Hyppää pääsisältöön

Miten kapula joutui kieleen?

Nainen istuu asiakirjojen ympäröimänä.
Nainen istuu asiakirjojen ympäröimänä. Kuva: Mostphotos/ Ufuk Uyanik laskeminen,laskut,työttömyys,työttömät,asiakirjat,köyhyys,lainat,talous,henkilökohtainen talous

Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua?

Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Mutta miksi virkakieli ei muutu ymmärrettävämmäksi, vaikka sitä kuinka kehitetään?

Vaikeaselkoista virkakieltä kutsutaan usein kapulakieleksi. Jos teksti on kirjoitettu kapulakielellä, varsinainen asia hukkuu monimutkaisten sanakäänteiden, pitkien virkkeiden ja epäselvien lauseenvastikkeiden alle. Lukijan huomio hukkuu tekstin muotoon, sisältö ei aukea.

Oikeustointa, jota muutoin olisi pidettävänä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.― Oikeustoimilain 33. pykälä vuodelta 1929

Kielikellolehti tietää kertoa, että sanaa kapulakieli on käytetty ainakin 1870-luvulta lähtien. Silloin sillä on tarkoitettu huonoa ruotsin kielen taitoa. Huonosti opittua virkamiehen pakkoruotsia ei ymmärtänyt sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielinenkään.

Suomen kielen käytön yleistyessä asetelma muuttui: hyväkin ruotsi saattoi kieltä huonosti osaavan korvissa kuulostaa käsittämättömältä. Kapulakieli ilmensi suomalaisen rahvaan alemmuudentuntoista suhtautumista ruotsinkieleen.

Säätytalo sisältä
Säätytalo sisältä Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Säätytalo,hallitusneuvottelut,suomalaiset kansanedustajat,kansanedustajat,viranhaltijat,valtion virkamiehet,virkavastuu,Gustaf Nyström

1900-luvun kuluessa kapulakielellä alettiin tarkoittaa yleisemmin vaikeatajuista virkakieltä, johon toki ruotsin kieli oli vaikuttanut vahvasti senkin tähden, että lait, asetukset, kuulutukset ja muu virkakieli oli menneinä vuosisatoina suomennettu ruotsista. Ruotsista ovat siis peräisin monet suomen kielen kannalta vieraat ja ymmärtämistä vaikeuttavat rakenteet ja ilmaukset.

Kapulakieli-ilmaus ei ole käännös tai lainasana. Sen takana saattaa olla jokin kapulaan liittyvä mielikuva: puhe ei ole ymmärrettävää, jos puhujalla on suukapula. Harhaanjohtavan monimutkainen ilmaisu vaikeuttaa asioiden hoitamista ja toimii silloin kuin kapula rattaissa. Sellaistahan virkakieli pahimmillaan on.

Bunt med papper.
Bunt med papper. Kuva: Yle/Monica Forssell paperi,byrokratia

Riitta Suominen on tuoreessa väitöskirjassaan Virkatekstin käytettävyys – Pöytäkirjasta verkkotekstiksi ja sosiaalisen median päivitykseksi tutkinut sitä, miten virkakieltä voitaisiin kehittää yleiskielisempään suuntaan.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vieraillut Suominen pitää mahdottomana, että virkakieltä ryhdyttäisiin kääntämään yleiskielelle, koska sitä syntyy niin paljon, ettei mikään resurssi riittäisi. Hänen mukaansa hallinnon asiantuntijoiden on luovuttava vaikeasti ymmärrettävästä erikoiskielestään ja alettava käyttää yhteistä kieltä kansalaisten kanssa.

Uusi yleistajuinen virkakieli edellyttäisi uusien ilmaisujen ja käytäntöjen luomista. Niitä asiantuntijoiden olisi kehitettävä yhdessä kansalaisten kanssa esimerkiksi osallistumalla keskusteluihin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa kielenkäyttö on vuorovaikutteisempaa, ja vastaanottaja otetaan paremmin huomioon kielellisessä muotoilussa. Ehkä yhteinen kieli lisäisi ymmärrystä kumpaankin suuntaan?

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri