Melodraama koki 1700- ja 1800-lukujen taitteessa yhden kukoistuskausistaan – jopa niin, että säveltäjät kirjoittivat teoksia kokonaiselle isolle sinfoniaorkesterille ja lausujalle tai näyttelijöille. Helsingin barokkiorkesteri herättää tuota traditiota levyllään Ludwig van Beethovenin Egmont-näyttämömusiikista. Vaikka Goethen alkuperäinen tragedia on ihan täysverinen näytelmä – jälkikäteen, vuonna 1821 Friedrich Mosengeilin kirjoittama ”deklamoitu kertomus Beethovenin Egmont-musiikkiin” tuo Goethen tarinan käänteet ja Beethovenin harvemmin kokonaisuudessaan kuultavan Egmont-musiikin onnistuneesti yhteen.
Musiikkitalolla viime vuodenvaihteen live-konserteista taltioitu Egmont-musiikki hyötyy teatterillisesta tulkinnastaan, jossa suuri rooli on kertojalla, Robert Hunger-Bühlerillä, sekä nuoren Clärchenin aariat lapsekkaan viattomasti tulkitsevalla sopraano Elisabeth Breuerilla. Aapo Häkkisen johtama Helsingin barokkiorkesteri ottaa kiinni tarinan käänteistä ja Beethovenille niin rakkaasta vapaudenaatteesta.
HeBon Egmont-levy löytää jälleen yhden tavan lähestyä tätä muuten niin tuttua musiikkia: Beethovenin alkusoitto Egmont-näytelmään on yksi säveltäjänsä esitetyimpiä konserttiteoksia, joka vaikutti myös suuresti 1800-luvun sinfonisen fantasian ideaaliin. Kun se tuodaan näin uudelleen kosketuksiin alkuperänsä, Goethen tekstin kanssa – ja kun muistetaan sen sävelletyn Napoleonin miehittämässä Wienissä – se soi uudelleenheränneessä hengessä. Kuin vereslihalla soivan HeBon ja fortepianon takaa johtavan Häkkisen tulkinnat samaten vakuuttavat jälleen siitä, kuinka tärkeää on kuulla tätä modernien sinfoniaorkesterien kantaohjelmistoa vanhoilla ja vanhanmallisilla soittimilla. Sävellyksen vallankumouksellinen sointi ei tästä ainakaan vähene.
Ludwig van Egmont: musiikki Goethen tragediaan Egmont, op. 84. Elisabeth Breuer, sopraano, Robert Hunger-Bühler, lausuja, ja Helsingin barokkiorkesteri, joht. Aapo Häkkinen. Ondine. (ODE 1331-2)
Kuuntele Uudet levyt 8.10.2019, toimittajana Ville Komppa.