, aiheuttaa kaaoksen köyhän ihmisen elämässä. Samoin vaikuttaa myös etuisuuksien viivästyminen, kuten vaikkapa satunnaisen työkeikan vuoksi viivästynyt työmarkkinatuki. Toisaalta taas pienikin ylimääräinen tulo saattaa nostaa elämänlaatua huomattavasti.

Tilastokeskuskin kysyy, selviytyisikö kotitalous yllättävästä 1200 euron (pienituloisuusraja kuukaudessa) suuruisesta menosta ilman lainanottoa. Kaikista kotitalouksista 29 prosenttia kertoo, ettei selviäisi tällaisesta yllättävästä menosta, kun taas pienituloisista kotitalouksista peräti 52 prosenttia ei selviäisi siitä.

Tällaista köyhyyden kokemusta on tilastoilla kuitenkin hankala mitata ja siitä kertovatkin parhaiten ihmisten omat tarinat. Tarinoita köyhyyteen liittyvästä jatkuvasta veitsenterällä elämisestä löytyy Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun (v. 2006) osanottajien kertomuksista.

Yhteenvetona, jos halutaan hahmottaa köyhien määrää Suomessa, niin määritelmästä riippuen köyhiä on 6–12 prosenttia suomalaisista. Yllättävästä 1200 euron menosta ei selviäisi 29 prosenttia suomalaisista.

Tilastokeskus mittaa myös kokonaan perusturvan varassa elävien määrä. Vuonna 2017 perusturvan varassa eli noin 250 000 ihmistä.

tilasto
Köyhiä tai pienituloisia Suomessa erilaisten määritelmien mukaan tilasto köyhyys
Pienituloisissa yliedustettuina ovat nuoret, yli 75-vuotiaat, työttömät ja opiskelijat. Toimeentulotuensaajissa yksinhuoltajanaiset.

Mitä tilastot kertovat pienituloisista?

Tilastot antavat jonkin verran osviittaa siitä, ketkä Suomessa ovat pienituloisia. Edellä jo kerrottiin, että vuonna 2017 pienituloisia oli 654 000 henkeä eli 12,1 prosenttia suomalaisista. Miten he jakaantuvat – eli mitkä ryhmät ovat pienituloisissa yliedustettuina? Näissä luvuissa ei siis ole varallisuus mukana.

Miten ikä selittää pienituloisuutta?

Jos tutkitaan pienituloisuusastetta ikäryhmittäin, niin huomataan, että 18–24-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat ovat selkeästi pienituloisissa yliedustettuina, kun taas keski-ikäiset ovat aliedustettuina. Eroa selittää luonnollisesti elämänvaihe: nuorena opiskellaan ja vasta aloitellaan työuraa, kun taas keski-iässä ansaitaan paremmin. Eläkkeellä ollessa tulot ovat taas yleensä työelämää pienemmät.

– Vanhimmassa ikäryhmässä on vielä niitä, jotka eivät saa työeläkettä. Noin yhdeksän kymmenestä pienituloisesta eläkeläisestä saa osan eläketulostaan kansaneläkkeestä ja mahdollisesta takuueläkkeestä. Se selittää ikääntyvien pienituloisuutta tällä hetkellä, mutta kun eläkeläisetkin ovat työeläkkeiden yleistymisen myötä aiempaa parempituloisia, heidän pienituloisuusasteensa pienenee. Eläkeläisten pienituloisuusaste onkin laskenut viime vuosina kaikkein eniten, selvittää Kaisa-Mari Okkonen Tilastokeskuksesta.

Pienituloisuusaste iän suhteen
Pienituloisuusaste iän mukaan 2017 Pienituloisuusaste iän suhteen toimeentulo,köyhyys

Miten sukupuoli selittää pienituloisuutta?

Miesten ja naisten pienituloisuusasteessa ei ole kovin suurta eroa.

– Sukupuoli ei oikeastaan ole kovinkaan kiinnostava tieto sellaisenaan, sillä koko väestön tasolla ero on hyvin pieni. Jos nainen ja mies asuvat yhdessä, he ovat pienituloisia myös yhdessä, koska pienituloisuus lasketaan kotitalouden yhteenlasketuista tuloista. Naisten ja miesten pieni ero johtuu erityisesti yksinasuvien ja yhden huoltajan kotitalouksien tuloeroista. Yhden huoltajan taloudet ovat pääasiassa naisten talouksia, ja yksinasuvissa pienituloisia ovat erityisesti iäkkäät naiset ja työikäiset miehet. Sukupuolesta tulee kiinnostava tieto sitten, kun mukaan otetaan muita selittäviä taustatietoja.

Pienituloisuus sukupuolen mukaan
Pienituloisuusaste sukupuolen mukaan 2017 Pienituloisuus sukupuolen mukaan toimeentulo,köyhyys

Miten sosiaalinen asema selittää pienituloisuutta?

Sosiaalinen asemaa selittää köyhyyttä sukupuolta paremmin. Pienituloisissa ovat selvästi yliedustettuina työttömät ja opiskelijat. Myös eläkeläiset ovat hieman yliedustettuina.

Pienituloisuusaste sosiaalisen aseman mukaan
Pienituloisuusaste sosiaalisen aseman mukaan 2017 Pienituloisuusaste sosiaalisen aseman mukaan toimeentulo,köyhyys

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan varallisuus kompensoi erityisesti eläkeläisten ja yrittäjien pienituloisuutta: heidän joukossaan vain alle puolet pienituloisista on myös vähävaraisia.

Miten perhetyyppi selittää toimeentulotuen saajia?

Toimeentulotuen saajien taustoja eritellään myös perhetyypin mukaan. Tällöin huomataan, että toimeentulotuen saajissa yliedustettuina ovat etenkin yksinhuoltajanaiset.

Toimeentulotukea saanet kotitaloustyypin mukaan.
Toimeentulotuen saajat perhetyypin mukaan 2017 Toimeentulotukea saanet kotitaloustyypin mukaan. toimeentulo,köyhyys

Kerran köyhä jää todennäköisemmin köyhäksi ja myös hänen lapsensa ovat entistä suuremmalla todennäköisyydellä köyhiä.

Mikä ennakoi köyhyyttä?

Edelliset tilastot pienituloisista ovat aika ennalta arvattavia: ei ole yllättävää esimerkiksi, että opiskelijat tai työttömät ovat pienituloisten joukossa yliedustettuina. Köyhyyden taustalla olevia mekanismeja ne eivät kuitenkaan selitä.

Parempi selitys löytyykin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isolan kirjasta Suomalainen köyhyys. Sen mukaan köyhyyttä ennakoivat seuraavat tekijät:

  • Vanhempien tulotaso. Köyhyys periytyy. Sosiaalinen kierto on Suomessa aikaisempaa hankalampaa. Kerran köyhä jää todennäköisemmin köyhäksi ja myös hänen lapsensa ovat entistä suuremmalla todennäköisyydellä köyhiä.
  • Matala koulutustaso. Putoaminen toisen asteen koulutuksesta, perusasteen varaan jääminen tai muuten matala osaamistaso ennustavat vaikeutta löytää ensimmäistä työpaikkaa, mikä puolestaan ennakoi pätkittäistä tai kokonaan vajaaksi jäävää työuraa.
  • Työmarkkinoilta putoaminen. Työmarkkinoilta putoaminen rapauttaa työkykyä, kun työelämä vaatii yhä enemmän. Jos osaaminen ja taidot vanhenevat ja verkostot heikkenevät, työllistyminen vaikeutuu.
  • Terveydelliset ongelmat. Pitkittyvään työttömyyteen ja köyhyyteen liittyy usein terveydellisiä ongelmia.
  • Yksinhuoltajuus. Pienituloiset yksinhuoltajat ja heidän perheensä ovat toimeentulotuen saajissa yliedustettuina.

– Sosiaalisen kierron jähmettymiselle on ominaista, että vaikeassa tilanteessa elävien perheiden lapset eivät ole yhtä toiveikkaita eivätkä suunnittele tulevaisuuttaan samalla tavalla kuin vertaisensa. Siksi koulutukseenkin haetaan vähemmän, sanoo Anna-Maria Isola.

Pahimmillaan köyhyyden kierre jatkuu aina eläkkeelle asti. Pienet tulot tarkoittavat pieniä eläkkeitä. Terveys, elinikä ja kuolleisuus ovat riippuvaisia tulotasosta. Vaikka Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin niin sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovatkin Suomessa kansainvälisesti katsoen suuria. Köyhän elämä on rikkaan elämää lyhyempi .

Suomi kansainvälisessä vertailussa

Kansainvälisessä vertailussa Suomi siis erottuu edelleen matalan köyhyyden maana. EU-maiden tilastokeskus Eurostat kerää tietoja myös köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvistä muuttujista.

Pienituloisuusmittari

Jos tarkastellaan pienituloisten osuutta eri maissa niin huomataan, että vuonna 2017 Suomi sijoittuu selkeästi EU:n keskiarvon alapuolelle (16,9 prosenttia). Suomessa on itse asiassa prosentuaalisesti toiseksi vähiten pienituloisia. Eniten heitä on Romaniassa ja Bulgariassa.

Pienituloisuuden kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska pienituloisuusraja määrittyy joka maassa erikseen eli hyvinkin erilaisen elintason maissa voi olla sama pienituloisuusaste. Tämä näkyy seuraavassa taulukossa; esimerkiksi Ranskass ja Unkarissa on saman verran pienituloisia.

Suhteellisesti köyhät eri EU maissa
Pienituloisuusaste eri EU-maissa Suhteellisesti köyhät eri EU maissa toimeentulo,köyhyys

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneet

Aiemmin esitelty subjektiivinen mittari toimeentulon vaikeudesta on vertailukelpoinen myös EU-tasolla. Pienituloisuusmittariin verrattuna se on paljon helpompi tulkita, koska se kuvaa ihmisen kokemusta tulojen riittävyydestä siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Suomi (6,7 prosenttia) pärjää subjektiivisellakin mittarilla mitattuna hyvin. Huomattavaa on, että tällä tavalla mitattuna EU-maiden väliset erot ovat suuria.

Tilastokuviossa vertailtuna subjetiivisen toimeentulon vaikeudet EU-maissa
Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneet eri EU-maissa 2017 Tilastokuviossa vertailtuna subjetiivisen toimeentulon vaikeudet EU-maissa köyhyys,toimeentulo

Aineellisen puutteen mittari

Suhteelliset pienituloisuusmittarit eivät siis kuvaa absoluuttista toimeentulon tasoa, vaan pieni- ja keskituloisten välistä tuloeroa. Euroopan Unionissa maiden väliset elintasoerot ovat kuitenkin niin suuret, että Euroopan unioni mittaa myös ns. aineellista puutetta antaakseen konkreettisemman kuvan köyhyydestä. Sillä tarkoitetaan puutetta peruselintasoon kuuluvaksi katsotulla yhdeksällä ulottuvuudella. Nämä ovat:

  • Ei pysty suoriutumaan yllättävistä menoista
  • Vaikeuksia maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja
  • Ei ole varaa lihaa, kalaa, kanaa tai vastaavaa kasvisvaihtoehtoa sisältävään ateriaan vähintään joka toinen päivä
  • Ei ole varaa pitää asuntoa riittävän lämpimänä
  • Ei ole varaa viikon lomaan joka vuosi kodin ulkopuolella
  • Ei ole varaa autoon
  • Ei ole varaa televisioon
  • Ei ole varaa pesukoneeseen
  • Ei ole varaa puhelimeen

Henkilö määritellään aineellisesta puutteesta kärsiväksi, jos kolme näistä yhdeksästä puutteesta toteutuu. Jos puutteita on neljällä ulottuvuudella, luokitellaan hänet vakavasta aineellisesta puutteesta kärsiväksi.

Vakavaa materiaalista puutetta kärsivät eri EU maissa.
Vakavaa aineellista puutetta kärsivät 2017 Vakavaa materiaalista puutetta kärsivät eri EU maissa. toimeentulo,köyhyys

Kun vakavaa aineellista puutetta vertaillaan EU:n tasolla, niin huomataan, että EU-maiden välillä on suuria eroja. Suomi sijoittuu tässäkin erittäin hyvin – alempana ovat vain Luxemburg ja Ruotsi. (Suomi 2,1 prosenttia eli 113 000 henkeä – EU:n keskiarvo 6,6 prosenttia) Kärjessä ovat jälleen Bulgaria ja Romania sekä Kreikka.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Suomessakin tämä vakava aineellinen puute koskee yli 100 000 ihmistä.

Tuloerot (Gini-kerroin)

Jutun alussa mainittiin, että ns. Gini-kertoimella mitatut tuloerot ovat Suomessa kasvaneet. Kun niitä tarkastellaan EU:n tasolla niin huomataan, että tuloerot ovat Suomessa edelleen Euroopan unionin pienimmästä päästä (Suomi 25,3 – EU:n keskiarvo 30,7).

Tuloerot eri maissa
Tuloerot eiri EU-maissa Gini-kertoimen mukaan 2017 Tuloerot eri maissa toimeentulo,köyhyys

Kun katsoo EU-tilastoja, köyhyys Suomessa ei ehkä näytä kovinkaan suurelta yhteiskunnalliselta ongelmalta. THL:n tutkimuspäällikön Anna-Maria Isolan mukaan onkin totta, että suomalainen köyhyys on erilaista kuin köyhemmissä Euroopan maissa.

– Köyhyys on meillä suhteellista eli ihminen on köyhä suhteessa koulukavereihinsa, naapureihinsa tai työkavereihinsa. Vaikka Suomessa ei tarvitsisikaan nähdä nälkää, aiheuttaa suhteellinen köyhyys silti ongelmia, joilla on vakavia seurauksia eritoten pitkään köyhänä olleiden elämässä. Tällaisia ovat esimerkiksi toivottomuus, osattomuus ja pitkittyneen stressitilan aiheuttamat terveys- ja hyvinvointiongelmat.



Artikkelin lähteinä on käytetty mm. seuraavia kirjoja:
Anna-Maria isola & Esa Suominen: Suomalainen köyhyys, Into 2016
Heikki Hiilamo: Uusi hyvinvointivaltio, Into 2011
Juho Saari: Huono-osaiset, Gaudeamus 2015


Millaista on köyhän elämä Suomessa?

Palkalla ei pärjää

Viitasaarelainen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Sari painii köyhyyden tuomia haasteita vastaan. Työstä saadulla palkalla ei pärjää ja tulot jäävät reilusti alle pienituloisuusrajan.

Sinnittelyä nollatuloilla

Nollatuloilla sinnittelevän Sylvi-Helenan alamäki alkoi, kun hän tippui työelämästä sairauksien vuoksi. Rikkoutuneen parisuhteen jälkeen käteen jäi hometalo ja ongelmat alkoivat kasautua.

Nälkä ajaa leipäjonoon

Suomen tunnetuin vähävaraisten auttaja Heikki Hursti jatkaa vapaaehtoistyöntekijöidensä kanssa sinnikästä työtä vähäosaisten puolesta. Ruokajonon asiakasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta henkilöstä muutamaan tuhanteen.

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?