Hyppää pääsisältöön

Saint-Saëns’n parahat joka nuottia syleillen

Tapiola Sinfonietta on kansainvälisesti ehkä kiinnostavin suomalaisorkesteri, jonka levykatalogi on nyt rikastunut erittäin myönteisellä uutuudella: Camille Saint-Saënsin Pianokonsertot nro 3–5 puhkeavat kukkaansa levyllä, jota tähdittää orkesterin pitkäaikaisen tutun Jean-Jacques Kantorowin pianistipoika Alexandre. Vuonna 1997 syntynyt pianistilupaus, uudelleensyntyneeksi Lisztiksikin mainittu Alexandre Kantorow osoittautuu nuoresta iästään huolimatta verrattoman kypsäksi taiteilijaksi.

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Alexandre Kantorow kannattelee Saint-Saënsin ranskalaista lyyrisyyttä antaen hetken huumalle sille kuuluvan ajan – ja reagoi sitten herkästi dramaattisille käänteille rakentaen sinfonisia kokonaisuuksia. Chopinesque ja Liszt-vaikutteet, Schumanniltakin peritty romanttinen kerronta ja wagneriaaniset harmoniat jalostuvat ranskalaisuudeksi, jota voin kuvitella itsensä Saint-Saënsinkin tavoitelleen.

Saint-Saëns kuuluu musiikinhistorian “suuressa kertomuksessa” sivuvirtaan säveltäjänä, joka ei täysin päässyt irti teutonisista vaikutteista eikä siten päässyt maaliin aitoranskalaisena säveltäjänä. Kertomuksen heikkoutena saattaa kuitenkin olla – kuten usein suurten kertomusten kohdalla – perehtyneisyyden puute. Vuonna 1868 valmistunut Saint-Saënsin Kolmas pianokonsertto on persoonallinen hengenluomus, spontaanin kapriisin ja laajakaarroksisen romantiikan erinomainen liitto, aivan turhaan vähäisempänä pidetty teos. Siis jos ja kun sen soittaa niin omistautuen ja joka nuottia syleillen kuin kantorowit ja tapiolalaiset tekevät.

Neljäs pianokonsertto kääntelee chaconnen tapaan toistuvia sointukiertoja hauskalla tavalla ja on tavallaan siinä mielessä Kolmatta klassisempi teos. Se kuitenkin samalla uudistaa rakennetta varsin modernisti rikkoen perinteisen kolmiosaisen konserttomuodon aikansa ohjelmallisten sinfonioiden tai sinfonisten fantasioiden tapaan. Kumpikin teos, sekä Kolmas että 1875 valmistunut Neljäs pianokonsertto onnistuu jälkikäteen tarkasteltuna yhdistämään monia ajan virtauksia, virtuoosikonserton solistista hehkua sinfoniseen konserttomuotoon, jossa orkesterilla on oma painava osuuteensa. Näitä piirteitä, jotka ajan kriitikot tuomitsivat heikkouksina, voisi hyvin näin jälkikäteen pitää mieluummin vahvuuksina – ja ottaa niiden toistuvien brahmsien, tshaikovskien ja griegien sijaan vaihteeksi saintsaenseja.

Camille Saint-Saëns eli pitkän elämän kasvaen 1800-luvun puolivälin klassisromanttisesta säveltäjästä maailman ensimmäiseksi elokuvasäveltäjäksi 1900-luvun puolella, kosmopoliitiksi joka asettui asumaan Pohjois-Afrikkaan. Vuoden 1896 Viidsn pianokonsertto juhlistaa mennyttä vuosisataa ihailtavan kokonaisvaltaisesti tekijänsä puolivuosisataista säveltäjänuraa juhlistaen. Kantorowien ja Tapiola Sinfoniettan erinomainen levytys antaa Saint-Saënsin pianokonsertoille soivan asun, jossa niitä kelpaa tarkastella täysverisinä konserttikappaleina ja muusikontöinä.

Camille Saint-Saëns: Pianokonsertot nro 3, 4 ja 5 “L’Égyptien”. Alexandre Kantorow, piano, ja Tapiola Sinfonietta, joht. Jean-Jacques Kantorow. Bis. (BIS-2300)

Kuuntele Uudet levyt 8.10.2019, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.