Hyppää pääsisältöön

”Liian monen kohdalla oma ponnistelu ei näy palkkakuitissa” – Maria Ohisalo kommentoi köyhyydestä kertovia videoita

Nainen työntää lattiapesukonetta jumppasalissa
Nainen työntää lattiapesukonetta jumppasalissa Kuva: Yle/Sami Kieksi Yle Oppiminen,köyhyys,suhteellinen köyhyys,some deep story

Pitäisikö palkalla tulla toimeen? Miksi moni köyhä tuntee itsensä arvottomaksi? Mikä ajaa ihmisen leipäjonoon? Köyhyyttä tutkinut ja leipäjonoja väitöskirjassaan käsitellyt ministeri Maria Ohisalo katsoi kolme videotarinaa ihmisistä, joiden rahat eivät tahdo riittää jokapäiväiseen elämiseen. Näin Ohisalo kommentoi tarinoita ja niiden teemoja.

Sarilla on työpaikka, mutta palkka ei riitä elämiseen

Sari on kolmen lapsen yksinhuoltaja Viitasaarelta. Hän on vakituisessa työsuhteessa, mutta palkka ei riitä elämiseen. Kun yksi lapsi täyttää 18 vuotta, lapsilisä pienenee ja Sari miettii, kuinka selvitä sen jälkeen. Menot pitää laskea tarkkaan, eikä lomia vietetä. Sari pelkää, että vähävaraisuus periytyy lapsille.

– Myös monissa köyhyystutkimuksissa tulee esille videolla esiintyvän pienituloisen yksinhuoltajaäidin kuvailema toivottomuuden tunne, joka pitkittyneestä köyhyydestä aiheutuu. Liian monen kohdalla oma ponnistelu ei vain näy palkkakuitissa, vaikka henkilön tekemä työ olisi kuinka merkityksellistä.

Suomea vaivaa syntyvyyden lasku, mutta lapsiin menee myös rahaa. Monia vähäosaisia moititaan lasten tekemisestä. Ohisalon mielestä ihmisiä ei saa syyllistää vanhemmuudesta.

– On kylmää ja epäempaattista todeta, ettei olisi pitänyt tehdä lapsia – ihan niin kuin videollakin todetaan.

Sarilla on auto, jota köyhällä ei joidenkin mielestä pitäisi olla. Auton omistaminen on kallista, mutta monesti auto on välttämätön työssäkäynnin kannalta.

– Ymmärrän hyvin auton tarpeen Viitasaarella, etenkin, jos työpaikka ja sen sijainti vaihtelee. Ilmastopäästöjä vähennettäessä pitääkin pitää huoli siitä, että kaikki pysyvät mukana ja että pienituloisille kompensoidaan mahdolliset muutokset esimerkiksi liikkumiseen ja asumiseen liittyen.

Sylvi-Helenan toimeentulo-ongelmat ovat monen tekijän summa

Sylvi-Helena elää maatilalla ja hoitaa eläimiä. Hänellä on nuoresta iästään huolimatta useita diagnosoituja sairauksia ja talo, jota ei saa myytyä. Tällä hetkellä hän ei saa mitään tukea, koska puoliso tienaa ja hänellä on omaisuutta. Neuvoja satelee sekä somesta että suvusta. Sylvi-Helena kokee, ettei hänellä ole ihmisarvoa, koska hän on muiden mielestä tehnyt vääriä valintoja. Eläimet ja omavaraisuus tuovat hänen elämäänsä sisältöä – mutta ne saavat mm. somessa osakseen paljon negatiivista kommentointia.

– Se, millä tavalla ihmiset puhuvat sosiaalisessa mediassa toisistaan, heijastelee yhteiskunnallista ilmapiiriä. Videolla puhuneelle nollatuloiselle naiselle ”loiseksi”, ”taakaksi” ja pahemmaksi kutsuminen on päässyt ihon alle, Ohisalo sanoo.

– Pahimmillaan solvaaminen heikentää entisestään jo vaikeassa asemassa olevan tilannetta. Myös pienituloisella saa olla lemmikkejä ja muita iloa elämään tuottavia asioita tai vaikkapa älypuhelin, jota ilman nykymaailmassa moni asia olisi vaikeammin hoidettavissa.

Yllättävät elämäntapahtumat, kuten avioero tai sairastuminen voivat johtaa toimeentulovaikeuksiin. Nuoretkin saattavat sairastua ja ongelmat voivat kasautua jo elämän alkuvaiheessa.

– Sairaudet eivät ole kenenkään oma vika ja tämä on muistettava ihmisten kohtelussa ja siinä, millaista tukiverkostoa yhteiskuntaan rakennamme.

Suomessa perheen ja sukulaisten apuun tukeutumista vierastetaan. Koska köyhyys usein periytyy, ei esimerkiksi vanhemmilta ole välttämättä edes mahdollista saada taloudellista tukea. Myös Ohisalo tunnistaa köyhyyden ja muun huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden.

Asunnon arvon romahtaminen syystä tai toisesta voi olla ongelma, joka vaikuttaa tukiin ja tulevaisuuteen.

– Kiinteistöomaisuuden arvo eri puolilla Suomea kehittyy hyvin erisuuntaisesti. Talot, jotka sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista, eivät ole likvidiä omaisuutta ja on kohtuutonta videolla esiintynyttä ihmistä kohtaan, ettei hän saa toimeentulotukea, koska hän ei saa taloaan myydyksi. Tämä asumisen eriarvoistuminen pitää ottaa myös politiikassa nykyistä suuremmin esille ja etsiä keinoja sen purkamiseksi, Ohisalo pohtii.

Leipäjonoissa jaettava ruoka ei poista köyhyyden syitä

Kolmas video kertoo Hurstin ruoka-avun toiminnasta ja leipäjonojen merkityksestä ihmisille. Lahja ja Veikko Hurstin laupeudentyö ry. jakaa ruokaa ja vaatteita Helsingin Harjun kaupunginosassa muutamana päivänä viikossa. Leipäjonossa seisoo tuhansia ihmisiä, jotta he saavat syömistä tai pystyvät siten säästämään rahaa muihin välttämättömiin menoihin. Toiminta perustuu vapaaehtoistyövoimaan, lahjoituksiin ja avustuksiin.

Ohisalo on tehnyt väitöskirjansa ruoka-avun varassa elävien ihmisten kokemasta huono-osaisuudesta ja videon maailma on hänelle hyvinkin tuttu.

– Olen haastatellut satoja ruoka-avussa käyviä ja lukuisia ruoka-apua jakavia toimijoita. Kuten videolla nostetaan esille, leipäjonoissa käy myös oman ja muiden tekemien tutkimusten mukaan laidasta laitaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, opiskelijoista lapsiperheellisiin ja eläkeläisistä kokopäivätyössä käyviin. Olen tutkimusteni kautta pitänyt esillä sitä, että hyväntekeväisyysapua tarvitaan, koska hyvinvointivaltio ei onnistu pitämään kaikkia ns. samassa veneessä.

Leipäjonot ovat kuitenkin hätäapua, jolla ei korjata itse ongelmaa.

– Jaettava ruoka poistaa nälkää, mutta ei köyhyyden syitä. Köyhyyttä ja eriarvoisuutta onkin torjuttava nykyistä vahvemmin politiikan kautta, jotta järjestöille ei kaatuisi hyvinvointivaltiolle kuuluvia vastuita.

– On helppo yhtyä videolla esiintyneen henkilön toteamukseen, että avussa tarvitaan yhden luukun periaate. Aivan liian moni apua tarvitseva ei koskaan saa sitä, koska voimavarat eivät riitä useilta eri luukuilta avun etsimiseen ja useat käännytetään pois eri avun paikoista.

Maria Ohisalo ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan leipäjonot halutaan pois silmistä.

– Toisin kuin videolla esitettiin, minun tuntemissani keskusteluissa ruoka-apua ei ole haluttu ”siivota sivuun” katseilta, vaan ennemminkin tarkoituksena on ollut tuottaa apua hakeville myös muuta tukea kuin ruokaa, tukea, jotta ruoka-apuun ei ylipäätään tarvitsisi turvautua. Tukea, joka puuttuisi huono-osaisuuden syihin, oli se sitten palveluohjausta te-palveluihin, asumispalveluihin tai vaikkapa sosiaalityöhön tai Kelaan. Toisaalta on myös niin, että moni ruokaa hakeva saa jo näistä tuista monia, mutta nekään eivät riitä kattamaan kasvaneita elinkustannuksia, ehkä lääkekustannuksia ja montaa muuta.

Maria Ohisalo katsoo kameraan
Maria Ohisalo katsoo kameraan Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia Maria Ohisalo,köyhyys,suhteellinen köyhyys,Köyhyysraja,dokumenttiohjelmat,Sami Kieksi,Köyhyys. Kuka on köyhä Suomessa,some deep story

Lue lisää:

Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa

On maamme köyhä, siksi jää, lauletaan jo Maamme-laulussa. Laulun sanat eivät kuitenkaan 2010-luvun Suomessa pidä kovin hyvin paikkaansa, sillä useimmilla suomalaisilla on korkeampi elintaso kuin ennen ja menestymme myös kansainvälisissä vertailuissa. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi, mistä kertovat esimerkiksi pitenevät leipäjonot. Millaista siis on suomalainen köyhyys 2010-luvun loppupuolella?


Kommentointi on esimoderoitu dokumenteissa esiintyvien henkilöiden suojelemiseksi.

Muokkaukset: 3.10.2019 Pääkuva vaihdettu ja Maria Ohisalon kuvan paikkaa vaihdettu.
16.10.2019 Pääkuva vaihdettu ja otsikkoa muutettu.

Keskustelu sulkeutuu 31.10.2019.
Keskustele

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?