Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

Kaikkialla huonolaatuista muovikrääsää muoviin pakattuna. Saastunutta ilmaa ja vettä. Työmatka Kiinaan vuonna 2015 järkytti. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala päätti, että hänen seuraava työnsä ottaa kantaa puhtaamman luonnon puolesta.

– Heräsin siihen, millaisessa paratiisissa me Suomessa vielä asumme ja että haluan työni kautta tuoda merien muoviongelmaa ihmisten tietoisuuteen.

Pahkala kuuli italialaisesta kierrätyskuidusta, joka oli tehty merestä kerätyistä muovipulloista. Siitä kudottu kangas sopi täydellisesti Pahkalan suunnittelemaan ylelliseen iltapukuun. Asusta tuli ajan hengen ja yleisen muovikeskustelun tiivistymä, kun kansanedustaja Emma Kari puki sen päälleen Linnan juhliin vuonna 2016.

Maailman meriin on päätynyt ainakin kymmeniä miljoonia tonneja muoviroskaa. Määrän arvioiminen tarkasti on vaikeaa. Se kuitenkin tiedetään, että muovin tuotanto ja kulutus kasvaa koko ajan. Muutama vuosi sitten Maailman talousfoorumi esitti ennusteen, jonka mukaan vuonna 2050 merissä saattaa olla painossa mitattuna jo enemmän muovia kuin kalaa. Sekin tiedetään, että esimerkiksi muovipullon hajoaminen kestää 400–500 vuotta.

Miten saasteongelmaa voisi ratkoa? Pahkala päätti nostaa muovisen kissan plastiikkipöydälle ja näyttää, että kierrätysmuovi voi olla muodikasta. Ainakin Suomen kansallismuseossa viesti otettiin hyvin vastaan. Iltapuku hankittiin museon kokoelmiin, koska se liittyi sekä valtion että muovin historiaan.

Kansallismuseo tallentaa myös nykykulttuuria. Museon asiantuntijat seuraavat uutisia ja julkista keskustelua ja valitsevat museoon omasta mielestään olennaisimmat esineet ja aiheet. Näillä päätöksillä he luovat tulevaisuuden historiaa.

Kansallismuseon yli-intendentti Sanna Teittisen mukaan tehtävä on vaikea.

– Se on sama kuin nykytaiteen kanssa, että teet valintoja ja hankintoja, mutta et voi koskaan olla täysin varma, onko tämä juuri se, joka tulee säilymään.

Anne-Mari Pahkalan mukaan keskustelu muovijätteen ongelmallisuudesta ja muotiteollisuuden vastuusta alkoi Suomessa kunnolla vasta vuosien 2015–16 jälkeen. Hänelle Kansallismuseon osoittama kiinnostus on merkittävä rajapyykki ja “aivan äärimmäisen paras palkinto” tehdystä työstä.

Voit keskustella aiheesta viikon ajan artikkelin julkaisun jälkeen.