Teemu Laaksonen
Yle
Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.
Itämeren keisarinna. Itämeren nopein hotelli. Jetti. Jonojetti. Sovjetti. Itämeren vinttikoira, helmi, pikajuna ja superkulkija. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Harvalla tosin niin monia kuin Finnjetillä. Mutta onpa rakkauskin ollut tavallista syvempää ja kestävämpää.
Finnjetin pitkäaikaisin työntekijä, konepäällikkö Juhani Puonti, oli paikalla Bahamalla vuonna 2006, kun laivan nimi maalattiin peittoon. Vielä ennen loppua alus ehti kulkea sekä Da Vincin että Kingdomin nimellä.
– Alusta lähtien se oli ollut Finnjet. Kyllä se tuntui semmoiselta, että jotain on mennyt pois.
Seuraava isku oli vielä paljon kovempi. Hyväkuntoista alusta ei saatu enää myytyä, paitsi romumetalliksi. Ex-Finnjetin paloittelu alkoi Intiassa vuonna 2008. Silloin Finnjetin kansilla yli 30 vuotta kävelleellä Puontilla tuli tippa silmään.
Ihme esineitä Suomesta -videosarjan neljäs jakso esittelee Finnjetin konepäällikön kengät.
Finnjet asettuu muistoissa samalle akselille Estonian kanssa. Sekin on merimatkailun symboli, mutta aivan vastakkaisella tavalla. Siinä missä Estonia muistuttaa pelosta ja kuolemasta, Finnjet on tulevaisuudenuskon ja ilon tyyssija.
Finnjet oli valmistuessaan vuonna 1977 maailman nopein, pisin ja suurin matkustaja-autolautta. Se oli kansallisen suurhankkeen lopputulos, joka uitti Suomen maailmankartalle maana, jossa osataan rakentaa aivan erityisiä laivoja. Finnjetissä yhdistyivät tekniikka ja design, nopeus ja kokemus ylellisyydestä.
Kansallismuseon intendentti Eero Ehanti muistuttaa, että Finnjet yhdisti Suomen entistä tiiviimmin Eurooppaan. Kun matka Saksaan oli aiemmin vienyt liki kaksi vuorokautta, GTS Finnjet kutisti matka-ajan kaasuturbiinimoottoreillaan noin 22 tuntiin. Aluksen täysi matkavauhti oli yli 30 solmua.
Juhani Puonti oli tietysti laivalla, kun se lähti neitsytmatkalleen Helsingin Katajanokalta 13. toukokuuta 1977. Puontin mukaan meri oli täynnä erilaisia veneitä, jotka olivat tulleet saattamaan Finnjetiä. Ja osa haastamaankin.
– Kun päästiin matalan pätkän ohi ja lykättiiin kahvat pohjaan, niin kyllä ne pikaveneet jäivät, Puonti sanoo ja naurahtaa.
Hän kertoo, että hätätapauksessa Finnjetin olisi saanut kulkemaan jopa 35 solmun nopeudella. Näin oli VTT mitannut. Suojuksen alla olevilla erikoisnapeilla sai hetkellisesti nostettua pakokaasun lämpötilaa ja lisättyä vauhtia.
Kun Finnjet saapui ensimatkallaan Saksan Travemündeen, laivan seitsemännelle kannelle kokoontuneet matkustajat alkoivat laulaa “Kotimaani ompi Suomi”. Kuorossa oli yli tuhat ihmistä.
– Oli se semmoinen, että voi vähän nenää nostaa, että Suomessa on rakennettu tämmöinen laiva.
Eero Ehanti on havainnut, että Finnjet herättää edelleen paljon lämpimiä muistoja ihmisissä, jotka ovat sillä matkustaneet.
– Se on ollut suuri sukupolvikokemus monille, Ehanti tiivistää.
Voit keskustella aiheesta viikon ajan artikkelin julkaisun jälkeen.
