Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Seilin vaiheet kertovat siitä, miten sairaisiin, köyhiin, naisiin ja seksuaalisuuteen suhtauduttiin. Monia tauteja pidettiin Jumalan rangaistuksena ja "moraalittomasti" elävä nainen saatettiin leimata mielisairaaksi.

Spitaalisten saarelle ilman paluulippua joutui toisinaan myös psoriaatikko

Seilin saarelle vietiin sairaita eristyksiin jo 1300-luvulla. Vuonna 1619 saarelle perustettiin leprasairaala kuningas Kustaa II Adolfin käskystä. Seiliin oli tarkoitus sijoittaa kaikki Turun leprapotilaat sekä mielisairaita ja muita kroonikoita.

Lepran eli spitaalin ajateltiin olevan Jumalan rangaistus syntisestä elämästä. Hoidoksi oli tarjolla vain Jumalan sanaa, paloviinaa ja lähdevettä. Potilaiden kohtalona oli lopulta päätyä Seilin hautausmaalle.

Alla olevalla Puoli seiskan -videolla toimittaja Regina Rask kertoo, kuinka 1600-luvulla spitaalisten diagnosoinnista vastasivat papit. Erityisesti ihon ja äänen muutoksia tarkkailtiin. Huonolla tuurilla saareen saattoi päätyä vaikkapa psoriaatikko.

Spitaalisten tulo Seilin saarelle oli karu, heillä piti olla mukanaan ruumisarkkuun tarvittavat laudat.― Toimittaja Regina Rask

Seilistä tuli Suomen ensimmäinen mielisairaala

Ensimmäinen maininta Seilin houruinhuoneesta eli mielisairaalasta on jo vuodelta 1689. Lepratapausten vähentyessä 1700-luvulla sijoitettiin Seiliin yhä enemmän mielisairaita.

Vuonna 1841 Seilin hospitaalin nimi muuttui parantumattomasti mielisairaille tarkoitetuksi turvalaitokseksi. Vuodesta 1889 alkaen sairaalaan otettiin vain naisia. Monet heistä olivat nuoria, nuorin vasta yhdeksänvuotias. Naiset elivät saarella eristyksissä lopun ikänsä.

"Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää", luki helvetin porteilla Danten Jumalaisessa näytelmässä ja samoin sanoin kirjoitti Sakari Topelius Seilistä 1845. Hän kuvaili "kurjuuden lapsia, joille ei maan päällä ole enää mitään jäljellä".

Alla olevalla Puoli seiskan -videolla kerrotaan Seiliin vuonna 1891 päätyneen Amandan tarina, jonka diagnoosina oli epileptinen kuukautishulluus.

Etenkin 1930-luvulta saakka naisten moraaliton elämä nousee tärkeäksi sairausmääritelmäksi.― Toimittaja Regina Rask

Tyypillinen Seilin saaren potilas oli alempaan yhteiskuntaluokkaan kuulunut nuori naimaton nainen.― Tutkija Jutta Ahlbeck-Rehn dokumentissa Seilin naiset

Mikaela Weurlanderin ohjaama dokumentti Seilin naiset (2008) kertoo saaren naispotilaiden kohtaloista.

"Naimattomien naisten syrjäytyminen näyttää olleen hyvin ratkaiseva sisäänoton peruste aina 1920-30-luvuille asti," kertoo dokumentissa haastateltu tutkija Jutta Ahlbeck-Rehn. Köyhyydestä tehtiin sairaus ja säädyttömyyttä pidettiin yhtä vaarallisena kuin rikollisuutta.

Ahlbeck-Rehn on tutkinut Seilin saarella 1889-1945 eläneitä naisia ja lukenut heidän koskettavia kirjeitään. Aiheen äärellä tutkija itsekin liikuttuu.

Kauhutarinoiden lisäksi Seilissä on ollut jotain hyvääkin, kuten ympäristön turvallisuus ja tuttu henkilökunta. Dokumentissa tavataan myös Signe Erfors, joka tuli Seiliin 19-vuotiaana talousharjoittelijaksi vuonna 1931 ja oli töissä saarella 30 vuotta.

Spitaaliset viinatrokareina ja muita tarinoita Seilistä

1900-luvulla eristämiseen hoitokeinona suhtauduttiin jo kriittisemmin. Seilin mielisairaala suljettiin vuonna 1962 ja nykyään Seilissä toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.

Toimittaja Leena Mattila vie kuulijan Seilin saarelle ja tutustuttaa sen luontoon ja tautiseen historiaan. Kesällä 2019 lähetetyssä radio-ohjelmassa kuullaan muun muassa, kuinka spitaalihospitaalin potilaat keittivät viinaa ja myivät sitä ohikulkeville merimiehille ja saaristolaisille.

HIV-potilaat Seilin saarelle?

1980-luvun alussa uusi ja tuntematon tauti aids aiheutti pelkoa maailmalla ja ensimmäinen tautitapaus todettiin Suomessa 1983. Keskustelua käytiin esimerkiksi pakollisista aids-testeistä. Hurjimpiin ehdotuksiin kuului lääketieteen professori Pekka Halosen kirjoitus Lääkärilehdessä vuodelta 1985, jossa hän ehdotti HIV-potilaiden siirtämistä Seiliin eristyksiin. Ehdotus ei onneksi saanut vastakaikua.

Artikkelin valokuvat: Seilin hautausmaa, Wikimedia Commons, Leo-setä, CC-BY-2.0. Seilin sairaala, Wikimedia Commons, CC0.