Hyppää pääsisältöön

Miten kapula joutui kieleen?

Nainen istuu asiakirjojen ympäröimänä.
Nainen istuu asiakirjojen ympäröimänä. Kuva: Mostphotos/ Ufuk Uyanik laskeminen,laskut,työttömyys,työttömät,asiakirjat,köyhyys,lainat,talous,henkilökohtainen talous

Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua?

Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Mutta miksi virkakieli ei muutu ymmärrettävämmäksi, vaikka sitä kuinka kehitetään?

Vaikeaselkoista virkakieltä kutsutaan usein kapulakieleksi. Jos teksti on kirjoitettu kapulakielellä, varsinainen asia hukkuu monimutkaisten sanakäänteiden, pitkien virkkeiden ja epäselvien lauseenvastikkeiden alle. Lukijan huomio hukkuu tekstin muotoon, sisältö ei aukea.

Oikeustointa, jota muutoin olisi pidettävänä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.― Oikeustoimilain 33. pykälä vuodelta 1929

Kielikellolehti tietää kertoa, että sanaa kapulakieli on käytetty ainakin 1870-luvulta lähtien. Silloin sillä on tarkoitettu huonoa ruotsin kielen taitoa. Huonosti opittua virkamiehen pakkoruotsia ei ymmärtänyt sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielinenkään.

Suomen kielen käytön yleistyessä asetelma muuttui: hyväkin ruotsi saattoi kieltä huonosti osaavan korvissa kuulostaa käsittämättömältä. Kapulakieli ilmensi suomalaisen rahvaan alemmuudentuntoista suhtautumista ruotsinkieleen.

Säätytalo sisältä
Säätytalo sisältä Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Säätytalo,hallitusneuvottelut,suomalaiset kansanedustajat,kansanedustajat,viranhaltijat,valtion virkamiehet,virkavastuu,Gustaf Nyström

1900-luvun kuluessa kapulakielellä alettiin tarkoittaa yleisemmin vaikeatajuista virkakieltä, johon toki ruotsin kieli oli vaikuttanut vahvasti senkin tähden, että lait, asetukset, kuulutukset ja muu virkakieli oli menneinä vuosisatoina suomennettu ruotsista. Ruotsista ovat siis peräisin monet suomen kielen kannalta vieraat ja ymmärtämistä vaikeuttavat rakenteet ja ilmaukset.

Kapulakieli-ilmaus ei ole käännös tai lainasana. Sen takana saattaa olla jokin kapulaan liittyvä mielikuva: puhe ei ole ymmärrettävää, jos puhujalla on suukapula. Harhaanjohtavan monimutkainen ilmaisu vaikeuttaa asioiden hoitamista ja toimii silloin kuin kapula rattaissa. Sellaistahan virkakieli pahimmillaan on.

Bunt med papper.
Bunt med papper. Kuva: Yle/Monica Forssell paperi,byrokratia

Riitta Suominen on tuoreessa väitöskirjassaan Virkatekstin käytettävyys – Pöytäkirjasta verkkotekstiksi ja sosiaalisen median päivitykseksi tutkinut sitä, miten virkakieltä voitaisiin kehittää yleiskielisempään suuntaan.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vieraillut Suominen pitää mahdottomana, että virkakieltä ryhdyttäisiin kääntämään yleiskielelle, koska sitä syntyy niin paljon, ettei mikään resurssi riittäisi. Hänen mukaansa hallinnon asiantuntijoiden on luovuttava vaikeasti ymmärrettävästä erikoiskielestään ja alettava käyttää yhteistä kieltä kansalaisten kanssa.

Uusi yleistajuinen virkakieli edellyttäisi uusien ilmaisujen ja käytäntöjen luomista. Niitä asiantuntijoiden olisi kehitettävä yhdessä kansalaisten kanssa esimerkiksi osallistumalla keskusteluihin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa kielenkäyttö on vuorovaikutteisempaa, ja vastaanottaja otetaan paremmin huomioon kielellisessä muotoilussa. Ehkä yhteinen kieli lisäisi ymmärrystä kumpaankin suuntaan?

  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri