Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Selloprofessori emeritus Erkki Rautio on vaikuttaja Musiikkitalo-hankkeen takana – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros sellotaiteilija Erkki Rautiosta.
Lassi Rajamaan piirros sellotaiteilija Erkki Rautiosta. Lassi Rajamaan piirros sellotaiteilija Erkki Rautiosta. Kuva: Lassi Rajamaa Erkki Rautio (sellisti),Lassi Rajamaa

Erkki Rautio syntyi musikaaliseen perheeseen, jossa kaikki soittivat. Muusikon ammatti ei ollut hänelle kuitenkaan itsestäänselvyys. Rautio teki lopulta kansainvälisen solistiuran, jalosti useita sellistisukupolvia Sibelius-Akatemiassa, toimi neljä kertaa Tshaikovski-kilpailun tuomaristossa ja aloitti prosessin, joka johti Musiikkitalon rakentamiseen.

Erkki Rautio (s. 5. lokakuuta 1931 Helsinki) syntyi musisoivaan perheeseen sen kuopuksena. Perhe asui Suomenlinnassa, missä molemmat vanhemmat toimivat kansakoulunopettajina. Isä soitti useita instrumentteja, muun muassa urkuja Suomenlinnan kirkossa. Äiti oli opiskellut laulua ja pianoa musiikkiopistossa.

Erkki-poika soitti viulua kuuluisan Onni Suhosen johdolla viisitoistavuotiaaksi asti, kunnes kotiorkesteriin tarvittiin sellisti. Teinipoika ihastui sellon ääneen välittömästi, aloitti tiiviit opinnot Sibelius-Akatemiassa 1947 ja opiskeli muun muassa maineikkaan professori Yrjö Selinin johdolla.

Ammattimuusikkoutta vielä epäilevä Rautio aloitti sellon ohessa lentokoneinsinöörin opinnot Teknillisessä korkeakoulussa 1950, mutta ne jäivät pian. Kolmen vuoden kuluttua tekniikan opintojen alkamisesta Erkki Rautio löysi itsensä kansakoulunopettajan toimesta Tolvan kylästä Posiolta. Lapissa Rautio päätti lopulta antautua muusikon uralle, sillä musiikin kutsu oli vahva.

Rautio lähti Roomaan 1955 Enrico Mainardin ja seuraavana vuonna Pariisiin Pierre Fournierin oppiin. Ensikonsertin Erkki Rautio piti 1956.

Uuden musiikin esittäjä

Taiteilijaurallaan Erkki Rautio on esittänyt erityisen paljon oman aikamme musiikkia.

– Pitkällisen yrityksen tuloksena sain Einar Englundin tekemään sellosonaatin. Kun hän sitten teki sen, hän omisti teoksen pojalleni Martille ja minulle, Erkki Rautio on kertonut. Raution poika Martti Rautio on pianisti.

Ja kun Rautiota pyydettiin Helsingin kaupunginorkesterin koululaiskonsertin solistiksi 1955, hän puolestaan pyysi veljeään Matti Rautiota säveltämään tilaisuuteen sopivaa uutta musiikkia. Näin syntyi neliosainen orkesteriteos Divertimento nro 1, jossa yhdistyvät rytminen hurvittelu ja suomalaiskansallinen melodiikka.

Kolme vuotta sitten (2016) Villa Hvittorpin konserttiinsa valmistautunut sellotaiteilija harmitteli Länsiväylä-lehden haastattelussa:

– Molempia teoksia soitetaan nykyään hyvin vähän. Kolmekymmentä vuotta sitten melkein kaikki sellistit soittivat Divertimentoa. Se on hauska ja omiaan lopettamaan konsertin ohjelman.

Edellisten teosten lisäksi Erkki Rautio on kantaesittänyt muun muassa Einojuhani Rautavaaran, Kalevi Ahon, Erik Bergmanin ja Pehr Henrik Nordgrenin sellokonsertot sekä lukuisia muita sellolle sävellettyjä teoksia.

Selloprofessori ja musiikkikorkeakoulun rehtori

Erkki Raution lopulta lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt opetustyö alkoi 1965. Silloin hän sai paikan Sibelius-Akatemiasta jatkaen pitkäaikaisen selloprofessorin Yrjö Selinin työtä. Raution opetustyöstä tuli poikkeuksellisen hedelmällistä. Hänen oppilaansa ovat sijoittuneet keskeisiin sellovirkoihin Suomessa ja menestyneet kilpailuissa.

Sibelius-Akatemian rehtoriksi Erkki Rautio äänestettiin suurten muutosten aikaan 1990, jolloin byrokratia otti niskalenkkiä musiikkikorkeakoulusta. Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja, Raution kollega ja hänen jälkeensä Sibelius-Akatemian rehtori, nyt emeritus Lassi Rajamaa kertoo:

– Erkki ei asettunut ehdolle omaa uraansa pönkittääkseen vaan koska hänellä oli visio Sibelius-Akatemiasta taidekorkeakouluna. Hän näki, että tieteen mukaan tuleminen jatkotutkintoineen vie musiikkikorkeakoulun turmion tielle. Hänen ihanteensa oli vanhanaikainen musiikkikorkeakoulu, jonka opiskelijat täyttävät konserttisalit ja käytävillä soi eri soitinten ja sävellajien kakofonia. Fredrikinkadun toimipiste oli aikanaan hänen mielestään tällainen.

– Erkki on olemukseltaan vaatimaton henkilö, joka ei suostu menemään mistään ovesta ennen kuin kaikki muut ovat astuneet sisään, tämän tietävät kaikki hänen ystävänsä. Mutta sisimmässään hän on itsepäinen tahtoihminen, joka ei kumartele kuvia eikä pelkää lyödä päätänsä vaikka seinään, jos kokee olevansa oikeassa.

Rautio aloitti osaltaan Musiikkitalo-hankkeen

Lassi Rajamaa kertoo olleensa aina vaikuttunut Erkki Raution kyvystä innostua.

– Erkin tärkeimmäksi missioksi muodostui Sibelius-Akatemian toiminnan keskittäminen kaupungin keskustaan. Pitäjänmäen toimitalon sijaintia hän inhosi niin, ettei rehtorikautenaan tainnut juuri kertaakaan käydä siellä. Erkki aloittikin prosessin, joka johti lopulta Musiikkitalon saamiseen. Minun tehtäväkseni jäi olla mukana kehittämässä talon toteutumiseen johtava hallinnollinen konsepti.

– Erkki on myös hyvä puhuja. Minulle hän antoi reseptin: hyvässä puheessa on kasku alussa keskellä ja lopussa, väleissä voi sitten ollakin mitä tahansa soopaa – tämä oli hänen aristotelinen De Poeticansa.

Erkki Rautio toimi kolme vuotta Sibelius-Akatemian rehtorina. Hän jäi eläkkeelle selloprofessorin toimesta 1994.

Paradoksaalinen suhde musiikkikilpailuihin

Pitkän ja maineikkaan kansainvälisen uran vuoksi Erkki Rautio on kutsuttu monien kansainvälisten sellokilpailujen tuomaristoihin. Paradoksaalista kyllä, Rautio on julistautunut kilpailujen viholliseksi.

– Kilpailut ja tuomaristot mainitaan usein, kun minusta puhutaan, mutta tosiasiassa en ollenkaan kannata kilpailemista musiikin saralla. Musiikkia pitäisi tehdä rakkaudesta musiikkiin, ei halusta voittaa kilpailuja.

Rautio on toiminut muun muassa neljä kertaa Tshaikovski-kilpailun tuomaristossa.

Rakkain harrastus on luonnossa liikkuminen. Myös purjehtiminen omalla veneellä Saimaalla ja isän perintönä saatu kiinnostus shakin pelaamiseen ovat liittyneet vapaa-ajan viettoon.

Rautiolle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1968. Säveltaiteen valtionpalkinnon hän sai 1990. Raution ensimmäinen puoliso oli Heidi (Adalheid) Rautio o.s. Mörike (1935–1999) ja toinen puoliso on Sari Rantanen. Hänen lapsistaan Ilmari Rautio on taidemaalari.

Musikaalisen perheen musikaaliset pojat

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Matti Rautiosta.
Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Matti Rautiosta. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Matti Rautiosta. Kuva: Lassi Rajamaa Matti Rautio

Raution sisarussarjan vanhin Matti Rautio (25. helmikuuta 1922 Helsinki – 22. kesäkuuta 1986 Tampere) oli säveltäjä.

Lassi Rajamaan mukaan Erkki sanoi, ettei hänen oikeastaan olisi pitänyt olla Sibelius-Akatemian rehtori, vaan paras rehtori olisi ollut hänen liian varhain kuollut veljensä Matti – suunnattoman tietäväinen ja räiskyvä kulttuuripersoona.

– Erkin poika Martti kertoi, että kun Matti-setä opasti häntä omien sävellystensä esittämisessä, tapaamispaikaksi sovittiin Tampereen yliopisto ilman tarkempaa paikanmääritystä. Kuinka Matti Rautio löytyisi valtavan kokoisesta yliopistosta? No tietenkin siten, että hohottava naurulaviini vyöryi jo ala-aulaan ties monennestako kerroksesta.

– Matti Rautio oli musiikinopettajakoulutuksen pioneereja, ja kun hän aikanaan johti Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastoa, hän vitsaili: “Sanovat, että minä olen epäpätevä tähän tehtävään ja että minun pitäisi pätevöityä. Kuinka se sitten tapahtuisi? Niinkö että menisin opiskelemaan samalle osastolle kuin minkä johtaja olen!!?"

– Matti jätti varmasti jälkensä opiskelijoihin. Hänen kauttaan kutsuttiin muun muassa hulluksi vuodeksi. Matti Raution huumori ja säteily olivat jotain ainutlaatuista ja ne tarttuivat hänen kanssaan tekemisissä oleviin.

Matti Rautio opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa Aarre Merikannon johdolla ja samalla musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Säveltämisen ohella Matti Rautio toimi työurallaan opettajana, lehtorina ja koulumusiikkiosaston johtajana Sibelius-Akatemiassa ja Tampereen yliopistossa kansanmusiikin lehtorina ja vt. professorina. Matti Rautio oli myös suosittu musiikkipakinoitsija.

Lassi Rajamaan piirros viulisti ja kapellimestari Paavo Rautiosta.
Lassi Rajamaan piirros viulisti ja kapellimestari Paavo Rautiosta. Lassi Rajamaan piirros viulisti ja kapellimestari Paavo Rautiosta. Kuva: Lassi Rajamaa Paavo Rautio

Raution veljessarjan keskimmäinen Paavo Rautio (23. maaliskuuta 1924 Helsinki – 28. maaliskuuta 2005 Tampere) oli viulisti ja kapellimestari.

– Paavoa en varsinaisesti tuntenut, kertoo Lassi Rajamaa. Hiljaisessa merenhenkisessä arvokkuudessaan – hän oli purjehtija – hän käsittääkseni poikkesi suuresti veljistään.

Jyväskylän musiikkiopiston viulunsoitonopettajana ja orkesterin kapellimestarina Paavo Rautio toimi 1950-luvulla, minkä jälkeen hän siirtyi Ouluun vastaaviin tehtäviin. Merkittävimmän osan työurastaan 1974–1987 hän toimi Tampereen kaupunginorkesterin ylikapellimestarina.

Raution sisarussarjaan kuuluva Marjatta soitti pianoa.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Iitti, Kaisa: Rautio, Erkki kirjassa Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. Toim. Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo. WSOY. Jyväskylä 2002.
Sariola, Raimo: Rautio, Erkki (s. 1931 –). Kansallisbiografia 6.9.2001.
Heikinheimo, Seppo: Muusikosta rehtoriksi. Sibelius-akatemian johtoon valittu Erkki Rautio ei pelkää hallintorutiinia. HS 30.1.1990.
Tuominen-Halomo, Anneli: Sellotaiteilija Erkki Rautio konsertoi Villa Hvittorpissa. Länsiväylä 30.9.2016.
Erkki Raution kotisivut
Wikipedia Matti Rautio & Paavo Rautio