Hyppää pääsisältöön

Pohjanmaan jäteuudistus – näin kunnianhimoiset kierrätystavoitteet muuttuivat roskaralliksi ulkomaille
Pohjanmaan jäteuudistus – näin kunnianhimoiset kierrätystavoitteet muuttuivat roskaralliksi ulkomaille

Pohjois-Pohjanmaan pikkukuntien jätehuoltojärjestelystä voi tulla ennakkotapaus. Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen jätehuollon yksityistämisen seuraukset uhkaavat käydä kalliiksi sekä kuntalaisille että paikallisille yrittäjille.

Pohjoispohjalaisesta peltomaisemasta kohoaa jäteröykkiö. Pyöränraadoista, toimistokalusteista ja muusta romusta kasattu pino on keskellä puolivalmista teollisuusaluetta. On heinäkuu 2019.

Tästä osittain asfaltoidusta maapläntistä piti tulla Ekokortteli, Suomen jätehuoltoa uudistavan palvelujärjestelmän keskus. Täällä oli määrä kierrättää kuntalaisten jätteet siten, että mahdollisimman vähän kulkeutuisi kaatopaikalle tai sekajätteenä polttolaitoksiin.

Toisin kävi. Ekokorttelin alueella ei tulla käsittelemään jätteitä pitkään aikaan. Sen sijaan jätettä kuljetetaan nyt toiselle puolelle Suomea Forssaan ja Ruotsin Kiirunaan.

Kuntalaisten jätemaksut ovat nousseet, ja uudistukselle asetetut kovat kierrätystavoitteet on toistaiseksi heitetty romukoppaan. Liminka on menettänyt paljon rahaa. Samoin soppaan sekaantunut yritys.

Miten kaikki oikein tapahtui?

Mikä Lakeuden Eko?

  • Pohjoispohjalaisten Limingan, Tyrnävän, Utajärven ja Muhoksen jätehuollon viranomainen
  • Tavoite: Sekajätteen mahdollisimman pitkälle viety hyödyntäminen ja kierrätyksen lisääminen ilman että kokonaiskustannukset nousevat
  • Jätehuolto yksityistetty paikalliselle perheyritykselle vuoden 2019 alusta
  • Isäntäkunta Liminkaan Ekokorttelin alueelle suunniteltu jätealan yritysrypästä
  • Jätehuollon yksityistämisen laajuus on tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa

Jätehuollosta irtauduttiin, vaikka siihen oltiin tyytyväisiä

Poliittiset päätökset Lakeuden Ekon perustamisesta tehtiin vuosina 2016–2017. Tuolloin kunnat päättivät irtautua alueen jätehuollosta vastanneesta kuntaomisteisesta Oulun Jätehuolto Oy:stä.

MOT:n haastattelemat kuntapoliitikot ja virkamiehet kertovat kuin yhdestä suusta, että Oulun jäteyhtiö hoiti hommansa hyvin. Irtautumiseen oli siis muita syitä.

Ensimmäisen kerran eroamista ehdotettiin Limingan kunnanhallituksessa huhtikuussa 2016.

Ehdotuksen takana olivat keskustan valtuutetut Paula Laurikkala ja Kari Ylönen. Ylönen on kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Kuva Limingan kunnanhallituksessa, jossa Paula Laurikkala ja Kari Ylönen
Osa Limingan kunnanvaltuustosta kuvattuna valtuustokauden 2013-2017 lopussa. Paula Laurikkala ja Kari Ylönen ehdottivat yhdessä Oulun jätehuoltoyhtiöstä irtautumista. Kuva Limingan kunnanhallituksessa, jossa Paula Laurikkala ja Kari Ylönen MOT,kunnanhallitukset,Liminka,kari ylönen

Laurikkala ja Ylönen jäivät vielä tässä vaiheessa yksin mielipiteensä kanssa, mutta ajan kuluessa Limingan päättäjät kääntyivät heidän kannalleen.

Lopulta neljä kuntaa päättivät kilpailuttaa ja yksityistää jätehuoltonsa Limingan johdolla. Kolmen tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen joukosta voittajaksi selviytyi Kempeleen Jätekuljetus.

Se on Paula Laurikkalalle tuttu yhtiö.

”Yhteistyö on helppoa ja vaivatonta!”

Kuntapolitiikkaan Laurikkala tuli vuoden 2012 vaaleissa keskustan listalta. MOT:lle häntä kuvaillaan yhdeksi paikallispolitiikan voimahahmoista.

Suku on ollut kuljetusalalla pitkään. Perheen yhtiön nimi on Kuljetus Laurikkala Oy. Verkkosivuillaan se kertoo olevansa Limingan vanhin yritys.

Toimitusjohtaja on Paula Laurikkalan aviomies. Yhtiön hallitus koostuu kokonaisuudessaan Laurikkalan perheestä.

Limingan kunnalle tekemänsä sidonnaisuusilmoituksen mukaan Paula Laurikkala omistaa kymmenyksen yhtiöstä.

Jätekilpailutuksen voittanut Kempeleen Jätekuljetus on osa Siirtokuljetus-konsernia, joka on Räisäsen suvun perheyritys.

Molemmat perheyritykset toimivat jäte- ja kuljetusalalla. Ne ovat tehneet yhteistyötä vuosia.

Kuvakaappaus Kempeleen jätekuljetuksen sivustolta: "Tästä firmasta löytyy paikallisia asiantuntijoita! Yhteistyö on helppoa ja vaivatonta! Liiketoimintamme täydentävät toisiaan." – Heikki Laurikkala
Kuvakaappaus Kempeleen Jätekuljetuksen verkkosivuilta heinäkuussa 2019. Heikki Laurikkala on Paula Laurikkalan poika. Kuvakaappaus Kempeleen jätekuljetuksen sivustolta: "Tästä firmasta löytyy paikallisia asiantuntijoita! Yhteistyö on helppoa ja vaivatonta! Liiketoimintamme täydentävät toisiaan." – Heikki Laurikkala MOT,lakeuden eko

Kempeleen Siirtokuljetus Oy:n toimitusjohtaja Matti Räisänen kuvailee yhtiöiden välistä yhteistyötä tiiviiksi.

– Jos Laurikkalalla on nosturiautotarpeita tai he kuljettavat jätteitä, me pystymme ottamaan heidän jätteitään vastaan ja he pystyvät käyttämään meidän nosturiautoa, Matti Räisänen kertoo esimerkkinä.

Lähtökohtaisesti kahden yhtiön yhteistyössä ei ole mitään väärää.

Kysymys kuuluu, onko Paula Laurikkala kunnallisessa luottamustehtävässään ollut mukana luomassa järjestelmää, josta hänen perheyhtiönsä on mahdollisesti hyötynyt.

Infografiikka: Limingan kunnanhallitus, Kempeleen jätekuljetus, Kempeleen Siirtokuljetus, Kuljetus Laurikkala ja Haarasillan Ekoparkki
Haarasillan Ekoparkin johto koostuu Räisäsen ja Laurikkalan perheen jäsenistä sekä Kempeleen Siirtokuljetuksen entisestä hallituksen puheenjohtajasta. Toimitusjohtajana on Paula Laurikkalan aviomies. Infografiikka: Limingan kunnanhallitus, Kempeleen jätekuljetus, Kempeleen Siirtokuljetus, Kuljetus Laurikkala ja Haarasillan Ekoparkki Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,jaakko mäntymaa

Lisäksi kuvioon kuuluu yhtiö nimeltä Haarasillan Ekoparkki Oy. Se on Laurikkaloiden ja Räisästen vuonna 2014 perustama yritys, jonka hallinnassa on vuokraoikeus suureen maa-alueeseen Limingan Ekokorttelissa.

Yhtiö olisi mitä todennäköisimmin ollut keskeinen hyötyjä jätehuoltouudistuksessa, jos kaikki olisi mennyt suunnitellusti.

Suurta maa-alaa hallinnoiva Haarasillan Ekoparkki nappaisi osansa Ekokortteliin ohjautuvista vuokratuloista.

Matti Räisänen
Toimitusjohtaja Matti Räisänen. Hänen isänsä perusti jätehuoltoon erikoistuneen perheyrityksen aikanaan 1980-luvulla. Matti Räisänen Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,jaakko mäntymaa

Kuntalaisten jätemaksut paikoin yli tuplaantuneet

Kempeleen Jätekuljetuksen voittama jäteurakka on kokoluokaltaan merkittävä. Seitsemän vuoden pituinen sopimus on arvoltaan 10,5 miljoonaa euroa.

Jälkeenpäin jätehuollon kilpailutus on herättänyt kummastusta alan ammattilaisten keskuudessa.

Pääsyynä ihmettelyyn on se, että tarjouskilpailussa painotettiin erittäin vahvasti laatukriteereitä. Ne saivat peräti 80 prosentin painoarvon, kun hinnalle jäi 20 prosenttia.

Miten ratkaisuun päädyttiin?

– En kyllä jaksa muistaa mihin se perustui, kertoo Limingan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen nyt.

MOT:n haastattelemat asiantuntijat pitävät painotusta poikkeuksellisena. Se näyttää heijastuvan nyt hinnassa, jonka kuntalaiset jätehuollosta maksavat.

Kempeleen Jätekuljetus aloitti Lakeuden Ekon jätehuollon operatiivisena palveluntuottajana vuoden 2019 alussa.

Jätemaksut nousivat välittömästi. Korotukset ovat paikoin melkoisia.

Infografiikka poltettavan jätteen ja biojätteen hinnan muutoksesta.
Kuvassa esimerkkejä jätetaksoista, joita Oulun seudun jäteyhtiö ja Lakeuden Eko perivät vastaanottamastaan jätteestä. Hinnat ovat euroa/tonni pyöristettynä euron tarkkuudelle ja ne sisältävät arvonlisäveron (24%). Infografiikka poltettavan jätteen ja biojätteen hinnan muutoksesta. Kuva: Camilla Arjasmaa & Riikka Kurki / Yle MOT,jaakko mäntymaa

Jätetaksan korotukset maksaa viime kädessä kuluttaja. Suoraan silloin kun ihmiset tuovat jätteitä suoraan asemalle ja välillisesti kun jäteastioita tyhjentävien yhtiöiden kustannukset ovat nousseet.

Alueella toimivista jätekuljetusyrityksistä kerrotaan, että ne ovat siirtäneet korotukset kuluttajahintoihin.

Esimerkiksi jäteyhtiö PTP Luttinen kertoo perivänsä Lakeuden Ekon kuntien asukkailta 12,30€ yhden sekajäteastian tyhjennyksestä. Naapurikunta Kempeleessä vastaava hinta on 9,70€.

Hinnankorotuksia on perusteltu muun muassa sillä, että ne ohjaavat ihmisiä lajittelemaan jätteitään tehokkaammin. Biojätteen taksa on yli kaksinkertaistunut.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen on sitä mieltä, että kuntalaisten biojätekustannukset ovat pienentyneet. Tämä johtuu Ylösen mukaan siitä, että jäteastioiden tyhjennysvälejä on harvennettu.

Ylönen myös muistuttaa, että kuntalaiset voivat pienentää laskua esimerkiksi kompostoimalla.

Ylösen vakuutteluista huolimatta näyttää siltä, että Lakeuden Ekon lupaus tuottaa palvelut ilman kustannusten nousua, ei ole pitänyt.

Toinen suuri tavoite oli käsitellä kuntien jäte mahdollisimman lähellä. Tämäkään asia ei ole mennyt niin kuin suunniteltiin.

Kari Ylönen
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen on itsekin yrittäjä. Hän on muun muassa Limingan Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja. Kari Ylönen Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,jaakko mäntymaa

Jätevirta vie rajan taa

Lakeuden Ekon kuntien asukkaiden sekajätteet oli tarkoitus tuoda Limingan Ekokortteliin. Siellä jäte oli määrä seuloa ja toimittaa eteenpäin kierrätettäväksi.

Tätä varten Kempeleen Jätekuljetuksen emoyhtiö Kempeleen Siirtokuljetus tarvitsi uuden, laajan ympäristöluvan.

Oulun seudun ympäristötoimi myönsi sellaisen. Lisäksi Siirtokuljetus sai luvan aloittaa toimintansa, vaikka lupapäätöksestä valitettaisiin hallinto-oikeuteen.

Päätöksestä myös valitettiin. Neljä liminkalaista ei pitänyt siitä, että kunta pystyttää jätteidenkäsittelyaluetta heidän kotiensa lähistölle.

Petri Saarelan perhe asuu reilun puolen kilometrin päässä Ekoparkin alueesta. Saarela ja hänen naapurinsa ovat vastustaneet Ekoparkin toiminnan laajentamista muun muassa meluhaittojen vuoksi.

Hallinto-oikeus määräsi Kempeleen Siirtokuljetuksen ympäristöluvan hyllylle jo parin kuukauden toiminnan jälkeen, vuoden 2019 helmikuussa. Yhtiön piti keskeyttää kaikki toimintansa Ekokorttelissa.

Heinäkuussa oikeus vahvisti päätöksen ja kumosi ympäristöluvan kokonaan. Se oli Lakeuden Ekolle, Limingan kunnalle ja etenkin Siirtokuljetukselle kova isku.

– Me olimme jo rekrytoineet porukkaa, ottaneet osan töihin ja hommanneet kaikki kamppeet. Emme koskaan ajatelleet, että se voisi ympäristölupaan kaatua, toimitusjohtaja Matti Räisänen sanoo.

Hallinto-oikeuden mukaan Ekokortteliin oli muodostumassa laitosmainen jätteidenkäsittelyalue. Tämän vuoksi ympäristölupaa olisi pitänyt hakea aluehallintovirastosta eikä Oulun ympäristötoimelta.

Koska sekajätettä ei pystytä käsittelemään Ekokorttelissa, sitä kuskataan paljon aiottua kauemmas.

Siirtokuljetus-konsernilla ei ole omaa kaatopaikkaa tai polttolaitosta. Se joutuu viemään jätettä muun muassa Ruotsin Kiirunaan ja Etelä-Suomeen Forssaan.

Molemmissa tapauksissa matkaa kertyy yhteen suuntaan yli 500 kilometriä.

Jätteiden kärräys Suomesta Ruotsiin ei ole ainutlaatuista. Länsinaapuriin viedään polttojätettä, koska täällä polttolaitoksia on liian vähän.

Lakeuden Ekolle tilanne on kuitenkin kiusallinen, sillä sen nimenomaisena tavoitteena on ollut käsitellä jätteensä ekologisesti, mahdollisimman lähellä.

Tutkintapyyntö: edistikö kuntapoliitikko omaa etuaan jäteasiassa?

Jätehuollon sekasotku on kiristänyt tunnelmaa Limingassa. Poliisille on tehty useita tutkintapyyntöjä.

Yksi niistä koskee kunnanvaltuutettu Paula Laurikkalan toimintaa.

Tutkintapyynnössä on kyse siitä, onko Laurikkala osallistunut esteellisenä päätöksentekoon, kun jätehuollon asioita on käsitelty.

Kunnanhallituksen pöytäkirjojen mukaan jätehuoltoasioita on käsitelty ainakin viidessä Limingan kunnanhallituksen kokouksessa vuoden 2017 aikana. Neljällä kerralla Laurikkala on osallistunut päätöksentekoon.

Pöytäkirjan mukaan Laurikkala ei jäävännyt itseään esimerkiksi syyskuun 2017 kokouksessa, jossa kunnanhallitus päätti jätehuollon palvelutasosta. Päätöksessä oli kyse siitä, mitä palveluita kunnat tarjouskilpailun voittavalta yhtiöltä halusivat ostaa.

Tuolloin oli jo selvää, mitkä yhtiöt olivat mukana tarjouskilpailussa. Ilmoittautuminen mukaan kilpailuun oli päättynyt heinäkuun lopussa. Mukana olevien yritysten kanssa oli käyty kaksi neuvottelukierrosta.

Kyltti: jäteasema suljettu.
Ekokorttelin jäteasema pistettiin kiinni heti, kun hallinto-oikeus hylkäsi alueen ympäristöluvat. Alueella toimii edelleen metallinkierrätykseen erikoistunut yritys. Kyltti: jäteasema suljettu. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,jaakko mäntymaa

Paula Laurikkala kiistää syytökset.

Hänen mukaansa Kuljetus Laurikkala toimii eri alalla kuin Siirtokuljetus-konserni.

– Laurikkala on maansiirto- ja puutavarakuljetusyhtiö ja Kempeleen Jätekuljetus toimii kiertotaloudessa, hän kirjoittaa sähköpostitse.

Verkkosivuillaan Kuljetus Laurikkala kuitenkin kertoo ottavansa vastaan, seulovansa ja kuljettavansa erilaisia jätteitä.

Paula Laurikkalan mukaan perheyhtiöiden yhteistyö on satunnaista.

Hän sanoo jäävänneensä itsensä aina, kun tarve on vaatinut.

Laurikkala myös katsoo, että hän ei ole ollut avainasemassa, kun jätehuoltoa on uudistettu. Tämä siitä huolimatta, että juuri Laurikkala ehdotti ensimmäisenä Oulun jätehuollosta irtautumista.

Suomalaisen oikeuslaitoksen päätöksiin ei kyllä valitettavasti pysty luottamaan.― Pekka Rajala, Limingan kunnanjohtaja

Oulun talousrikosyksikkö lopetti Laurikkalaan kohdistuneen esitutkinnan syyskuussa.

MOT on saanut käsiinsä poliisin päätöksen tutkinnan lopettamisesta. Siinä on useita asiavirheitä. Muun muassa yhtiöiden ja niiden johtajien nimet ovat menneet sekaisin. Kaikkia poliisin asiakirjassa mainittuja yhtiöitä ei löydy Kaupparekisteristä lainkaan.

Tutkinnanjohtajana toiminut Ilkka Riikola myöntää virheet, mutta ei osaa selittää kuinka ne ovat syntyneet.

Poliisi myös katsoo, että Kempeleen Siirtokuljetus ei ole osallistunut jätekilpailutukseen, vaikka kilpailutuksen voittanut yhtiö on sen määräysvallassa.

Kunnanjohtaja moittii hallinto-oikeuden tuomaria

Paula Laurikkalan lisäksi poliisia on pyydetty tutkimaan Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajalan tekemisiä.

Rajalasta on tehty kaksi tutkintapyyntöä. Ne liittyvät Rajalan lähettämään sähköpostiviestiin Vaasan hallinto-oikeuden tuomarille sen jälkeen kun oikeus oli keskeyttänyt Kempeleen Siirtokuljetuksen toiminnan Ekokorttelissa.

Sähköpostin saatteessa kerrottiin sen olevan ”Limingan kunnan lausunto asiassa”. Liminka ei ollut asiassa lausunnon antajan roolissa, eikä sellaista kunnalta oltu pyydetty.

Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.
Kunnanjohtaja Pekka Rajala on johtanut Liminkaa jo 15 vuotta. Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,Liminka,Kunnanjohtaja,jaakko mäntymaa

Lausunnossa luki muun muassa näin:

”Mikäli toiminta keskeytetään, se vaarantaa merkittävällä tavalla 28.000 asukkaan jätehuollon järjestämisen ja toimivuuden…Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat satoja tuhansia, pahimmillaan miljoonia euroja.”

Kunnanjohtaja Rajala oli lausunnossa sitä mieltä, että jos Ekokorttelissa toimivat yhtiöt joutuisivat keskeyttämään toimintansa, se voisi johtaa niiden konkurssiin.

”Kunnan kannalta kyse on jopa kymmenien miljoonien yhteisö- ja kunnallisverotulojen menetyksistä.”

Rajala laati lausunnon itse, mutta lähetti sen koko Limingan kunnanhallituksen nimissä. Hän ei kysynyt lupaa kunnanhallitukselta, joka sai tietää asiasta jälkeenpäin.

Kolme Limingan valtuuston jäsentä on pyytänyt poliisia selvittämään, onko Rajala syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun hän on lähettänyt itse laatimansa kirjeen kunnan virallisena lausuntona. Lisäksi tutkintapyynnön on tehnyt henkilö, joka valitti myös Ekokorttelin ympäristöluvasta.

Pekka Rajalan mielestä hänen yhteydenpitonsa hallinto-oikeuteen on ollut normaalia. Rajalan mukaan ympäristölupa-asialla oli niin suuri elinkeinopoliittinen merkitys, että kunnanjohtajan oli ”syytä perätä, mikä tilanne on”.

– Suomalaisen oikeuslaitoksen päätöksiin ei kyllä valitettavasti pysty luottamaan. Siellä saattaa tulla virheitä, niin kuin on tullut, Rajala kertoo.

Kun Rajala kuulee, että hänestä on tehty tutkintapyyntöjä poliisille, hän yllättyy.

– Tämä on ollut selvää takaa-ajoa jo vuoden verran. Hakemalla haetaan, löytyisikö joku virhe. Virkamieheltä menee energia siihen, että joutuu vastaamaan eri tyyppisiin epäilyihin, Rajala sanoo.

Rajala katsoo, että hän ei ole ylittänyt valtuuksiaan yhteydenpidossaan tuomariin.

Professori: kunnanjohtajan toiminta ei ollut lainmukaista

Kunnallisoikeuteen perehtynyt Itä-Suomen yliopiston professori Asko Uoti tutustui Pekka Rajalan lähettämään sähköpostiin MOT:n pyynnöstä.

– Tämä näyttää vaikuttamisyritykseltä riippumattoman tuomioistuinlaitoksen suuntaan. Vähintään epäsopivaa ja huonoa hallintoa, mutta olisin näissä vielä tiukempi: tämä ei ole lainmukaista toimintaa.

Uotin mukaan Rajala ei olisi saanut lähettää lausuntoa kunnanhallituksen nimissä ilman lupaa. Sen lisäksi hän näyttää pyrkineen heikentämään ympäristöluvasta valittaneiden asemaa oikeuden silmissä asettuen ikään kuin tuomarin rooliin.

Jätesotkusta ei hyödy kukaan

Syyskuussa 2019 Ekokorttelin asfalttikentällä lojuu kasa rautaa. Rautakasan vieressä maannut jäteröykkiö sen sijaan on kadonnut, todennäköisesti johonkin polttolaitokseen.

Raudasta piti tulla halli, jonka sisällä Kempeleen Jätekuljetus poimisi sekajätteestä kaiken hyödyllisen pois. Jätteenlajitteluun tarvittava laitteistokin on hankittu. Se on lojunut varastossa käyttöä vailla.

Toimitusjohtaja Matti Räisänen on pahoillaan siitä, että yhtiön miljoonainveistointi uhkaa valua hukkaan.

Lakeuden Ekon oli tarkoitus erotella sekajätteestä muun muassa metallit. Sekajätteestä eroteltua metallia Ruskon jätekeskuksessa Oulussa, jonne jätteet Lakeuden Ekon alueelta aiemmin kuljetettiin.

Kunnanjohtaja Pekka Rajala kertoo, että yrittäjän lisäksi myös Limingan kunta on menettänyt paljon rahaa. Ekokortteliin oli tulossa ”iso kiertotalousalan yritys”. Sopimus puolen miljoonan euron maakaupasta oli Rajalan mukaan allekirjoituksia vaille. Yhtiö perääntyi viime hetkellä.

Ekokorttelin ympäristölupa-asioiden käsittely jatkunee seuraavaksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO). Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisusta ovat valittaneet muun muassa Limingan kunta, Kempeleen Siirtokuljetus ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.

Jos KHO myöntää valitusluvan, sen päätöksellä saattaa olla laaja merkitys. Vastaavanlaista tapausta ei tiettävästi ole aiemmin käsitelty oikeudessa. Lakeuden Ekosta saattaa siis tulla ennakkotapaus.

Joka tapauksessa KHO:n ratkaisun saamisessa kestää niin pitkään, että Lakeuden Ekon on pohdittava, miten se hoitaa jäteasiansa sillä aikaa. Voi olla, että Ekokorttelin sijaan jätteitä on käsiteltävä kokonaan muualla.

Poliisi puolestaan tekee lähitulevaisuudessa päätöksiä siitä, etenevätkö kunnanjohtajasta tehdyt tutkintapyynnöt syyttäjälle asti ja sitä kautta käräjäoikeuteen.

Tarinan jatko on auki. Varmaa on ainoastaan se, että Pohjanmaan jätehuoltosotkun setviminen tulee kestämään vielä pitkään.

Jätehuolto on miljardibisnes

  • Jätehuollossa liikkuu valtavasti rahaa, Suomessakin bisneksen koko on miljardiluokkaa.
  • Suomessa jätehuolto on perinteisesti kuulunut kuntaomisteisille yhtiöille ja ennen tätä liikelaitoksille. Kuntalaisten tuottama yhdyskuntajäte on ikään kuin ollut kuntien omaisuutta.
  • Kun jätteen käsittely on tehostunut, yhdyskuntajätteestä on tullut halutumpaa. Jätteestä pystytään irrottamaan aikaisempaa enemmän arvokkaita materiaaleja jatkokäyttöön.
  • Koska jätteestä voidaan muokata kauppatavaraa, jäteyhtiöt haluavat osansa suurista yhdyskuntajätevirroista. Muun muassa kuljetusyhtiöiden etujärjestö SKAL on lobannut kunnissa jätehuollon yksityistämisen puolesta.

Yksi Ekokorttelin ympäristöluvista valittaneista on Petri Saarela. Saarela on entinen perussuomalaisten kuntapoliitikko ja paikkakunnalla kiistelty hahmo.

Hänen perheensä asuu vajaan kilometrin päässä alueesta, jossa jätteitä oli määrä käsitellä. Saarela on jo päättänyt, että ei aio jättää asiaa kesken, jos Ekokorttelin lupien käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Toimittaja: Jaakko Mäntymaa, Kuvaus: Janne Järvinen, Grafiikka: Camilla Arjasmaa & Riikka Kurki, Taitto: Riikka Kurki, Tuottaja: Hanna Takala
MOT: Suomen komein jätesotku. Pohjois-Pohjanmaalla kuntalaisten jätehuolto on yksityistetty laajemmin kuin missään muualla Suomessa. Palvelun piti parantua ja kierrätyksen tehostua. Nyt hinnat ovat nousseet ja poliisi selvitellyt päättäjien toimia. Maanantaina 7.10.2019 Yle Areena klo 12 ja TV1 klo 20