Hyppää pääsisältöön

Ääni ja vimma -konsertin esiintyjät

HANNU LINTU

Hannu Lintu aloitti Radion sinfoniaorkesterin kahdeksantena ylikapellimestarina elokuussa 2013 ja jatkaa näin jo vuosia jatkunutta menestyksekästä yhteistyötä RSO:n kanssa. Kaudella 2019–2020 Lintu johtaa 14 konserttia Musiikkitalossa ja vie orkesterin Keski-Euroopan ja Japanin kiertueille.
RSO:n lisäksi Lintu vierailee kuluvalla kaudella johtamassa mm. Montrealin, Detroitin, Chicagon ja Bostonin sinfoniaorkestereita, Pariisin orkesteria ja Hollannin radion sinfoniaorkesteria. Edellisellä kaudella hän debytoi Bostonin sinfoniaorkesterin ja Unkarin kansallisen filharmonisen orkesterin kanssa, sekä vieraili Baltimoren, St. Louisin ja Cincinnatin sinfoniaorkesterien, Japanin uuden filharmonisen orkesterin, Singaporen sinfoniaorkesterin ja Hampurin radion sinfoniaorkesterin johtajana.
Lintu opiskeli Sibelius-Akatemiassa ensiksi sellon- ja pianonsoittoa ja myöhemmin orkesterinjohtoa Jorma Panulan johdolla. Hän osallistui Myung-Whun Chungin mestarikursseille L'Accademia Musicale Chigianassa Sienassa ja voitti Pohjoismaisen kapellimestarikilpailun Bergenissä vuonna 1994. Hän on levyttänyt mm. Ondine-, BIS-, ja Hyperion-levymerkeille.

JOONAS AHONEN

Joonas Ahonen on saavuttanut mainetta yhtä lailla säihkyvillä modernin musiikin esityksillään kuin Beethoven-tulkinnoillaan. Hän on ollut vuodesta 2011 kiinnitettynä uuden musiikin yhtyeen Klangforum Wienin pianistiksi ja on esiintynyt sen solistina Wienin konserttitalossa. Vuodesta 2013 Ahonen on työskennellyt myös Grazin musiikkiyliopiston Performance Practice in Contemporary Music -ohjelmassa.
Ahonen debytoi orkesterisolistina 18-vuotiaana Helsingin kaupunginorkesterin kanssa ja on sen jälkeen esiintynyt mm. BBC:n sinfoniaorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Avantin ja Kymi Sinfoniettan solistina. Hän on myös aktiivinen kamarimuusikko ja esiintynyt festivaaleilla mm. Davosissa, Brysselissä ja Tuusulassa.
Ahosen levytykset BIS-yhtiölle – Ligetin huippuvaikea pianokonsertto sekä Charles Ives -levy (pianosonaatti nro 2 Concord ja viulusonaatti nro 4 Pekka Kuusiston kanssa) – ovat saaneet osakseen yksimielistä kiitosta. Ahosen maaliskuussa 2018 julkaistu levytys, Beethovenin Diabelli-muunnelmat (Schwechtenstein Records), on esitetty vuoden 1836 Johann Baptist Streicher -pianolla.

EMIL HOLMSTRÖM

Pianisti Emil Holmström on tuttu näky erilaisissa uuden musiikin tapahtumissa mutta yhtä hyvin myös orkesteripianistina, kamarimuusikkona klassismin ja romantiikan musiikin parissa tai normaaleja lajirajoja murtavissa underground-yhteyksissä.
Holmström on esiintynyt solistina, kamarimuusikkona ja liedpianistina eri puolilla Eurooppaa, Amerikoissa, Japanissa ja Australiassa. Suomessa hän on esiintynyt mm. Radion sinfoniaorkesterin, Sinfonia Lahden ja Lapin kamariorkesterin solistina. Keskeistä Holmströmin työssä on jäsenyys useissa uutta musiikkia esittävissä yhtyeissä, joita ovat Uusinta Ensemble, elektroakustiseen musiikkiin erikoistunut defunensemble sekä pianotrio Tristero. Lisäksi hän esiintyy usein myös Avantin kanssa.
Holmström kuuluu viulisti Eriikka Maalismaan ja sellisti Markus Hohdin kanssa Ristiveto-kollektiiviin, joka on erikoistunut esittämään 1800-luvun loppupuolen musiikkia periodisoittimin. Alkuvuodesta 2019 Maalismaa ja Holmström julkaisivat Schumannin kaikki kolme viulusonaattia sisältävän levyn (ALBA), jolla Holmström käyttää vuoden 1862 Erard-pianoa.

PIIA KOMSI

Piia Komsi tunnetaan taiturillisena koloratuurisopraanona, joka on yhtä kotonaan niin barokin ja klassismin kuin uuden musiikin tulkitsijana. Paitsi sopraano hän on myös sellisti, ja hän on esittänyt myös hänelle sävellettyjä teoksia (Heinz-Juhani Hofmann, Jovanka Trbojević) laulaen ja soittaen selloa yhtä aikaa.
Komsi piti ensikonserttinsa sellistinä 1990 ja laulajana 2003. Hän on esiintynyt mm. Los Angelesin ja New Yorkin filharmonikkojen, BBC-sinfoniaorkesterin, London Sinfoniettan ja Ensemble InterContemporainin solistina. Oopperalaulajana hän on esiintynyt mm. Baijerin valtionoopperassa, Napolin San Carlossa, Rooman Teatro Olympicossa, Pariisin Theâtre et Musicalessa sekä Buenos Airesin Teatro San Martinissa.
Monet nykysäveltäjät, mm. Liza Lim, Unsuk Chin, Rolf Riehm, Esa-Pekka Salonen ja Lotta Wennäkoski ovat kirjoittaneet teoksia varta vasten Piia Komsille. Hänen diskografiansa sisältää useita CD- ja DVD-julkaisuja uudesta ohjelmistosta (Riehm, Chin, Jeney, Hofmann, Salonen, Saariaho jne.).

ANNA DANIK

Venäläissyntyinen suomalaislaulaja Anna Danik aloitti uransa 2006 jugendlich-dramaattisena sopraanona mutta siirtyi 2012 mezzosopraanoksi ja suuntautui nopeasti äänityypin dramaattisempiin rooleihin. Opintonsa hän kävi Sibelius-Akatemiassa ja Kööpenhaminan Kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa ja valmistui 2007.
Danik on esiintynyt Suomessa Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä alueoopperoissa. Kansainvälisiä esiintymisiä on ollut mm. Berliinin valtionoopperassa (Daniel Barenboimin johdolla), Ulmissa, Badenin valtionteatterissa Kalsruhessa sekä Moskovan Bolšoi-teatterissa. Hän esiintyy myös aktiivisesti orkesteri- ja konserttisolistina.
Anna Danikin viime vuosien rooleja ovat olleet mm. Eboli (Don Carlos), Amneris (Aida), Klytamnestra (Elektra) ja Wagnerin Ring-tetralogian Wellgunde ja Schwertleite. Helmikuussa 2017 hän esitti Luonnottaren osan Karl Müller-Berghausin 1890 valmistuneen Die Kalewainen in Pochjola -oopperan kantaesityksessä Turussa.

SIMO MÄKINEN

Tenori Simo Mäkinen on ollut vuodesta 2013 kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperan kuoroon. Hän debytoi Kansallisoopperassa solistina 2010 ja on esiintynyt yli 20 oopperaroolissa, Kansallisoopperan lisäksi mm. Jyväskylän Oopperassa, Seinäjoella ja Ilmajoen Musiikkijuhlilla.
Mäkinen on käynyt lauluopintonsa 2006–13 Sibelius-Akatemiassa (Monica Groop, Anssi Hirvonen) ja 2009–11 Kööpenhaminan kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa (Susanna Elken) ja osallistunut monille mestarikursseille (mm. Karita Mattila, Elisabeth Werres, Thomas Allen ja Académie du Festival d'Aix-en-Provence). Hän on kokenut lyyriselle äänityypilleen läheiseksi erityisesti Bachin ja Brittenin musiikin sekä modernin ohjelmiston.
Mäkinen saavutti kolmannen sijan Kangasniemen laulukilpailussa 2008. Hän on esiintynyt mm. Naantalin ja Oulun Musiikkijuhlilla sekä solistina mm. RSO:n, Tapiola Sinfoniettan, Suomalaisen Barokkiorkesterin, Oulu Sinfonian ja Jyväskylä Sinfonian kanssa ja osallistunut myös levytyksiin (mm. Berion Sinfonia Hannu Linnun johtaman RSO:n kanssa).

AARNE PELKONEN

Baritoni Aarne Pelkonen voitti Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan 2013 ja kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun 2015, ja hänet on palkittu Berliinin Das Lied -laulukilpailussa ja Alankomaissa lied-duo-kilpailussa.
Pelkonen oli 2015–17 kiinnitettynä solistiksi Oldenburgin valtionoopperaan. Kansallisoopperassa häntä kuultiin keväällä 2019 Jaakko Kuusiston Jää-oopperan miespääroolissa Petter Kummelina.
Pelkonen on vieraillut solistina ja laulajana mm. Tukholman konserttitalossa, Wienin Musikvereinissa, Helsingin Juhlaviikoilla ja Heidelberger Frühling -festivaalilla. Hän on esiintynyt usein oratoriolaulajana ja esiintynyt mm. RSO:n, Tapiola Sinfoniettan, Turun filharmonisen orkesterin ja Tampere Filharmonian solistina. Hän on myös aktiivinen lied-laulaja.
Pelkonen valmistui Sibelius-Akatemiasta 2014 ja on opiskellut lisäksi Thomas Quasthoffin, Thomas Hampsonin, Barbara Bonneyn ja Elisabet Werresin johdolla. Hän on julkaissut kolme omaa CD-levyä.

MUSIIKKITALON KUORO

Musiikkitalon Kuoro on noin 90 laulajan sinfoniakuoro, joka muuntuu tarvittaessa myös mies- ja naiskuoroksi. Musiikkitalon Kuoro tekee yhteistyötä kaikkien Musiikkitalon päätoimijoiden, Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin sekä Sibelius-Akatemian, kanssa. Syksyllä 2011 perustettu kuoro sai alkunsa kapellimestareiden Hannu Lintu, Jukka-Pekka Saraste ja John Storgårds aloitteesta. Kuoron taiteellisena johtajana toimi tammikuuhun 2017 asti säveltäjä Tapani Länsiö. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Nils Schweckendiek ja kuoromestari Jani Sivén.
Musiikkitalon Kuoron ohjelmisto koostuu sinfonisista kuoro- ja orkesteriteoksista, joita täydentää suurelle kuorolle sävelletty a cappella -ohjelmisto. Ohjelmisto kattaa kaikki musiikin aikakaudet oman aikamme musiikkia unohtamatta. Ohjelmistoa suunnitellaan pitkäjänteisesti yhdessä Musiikkitalon päätoimijoiden kanssa. Kuoro konsertoi kahdeksasta kymmeneen kertaa vuodessa pääasiassa Musiikkitalon konserttisalissa, mutta myös muualla. Kuorolaiset ovat kokeneita ja intohimoisia laulunharrastajia.

  • István Várdai esiintyy Truls Mørkin tilalla 18.‒19.10.

    Konsertin ohjelma ei muutu.

    Sellisti Truls Mørk on joutunut peruuttamaan esiintymisensä RSO:n solistina Musiikkitalon konserteissa 18.‒19.10. sekä Amsterdamin Concertgebouwssa 9.12. Hänen tilallaan Šostakovitšin 1. sellokonserton solistina soittaa István Várdai.

  • RSO:n Tulevaisuus-teema esittelee nuoria solisteja ja säveltäjiä

    Teema esittelee 5 nuorta solistia ja 2 säveltäjää.

    Radion sinfoniaorkesterin yhtenä keskeisenä tehtävänä on alusta lähtien ollut edistää ja tukea suomalaista musiikkia. Sen olennaisena osana on ollut nostaa esiin nuoria kykyjä, yhtä lailla esiintyviä taiteilijoita kuin säveltäjiä. Kaudella 2023-2024 se toteutuu erityisen Tulevaisuus-teeman konserteissa.

  • Nicholas Collon: "Straussin musiikissa minua viehättää ennen kaikkea harmonia"

    Ylikapellimestari Collon kertoo kauden Strauss-teemasta.

    Olet valinnut yhdeksi alkavan kauden teemoista Richard Straussin. Millainen on historiasi Straussin musiikin parissa, ja mikä sinua hänessä viehättää? Ensimmäinen johtamani teos oli luultavasti Metamorfoosit, ja johdin muitakin myöhäisiä teoksia, oboekonserttoa ja Neljää viimeistä laulua. Myöhemmin aloin johtaa sinfonisia runoja, Kuolemasta ja kirkastuksesta alkaen.