Hyppää pääsisältöön

Suomen komein jätesotku: käsikirjoitus

Lakeuden Ekon piti viedä suomalainen jätehuolto uuteen aikaan.

Kari Ylönen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Liminka: Palvelu toimii niin kuin on kuntalaisten kannalta suunniteltu.

Nyt kunnianhimoiset kierrätystavoitteet ovat lässähtäneet. Kuntalaisten jätemaksut ovat kohonneet reippaasti.

Tapio Parkkinen, Liminka: Täytyy myöntää, en ole huomannut, että hinta olisi noussut puolella siitä mitä se oli ennen.

Paikallisten päättäjien toiminta on päätynyt poliisin pöydälle saakka.

MOT: Olette sitä mieltä, että ette ole ylittänyt omia valtuuksianne?

Pekka Rajala, kunnanjohtaja, Liminka: En missään tapauksessa. Se kuuluu kunnanjohtajan tehtäviin ajaa kunnan etua. Kunnan parasta.

Sen sijaan, että jäte käsiteltäisiin lähiseudulla, sitä kuskataan kuorma-autoilla Ruotsiin poltettavaksi.

Tapio Parkkinen: Periaatteessa tää kuskaaminen on ihan järjetöntä.

Tervetuloa Limingan Ekokortteliin, Pohjois-Pohjanmaan sydämeen, parisenkymmentä kilometriä Oulusta etelään.

Ekokorttelista piti tulla suomalaisen jätehuollon maamerkki. Todiste siitä, että kunnat voivat hoitaa jätehuoltonsa tehokkaammin, kun ne ulkoistavat sen yksityiselle yritykselle.

Kari Ylönen: Perustavoite on järjestää meidän asukkaille paremmat palvelut.

Ekokorttelissa kuntalaisten jäte oli tarkoitus kierrättää niin tehokkaasti, että sitä ei tarvitsisi viedä polttolaitoksiin juuri ollenkaan.

Jäte muutettaisiin rahaksi. Luonto kiittäisi. Samoin parempaa palvelua saavat kuntalaiset ja sievoiset tulot tekevät jäteyrittäjät.

Uusi uljas jätehuolto ristittiin Lakeuden Ekoksi.

Suunnitelmat menivät pahasti pieleen. Tässä jutussa kerromme miksi.

Lakeuden Eko on neljän pohjoispohjalaisen maalaiskunnan jätehuoltoviranomainen. Se huolehtii, että roskikset tyhjennetään ajallaan ja että jäte ei päädy vääriin paikkoihin.

Isäntäkuntana on Liminka.

Kari Ylönen: Aika paljon meni sitä kotijätettä suoraan polttoon. Nyt sitten ajatuksena on se, että polttoon menevä kassi vielä käydään läpi tuolla keskuksessa ja katsotaan läpi, että mitä siellä on hyödynnettävää tavaraa.

Vuoden alussa toimintansa käynnistänyt Lakeuden Eko ei itse kärrää tai käsittele jätettä.

Työstä huolehtii paikallinen perheyritys Kempeleen Jätekuljetus.

Se vei pisimmän korren kuntien järjestämässä tarjouskilpailussa. Urakan arvoksi arvioitiin 10,5 miljoonaa euroa.

Tiettävästi missään muualla Suomessa ei ole yksityistetty kuntalaisten jätehuoltoa tässä mittakaavassa.

Yksi jätehuoltouudistuksen pääpuuhamiehistä on tässä.

Kuvateksti:
Kari Ylönen
Keskusta
Limingan kunnanhallituksen puheenjohtaja
Yrittäjä

Kari Ylönen on pitkään ollut yksi Limingan paikallispolitiikan voimahahmoista. Hän ja myöhemmin tarinaan astuva puoluetoveri Paula Laurikkala ehdottivat aikanaan Oulun seudun jätehuollosta irtautumista.

MOT: Minkälaisia ongelmia näissä sitten jotain ongelmia, kun kuuluitte Oulun kunnallisen jäteyhtiön piiriin?

Kari Ylönen: No ei siinä varsinaisesti mitään suurempia ongelmia ollut, kaikki toimi hyvin, niin kuin toimii tälläkin hetkellä.

Ylösen viimeisestä väitteestä voidaan olla montaa mieltä.

Ennen kuin Lakeuden Ekon kunnat ottivat ritolat Oulun jäteyhtiöstä, kuntien yhdyskuntajäte tuotiin tänne Ruskon jätekeskukseen.

Paikan pomo on tämä mies.

Kuvateksti:
Markku Illikainen
Jäteyhtiö Kiertokaaren toimitusjohtaja
Kunnallisen jätehuollon puolestapuhuja

Markku Illikainen on harmissaan. Hän houkutteli aikanaan Oulun ympäryskunnat mukaan jäteyhteistyöhön. Ensimmäisenä mukaan tuli juuri Liminka. Yhteistyö sujui hienosti vuosikausia.

Markku Illikainen: Minä ihmettelin sitä suunnattomasti, että miksi halutaan toimivasta järjestelmästä lähteä, niinku hyppy tyhjyyteen. Se on kohtuullisen pieni asukasmäärä ja jätemääräkin on pieni. Tämä on kuitenkin volyymibisnestä. Mahtaako siinä kannattavuus olla pitkän päälle hyvä? Tai sitten asiakashintoja joudutaan nostamaan niin mahdottomasti, että se saadaan kannattavaksi.

Niin ne hinnat. Niitä nostettiin heti Lakeuden Ekon toiminnan käynnistyttyä, eikä ihan vähän.

Etenkin biojätteen hinta on noussut, vaikka maksujen oli määrä kannustaa ihmisiä jätteen lajitteluun.

Kuntalaiset maksavat korotukset suoraan omasta kukkarostaan, jos tuovat jätettä itse jäteasemalle. He maksavat mutkan kautta myös siitä, että paikalliset jätteenkuljettajat ovat siirtäneet korotukset asiakkaiden laskuun.

Illikainen kuvailee korotuksia uskomattomiksi.

Markku Illikainen: Silloin ku Lakeuden Ekoa perustettiin, se olisi siinä vaiheessa päättäjien pitänyt huomata, että se sisältää tiettyjä riskejä. Että saattaa olla että hinnat nousee ja ettei jätteelle ole vastaanottopaikkaa.

Kunnantalolla jätehuollon kallistumista ei ole liiemmin murehdittu.

Kari Ylönen: Ei tässä kuntalaiset kärsi eikä kunta, koska palvelu toimii niin kuin on kuntalaisten kannalta suunniteltu.

Tupoksen kylä sijaitsee Limingan pohjoisosassa. Keskustaan on matkaa vajaat kymmenen kilometriä.

Täällä asuu ennen kaikkea lapsiperheitä.

Parkkisen perheessä lapsia on kaikkiaan kolme. Nuorin heistä on Sirpa, jonka kädessä roskapussi kulkee näppärästi oikeaan paikkaan.

Parkkiset ovat olleet jätehuoltoonsa pääosin tyytyväisiä.

Tapio Parikkinen: Muuten ihan hyvin, mutta muovinkeräyspiste täältä puuttuu.

Taina Parkkinen: Limingassa tällä hetkellä on jo.

Tapio: Niin keskustassa.

Taina: Pittää viedä joko Liminkaan tai Kempeleeseen.

Vuodenvaihteen jälkeen sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdessä on kiistelty Lakeuden Ekosta ja hintojen noususta. Monelta roima hinnankorotus on silti jäänyt huomaamatta.

Tapio: Täytyy myöntää, en ole huomannut, että hinta olisi noussut puolella siitä mitä se oli ennen.

Taina: Hassua, että se on siinä biojätteessä, ku se on se lajiteltu. Vois olla, että se on lähempänä entistä hintaa ja se sekajäte olis voinu nousta sit ehkä enemmänkin.

MOT: Tuntuuks tää perustellulta?

Tapio: Jaa-a, hankala sanoa. Sitä täytyy varmaan kysyä kunnasta, että miten ne perustelee.

Kari Ylönen: No ainakaan henkilökohtaisesti ku asun Limingassa ja oon palvelun käyttäjä, niin en ole kokenut minkäänlaista haittaa siitä. Samalla tavalla jäteauto kiertää ja hakee jätteet astiasta niin kuin aikaisemminkin.

MOT: Biojätteen hinta on yli kaksinkertaistunut. Vielä nyt kysyn, että eikö tämä todellakaan ole kuntalaiselle palveluiden heikennys sinun mielestäsi?

Kari Ylönen: No tuossa suhteessa totta kai on.

Hinnat ovat nousseet muun muassa siksi, että Lakeuden Ekon jätteestä oli tarkoitus poimia pois enemmän hyötymateriaalia kuin aiemmin. Se ei ole ilmaista.

Kuntalaisille kuitenkin kerrottiin, että uudistus ei tulisi nostamaan kokonaiskustannuksia.

Jätekilpailutuksen voittaneen yrityksen johtajalla oli suuria suunnitelmia.

MOT: Mitä oli tarkoitus olla missäkin päin?

Matti Räisänen, toimitusjohtaja, Kempeleen Siirtokuljetus: No vastaanottohalli oli tarkoitus olla tuolla kulmassa. Elikkä halli olis tullu tuonne ja hallin sisälle olis tullu laitteet. Tossa yks laite, lukee Kiverco kyljessä, niin käsilajittelulinja olis ollu tarkotus sinne hallin sisälle.

Nyt laite ja koko alue on käyttöä vailla.

Syy on se, että Jätekuljetuksen emoyhtiöllä ei ole ympäristölupaa, jolla toimia Ekokorttelissa.

Vaasan hallinto-oikeus vei luvan tilapäisesti jo viime helmikuussa. Keväällä oikeus vahvisti päätöksen.

MOT: Minkälainen takaisku tää teille on, firmalle?

Matti Räisänen: Massiivinen. Tota me oltiin jo rekrytoitu porukka ja osa otettu töihin ja hommattu kaikki kamppeet sitä varten ja... Ei me koskaan ajateltu, että se ympäristölupaan voisi kaatua.

Oikeus katsoi, että Ekokortteliin aiottu toiminta oli niin laajaa, että ympäristölupaa olisi pitänyt hakea aluehallintovirastosta, eikä paikallisilta viranomaisilta.

Matti Räisänen: Nyt ei oo päästy käsittelemään, vaan joudutaan kuljettamaan suoraan se sellaisenaan eteenpäin, että... Ei meillä oikeastaan mitään käyttöä ole tälle alueelle sitte, että…

Ekokorttelin sulkeminen sotki Lakeuden Ekon suunnitelmat pahan kerran. Jäte päätyy aivan eri paikkaan kuin oli ajateltu.

MOT: Mitä te veikkaatte, että kuin kauas sitä jätettä tällä hetkellä viedään?

Taina Parkkinen: Mää veikkaan, että jonnekin ulkomaille, mutta en todella tiedä.

Tapio Parkkinen: Jonkunlainen aavistus, että ne ei mene Ouluun. Oulussa on se jätteenpolttolaitos. Musta tuntuu, että ne ei mene nyt sinne.

Molemmat vastaukset ovat oikein. Jätteet eivät mene Ouluun, ja osa päätyy ulkomaille.

Matti Räisänen: Tällä hetkellä me otetaan se vastaan Kempeleeseen, siirtokuormataan se siinä ja toimitetaan sitten erinäisille jätteenpolttolaitoksille.

MOT: Missä ne jätteenpolttolaitokset on?

Matti Räisänen: Ne on meidän ja laitosten keskinäisiä sopimuksia. En pysty avaamaan niitä tässä… Suomessa ja ulkomailla kuitenkin.

MOT: Te viette sitä Ruotsiin Kiirunaan ja Forssaan ainakin, sitä poltettavaa jätettä, eikö näin ole?

Matti Räisänen: Esimerkiksi.

Aiemmin jäte kulki Ouluun, jossa se päätyi joko polttoon, kierrätykseen tai loppusijoitettavaksi. Osa polttojätteestä kuskattiin muihin polttolaitoksiin.

Lakeuden Ekossa reitin piti muuttua siten, että jäte tuotaisiin käsiteltäväksi Limingan Ekokortteliin. Kierrätykseen kelpaamaton jäte olisi kuskattu eteenpäin. Sitä piti olla vähän.

Lupasotkun vuoksi uusi jätereitti kulkee kuitenkin paljon aiottua kauemmas aina Kiirunaan ja Forssaan saakka.

Jäteyhtiön toimitusjohtaja ei pidä kuljetusmatkaa suurena ongelmana.

Matti Räisänen: Kuorma-autot ajais täältä tyhjinä kuitenkin Etelä-Suomeen esimerkiksi tai täältä Ruotsin puolelle hakemaan jotakin, niin hyödynnetään näitä tyhjiä autoja siinä, että ne voi ottaa täältä kuorman mennessään ja sitten tuoda paluukuormana jotakin muuta tai jos ne täältä vie jotakin tonne Pohjois-Suomeen, niin ne ottaa sitten paluukuorman meiltä. Ne kuitenkin ajaisi sen matkan. Mun mielestä tää on osiltaan myös ympäristöteko, että siinä kuljetetaan sitten kuitenkin jotakin.

Tapio Parkkinen: Periaatteessa tää kuskaaminen on järjetöntä. Eihän siinä oo mitään järkeä viedä sinne. Ja eikös se myös toimi toisin päin, että jostakin Rovaniemeltä tulee jätettä Ouluun? Periaatteessa jos asiaa ajattelee, niin eihän ole mitään turhempaa kuin kuskata roskia.

Koska Suomessa polttolaitoksia on vähän, jätteiden rahtaus Ruotsiin ei ole tavatonta. Lakeuden Ekon tavoitteisiin nähden tilanne on kuitenkin äärimmäisen kiusallinen.

Patikointimatkan päässä Ekokorttelista sijaitsee Saarelan residenssi.

Tämä mies on kuin piikki Lakeuden Ekon lihassa.

Kuvateksti:
Petri Saarela
Ex-varavaltuutettu
Ex-perussuomalainen
Vapaan sanan tuki ry:n puheenjohtaja

Petri Saarela: Meillä on 13 lammasta tällä hetkellä ja tota perheessä on harrastuksena lampaiden paimennus koirilla.

Petri Saarela on Limingassa kiistelty hahmo. Juuri hän teki valituksen, joka johti Ekokorttelin ympäristölupien perumiseen.

Saarela kertoo muun muassa Ekokorttelin melun häirinneen hänen kotinsa rauhaa.

Petri Saarela: Kodin pitäisi olla juuri se paikka, jossa pääsee eroon kaikista ikävistä asioista. Jossa voi rauhoittua. Nyt tämä on se, mikä tuottaa stressiä. Elikkä tilanne on täysin päinvastoin ku se pitäis olla.

Mittauksissa melu pysyi sallituissa rajoissa.

Viime vuodet Saarela on taittanut peistä kunnanviraston kanssa Ekokorttelin suunnitelmista.

Petri Saarela: Kaikki liikenevä vapaa-aika on pitänyt käyttää. Voidaan puhua sadoista työtunneista tähän mennessä. Asuntovelallisella ei ole varaa käyttää asianajajia kuten kunnalla ja yrittäjillä.

Saarela kokee, että hänen perheensä etu on jäänyt kunnan edun jalkoihin.

Petri Saarela: Syyllistetään valittajia ja leimataan heitä sitten ja annetaan ymmärtää, että valitukset ovat aiheettomia. Näillä perusteilla kunnan virkamiehet ja poliittiset päättäjät ovat yrittäneet vesittää meidän oikeudellista asemaamme.

Kunnanjohtaja Pekka Rajala on seisonut Limingan asioiden etuvartiossa jo 15 vuotta.

Kuvateksti:
Pekka Rajala
Limingan kunnanjohtaja
Palkittu virkamies

Hän jos kuka tietää, mikä on ylistetty Limingan henki.

Pekka Rajala: Että ei lähdetä riitelemään ja tekemään politiikkaa kaikista pienistä asioista, vaan ymmärretään se yhteinen hyvä. Se yhteinen iso tulevaisuus.

Perinne ulottuu pitkälle. Jo sisällissodassa paikalliset punaiset ja valkoiset päättivät, että eivät nosta aseita toisiaan vastaan. Viime vuosien aikana tähän on tullut muutos.

Keskustalla on perinteisesti ollut kunnassa valtuustoenemmistö. Nyt mukana on uusia hämmentäjiä, jotka eivät pelaa vanhoilla säännöillä.

Pekka Rajala: Meillä valitetaan asioista, meillä… no joo, ehkä se on sitä. Valitetaan, tehdään tutkintapyyntöjä, tehdään kanteluita… Tämmöstä, ehkä tämän ajan hengen mukaisesti.

Lakeuden Ekon lupasotku näyttää olleen Rajalalle viimeinen niitti.

Kun hallinto-oikeus helmikuussa päätti, että Ekokorttelin ympäristöluvat otetaan hyllylle, Rajala soitti päätöksen tehneelle tuomarille.

MOT: Minkä takia teit niin?

Pekka Rajala: Minun perustehtävä on ajaa kunnan etua.

Puhelun jälkeen Rajala lähetti tuomarille kunnanhallituksen nimissä kirjelmän kysymättä kunnanhallitukselta lupaa. Hallinto-oikeus ei ollut sellaista pyytänyt.

MOT: Miksi toimit niin?

Rajala: Kun kävin keskustelua hänen kanssaan, niin hän pyysi, että voisinko laittaa taustainformaatiota. Mä sanoin, että voin minä laittaa. Siinä oli meidän kaavoitustilanteesta ehkä ja taustainformaatiota siinä.

MOT: Oliko tosiaan niin, että hän pyysi sitä?

Rajala: Kyllä.

MOT: Hän oli hiukan eri mieltä.

Rajala: Niinkö?

MOT: Joo… Hän sanoi, että sen voi lähettää.

Rajala: Hmm...

Kirjelmä maalasi lohdutonta kuvaa tilanteesta, johon Liminka ja muut Lakeuden Ekon kunnat ovat hallinto-oikeuden välipäätöksen johdosta joutumassa.

Kymmenientuhansien ihmisten jätehuollon toimivuus oli vaarantumassa. Kunta oli menettämässä kymmeniä miljoonia euroja.

Pekka Rajala: Siitä tietysti voidaan olla montaa mieltä, että mikä se summa siinä about on, mutta jos katsoo että yli 50 hehtaaria meillä on siinä omistuksessa maata, hankittu erikseen sitä varten, että me kykenemme sinne tulevaisuuden kiertotalouteen liittyviä yrityksiä ohjaamaan ja sijoittamaan, niin jos se kiinnostus sitten tavallaan lopahtaa, niin kyllä se harmi on.

MOT: Eli tässä ei nyt ollu värikynää mukana?

Rajala: No värikynää ja värikynää…

Rajalan toiminnasta on tehty ainakin kaksi tutkintapyyntöä.

Poliisia on muun muassa pyydetty tutkimaan, onko kunnanjohtaja syyllistynyt virka-asemansa väärinkäyttöön.

MOT: Olette sitä mieltä, että ette ole ylittänyt omia valtuuksianne?

Rajala: En missään tapauksessa. Kyllä se kuuluu kunnanjohtajan tehtäviin ajaa kunnan etua. Kunnan parasta.

MOT pyysi kirjelmän sisällöstä mielipidettä kunnallisoikeuteen perehtyneeltä Itä-Suomen yliopiston professori Asko Uotilta.

Uotin mielestä tarkoituksena näyttää olleen oikeuden päätökseen vaikuttaminen.

MOT: Kunnan etu olisi se, että oikeudesta tulisi mieleinen päätös?

Pekka Rajala: Ei, vaan tota kyllähän oli kyse siitä, että halusin tosiaan saada selvyyttä, että minkä tyyppisellä aikataululla siinä prosessia viedään ja minkä tyyppisiä näkökohtia, onko meillä jonkin tyyppistä informaatiota mitä heillä puuttuu.

Professori Uotin mielestä kunnanjohtajan toiminta ei ole ollut lainmukaista.

Pekka Rajala: Kuka se proffa sitten on? Olis ihan mielenkiintoinen tietää, selvittää ja olla yhteyksissä että jos käy hänen kanssaan suoraan keskustelua...

10,5 miljoonan euron jäteurakan voittaneen Kempeleen Jätekuljetuksen toimisto sijaitsee tässä osoitteessa. Tänne on rekisteröity myös yhtiö nimeltä Haarasillan Ekoparkki.

Haarasillan Ekoparkin toimitusjohtaja on kunnanhallituksessa istuvan keskustapoliitikko Paula Laurikkalan aviomies.

Paula Laurikkala oli se henkilö, joka kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylösen kanssa nosti esiin, että kunta voisi hoitaa jätehuoltonsa itse.

Laurikkaloiden perheyritys toimii kuljetus- ja jätealalla. Muutakin yhteistyötä samalla alalla toimivan Kempeleen Jätekuljetuksen ja sen emoyhtiön kanssa on tehty pitkään.

Suurta osaa Ekokorttelin maa-alasta hallitsee yhtiö nimeltä Haarasillan Ekoparkki. Jätekuljetuksen emoyhtiö ja Laurikkalat perustivat sen viisi vuotta sitten.

Avainkysymys on se, onko Paula Laurikkala ollut luottamusasemassaan tekemässä päätöksiä, joista hän tai hänen lähipiirinsä on hyötynyt.

Joko Kempeleen Jätekuljetuksen miljoonaurakasta alihankintana tai vuokratuloina Haarasillan Ekoparkin kautta.

Matti Räisänen: Tästä Ekoparkista niin meidän yrityshän omistaa vaan tietyn osuuden. Se on aika pieni, minkä meidän yritys omistaa siitä, että… Ja eihän Kuljetus Laurikkalakaan minun mielestä omista siitä kovin suurta osuutta, vaan sitten siellä on henkilöitä, ketkä omistaa sitä yritystä.

MOT: Hallitus ja johto koostuu kuitenkin täysin näiden kahden yhtiön nykyisestä ja entisestä johdosta?

Matti Räisänen: Tai työntekijöistä.

Pöytäkirjojen mukaan Laurikkala on ollut mukana esimerkiksi syyskuussa 2017, kun kunnanhallitus päätti jätehuollon palvelutasosta. Tuolloin tarjouskilpailuun ilmoittautuminen oli jo päättynyt ja tiedossa oli, että Kempeleen Jätekuljetus oli mukana.

Paula Laurikkala kieltäytyi MOT:n haastattelupyynnöstä.

Laurikkalan mukaan hän on kuitenkin jäävännyt itsensä aina, kun on ollut tarve. Laurikkala myös kieltää, että hänen perheensä olisi hyötynyt jätehuollon yksityistämisestä.

Laurikkalan tekemiset päätyivät lopulta myös poliisin pöydälle. Oulun talousrikosyksikkö selvitti asiaa, mutta lopetti tutkinnan syyskuussa.

MOT:lla on poliisin asiakirja tutkinnan lopettamisesta. Siinä on useita asiavirheitä. Muun muassa yhtiöiden ja niiden johtajien nimet ovat menneet sekaisin.

Kunnanisät ovat sillä kannalla, että kaikki on mennyt oikein.

Pekka Rajala: Se, että yritykset tekee yhteistyötä, niin minusta se kuuluu tähän suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos siellä sitten on alihankkijoina jossakin vaiheessa toimii, mutta tota… ei, ei niinkun tuota.. en näe siinä… en oikein löydä sitä, että onko se joku ongelma sitten?

Kari Ylönen: Kyllä nämä niinku yhteisesti tehdään nämä päätökset, eikä yksi tai kaksi ihmistä pysty näitä junailemaan täällä haluamaansa suuntaan.

Näyttää selvältä että Lakeuden Ekon päätavoitteet, kierrätyksen tehostaminen ja jätteiden käsittely lähialueilla, eivät tule toteutumaan lähiaikoina.

Hinnatkin saattavat vielä nousta, jos tilanne pitkittyy.

Lakeuden Ekon ja Ekokorttelin ympäristölupien kohtalo kiinnostaa Pohjanmaan ulkopuolellakin. Kiista on tiettävästi ainoa laatuaan ja päätöksestä voi tulla valtakunnallinen ennakkotapaus.

Petri Saarela on jo päättänyt, että hän ei luovuta, jos asian käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Saarela: Pakko jaksaa. Ei ole vaihtoehtoja. Kesken jättäminen tarkoittaisi, että hyväksyisi kiinteistön arvon romahtamisen.

Lakeuden Ekon ja Kempeleen Jätekuljetuksen on pohdittava, miten jätehuolto järjestetään.

Matti Räisänen: Sehän on niinku oman oksan sahaamista jos ootellaan vaan koska ei koskaan tiedä, että nyt kun korkeimpaan hallinto-oikeuteen on valitettu, niin antaako ne valituslupaa? Jos antaa valitusluvan, niin kuinka kauan siinä kestää? Prosessi kestää varmaan aika pitkään kuitenkin näissä asioissa. On turha jäädä odottamaan sitä päätöstä sieltä, vaan pitää löytää ratkaisu muuta kautta.

Sillä aikaa kun oikeuden rattaat jauhavat, alueen asukkaat tarvitsevat jonkun joka kuljettaa ja käsittelee jätteitä.

Niitä nimittäin syntyy, riidellään tai ei.

MOT: Liminka on itse jopa markkinoinut itseään sillä tavalla, että tällä paikkakunnalla asioista on aina pystytty niinku hyvässä sovussa päättämään… Sinua naurattaa, minkä takia?

Taina Parkkinen: No en mää tota hyvää sopua ole välttämättä huomannu. Kyllä se välillä on vähän semmosta taistelua. Nykyään tuntuu, että kaikki mennee tieto jostakin jutusta laajemmalle. Ennemmin ne on vähä siellä kuppikunnissa ollu.