Hyppää pääsisältöön

Koira kärsii yksinäisyydestä enemmän kuin ihminen – lemmikkien ahdistusta hoidetaan mielialalääkkeillä

Koira tummaa taustaa vasten
Koira tummaa taustaa vasten koira

Koira on sosiaalinen laumaeläin, jonka on vaikea sopeutua yksinäisyyteen ja joutilaisuuteen. Jalostus on vain korostanut koiran seurallisuutta. Monet koirat kärsivätkin eroahdistuksesta, jota hoidetaan samoilla mielialalääkkeillä kuin masennusta ihmisissä.

Kun omistaja lähtee töihin, voi eroahdistuksesta kärsivälle koiralle iskeä kirjaimellinen paniikki. Koira luulee, ettei ihminen enää koskaan palaa. Haukkumisella se yrittää viestiä hätäänsä, ja tavaroita puremalla ja repimällä helpottaa ahdistustaan.

Eläinlääkäri ja eläinten käytösterapeutti Tuulia Appleby ottaa vastaan vaikeista käytöshäiriöistä kärsiviä koiria klinikallaan Somerolla. Omistaja saattaa esimerkiksi ottaa yhteyttä, kun naapurit valittavat koiran haukkuvan päivät pitkät.

– Täytyy miettiä, miksi koira haukkuu. Jos kyse on aidosta eroahdistuksesta, se vastaa paniikkihäiriötä. Jos koira on viisi päivää viikosta kahdeksan tuntia yksin kotona, ja on paniikissa, se on ihan järkyttävä olotila.

Suomessa iso osa koirista on turhan paljon yksin.

Appleby on muuttanut Suomeen Sveitsistä. Aluksi hän oli yllättynyt, kuinka pitkiä aikoja suomalaiset pitävät koiriaan yksin kotona. Sveitsissä koirat kulkivat mukana kaikkialle ja ruokatauolla ihmiset kävivät kotona ulkoiluttamassa koiriaan.

– Suomessa iso osa koirista on turhan paljon yksin. En sano, että ne kaikki kärsivät, mutta ei tämä yksinäisyys ole koiralle lajityypillistä.

Eroahdistus on yksi yleisimmistä syistä määrätä koirille mielialalääkkeitä. Melkein puolet Applebyn käytösterapiaan tulevista koirista on eroahdistuspotilaita ja mielialalääkkeitä hän määrää lemmikeille lähes päivittäin.

Tunteiden aivokemia on samankaltaista kaikilla nisäkkäillä, joten samoja lääkkeitä voidaan käyttää niin ihmisille, koirille kuin kissoille. Lemmikkien ahdistukseen määrätään nopeasti vaikuttavaa bentsodiatsepiinia. Mielialaa kohottavia pidempikestoisia lääkkeitä ovat esimerkiksi fluoksetiini ja klomipramiini, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinitasoon. Ihmisillä näitä lääkkeitä käytetään ahdistuksen, masennuksen ja paniikkihäiriöiden hoitoon.

Suomessa mielialalääkkeiden käyttö lemmikkien hoidossa ei ole vielä kovin yleistä. Vuosittain eläinlääkärit kirjoittavat noin tuhat reseptiä koirille ja kissoille. Kuitenkin useimmat suomalaiset lääkärit kohtaavat lemmikkejä, jotka tarvitsevat mielialalääkkeitä. Ainakin kolme neljästä eläinlääkäristä on vuoden aikana määrännyt mielialalääkkeitä koirien tai kissojen ahdistukseen.

Ahdistuslääkkeitä voidaan määrätä myös kovien äänten, kuten ilotulitteiden, aiheuttamiin pelkotiloihin tai stressistä johtuvaan pakko-oireiseen käytökseen, kuten hännän jahtaamiseen tai ylettömään itsensä nuolemiseen.

Koirien terapia on kouluttamista

Omistajat ovat usein epätoivoisia ja tulevat Applebyn klinikalle vasta, kun seuraava vaihtoehto on koirasta luopuminen. Käytösterapeutin vastaanotolle saapuu koko perhe. Appleby haastattelee perheenjäseniä lapsista aikuisiin selvittääkseen, mistä ongelmat johtuvat. Tyypillisesti eroahdistus kohdistuu etenkin yhteen perheenjäseneen, johon koira on erityisen kiintynyt.

Ahdistuslääkkeet mahdollistavat tilanteen rauhoittamisen, jotta koiraa voidaan alkaa hiljalleen totuttaa yksinoloon. Ensin se opetetaan olemaan rennosti naapurihuoneessa, sitten vasta voidaan kokeilla koiran jättämistä yksin asuntoon.

– Pennulle pitää opettaa, miten ollaan yksin. Ei voi olettaa, että ottaa tänään lemmikiksi koiranpennun ja jättää sen viikon päästä yksin kotiin työpäivän ajaksi.

Monesti koirat rikkovat paikkoja hätäännyksessään, jolloin omistajat saattavat ajatella, että koirat protestoivat yksinoloaan. Nykykäsityksen mukaan koirat eivät kuitenkaan kykene niin monimutkaiseen ajatteluun.

– Jos koira pelkää jotakin ja omistaja vielä rankaisee siitä, niin koiran näkökulmasta tilanne menee vielä pelottavammaksi ja pahemmaksi. Silloin nämä tilanteet voivat muuttua vaarallisiksi.

Jalostettu sylikoiraksi

Koiran kantamuoto eli susi viettää lähes koko elämänsä yhdessä laumansa kanssa. 30 000 vuotta jatkunut yhteiselo ihmisen kanssa on vain vahvistanut seurallista ominaisuutta koirissa.

Aikuisena koira muistuttaa luonteeltaan enemmän sudenpentua kuin aikuista sutta. Kesyt koirat ovat aikuisia susia riippuvaisempia lauman muista jäsenistä ja etsivät enemmän ohjausta muilta.

– Ei ole mikään ihme, että koirat kehittävät helposti eroahdistusta, kun ne ovat niin sosiaalisia eläimiä. Osa roduista on jalostettu sylikoiriksi, olemaan ihmisen kanssa.

Samaan hengenvetoon Appleby muistuttaa, että koirat kokevat yksinäisyyden eri tavoilla. Koira voi viihtyä kotona pitkiäkin aikoja yksikseen tyytyväisenä, jos sen elämä on muutoin rikasta ja sen kanssa touhutaan paljon.

Koira tuo palloa
Liikunta ja sosiaaliset leikit suojaavat koiraa mielenterveysongelmilta. Koira tuo palloa Kuva: Chepté Cormani koira

Koirakin voi masentua

Koirille voi kehittyä masennuksen kaltainen olotila. Niiden kyky kokea mielihyvää voi madaltua samalla tavalla kuin masentuneen ihmisen. Odotukset tulevasta muuttuvat synkemmiksi ja käyttäytyminen muuttuu apaattisemmaksi.

– Jos koiran elämässä ei ole mitään virikkeitä eikä kukaan leiki sen kanssa, silloin se ei oletakaan, että mitään kivaa tapahtuisi. Se on osa masennusta.

Koirien kohdalla ammattilaiset puhuvat varovaisesti masennuksesta, koska koiran mielentilaa ei voida kiistattomasti tietää. Koiran masennukselle ei myöskään ole käypä hoito -suosituksia.

Mutta häiriökäyttäytyvän koiran aivoissa tapahtuu samanlaisia asioita kuin masentuneen ihmisten aivoissa. Appleby kohtaa työssään säännöllisesti esimerkiksi koiria, jotka vaikuttavat masentuneelta, kun toinen koira perheessä on kuollut.

– Voimme olettaa, että koirakin voi masentua. Se olisi loogista sen aivotoiminnan kannalta. On kuitenkin vaikea erottaa ulkoisesti, onko koira masentunut, väsynyt, kivulias vai surullinen.

Masennusta koirissa on tutkittu vähän, mutta masennuslääkkeitä koirille kuitenkin määrätään. Ihmisillä masennus on yhteydessä mielihyvän välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin, alentuneisiin tasoihin. Myös koirilla alhaisen serotoniinin on osoitettu olevan yhteydessä häiriökäyttäytymiseen, esimerkiksi aggressiivisuuteen.

Koira on hetken vanki

Vaikka eroahdistusta ja apaattisuutta voidaan hoitaa lääkkeillä ja kouluttamalla koiraa, tehokkaampaa on puuttua ongelmien syihin, kuten yksinäisyyteen ja virikkeettömään elämäntyyliin.

Hajujen seuraaminen, ympäristön tutkiminen ja yhdessä lauman kanssa vaeltelu ovat koiralle luontaisia tarpeita. Etenkin kaupunkikoirat saattavat elää virikkeiden, aktiivisuudet tai seuran jatkuvassa puutteessa. Kaupungissa eläminen, pitkät yksinolojaksot, yksin elävät omistajat ja liian vähäinen liikunta altistavat koiran eroahdistukselle ja apaattisuudelle.

Ihmiset kykenevät suuren etuaivokuorensa turvin matkustamaan mentaalisesti ajassa taakse- ja eteenpäin sekä pohtimaan käsitteellisiä asioita kielen avulla. Koirat taas ovat hetken vankeja.

– Koirien tunteet ovat samankaltaiset kuin meillä, mutta niiden ajattelu on yksinkertaisempaa, eivätkä ne pysty niin abstraktiin ajatteluun tai suunnittelemaan elämää eteenpäin tai muistelemaan menneitä.

Tuulia Appleby ja koira
Tuulia Appleby Lumi-koiransa kanssa Tuulia Appleby ja koira Kuva: David Appleby koira

Kuuntele Tiedeykkönen Extra -podcast: Villi mieli: Osa 1/5 Koira on nuori susi

Eläintieteessä on käynnissä vallankumous. Aiemmin eläinten tunteista ei tutkijapiireissä edes puhuttu, mutta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasaantunut tutkimustieto paljastaa, että lähes kaikilla eläimillä on samankaltaisia tunteita kuin meillä ihmisillä. Teemme mielellämme tulkintoja eläinten ajatuksista, mutta mitä tiede sanoo?

Artikkelia voit kommentoida 17.10. klo 23.00 asti.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede