Yli miljoona suomalaista kärsii allergiasta ja jopa 40 prosenttia erilaisista allergiaoireista. Vain 6500 saa siedätyshoitoa, joka on ainoa allergian syihin vaikuttava hoito. Tablettimuotoisesta siedätyksestä toivotaan helpotusta tilanteeseen, sillä siedätys hoituu pääosin kotona. Syksy on täydellinen hetki siedätyshoidon aloittamiselle.
Pärskintää, hengenahdistusta ja kutisevaa ihottumaa. Allergia on viheliäinen vaiva, jonka aiheuttamat oireet voivat tehdä ulkona liikkumisesta tuskaa tai ruokahetkistä jatkuvaa huolehtimista.
Arviot allergisten suomalaisten määrästä vaihtelevat noin miljoonasta jopa kahteen miljoonaan. Suurella osalla oireet ovat lieviä, mutta on myös monia, joilla oireet ovat hankalia ja vaikeita.
Uusimpien tutkimusten mukaan allergiaoireista kärsii jopa 40 prosenttia suomalaisista. Allergioihin auttavaa siedätyshoitoa tästä joukosta saa arviolta vain noin 6500 ihmistä.
Tiesitkö tätä allergioista?
Yleisimpiä allergia- ja astmaoireiden aiheuttajia Suomessa ovat koivu, timotei, pujo, kissa ja koira. Aikuisten ruoka-aineisiin liittyvistä allergioista tavallisin on lehtipuiden siitepölyyn liittyvä ristiallergia. Varsinaisista ruoka-allergioista tavallisimmat ovat kala- ja pähkinäallergia.
Lasten ruoka-aineallergioista yleisimpiä ovat maito-, -kananmuna ja maapähkinäallergiat.
Mehiläisille tai ampiaisille allergisia on aikuisista noin 8 prosenttia, lapsista vain 0,3 prosenttia.
Allergioiden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö. Tiedetään, että luontokosketuksen heikentyminen on johtanut köyhempään mikrobistoon. Ympäristön rikas mikrobikoostumus taas ohjaa vastustuskykyämme poispäin allergioista.
Siedätyksellä tarkoitetaan IgE-välitteisen allergian tai astman hoitoa, jossa elimistöä totutetaan allergian aiheuttajaan. Allergiareaktiossa keho ylireagoi esimerkiksi koivun siitepölyyn, mutta siedätyksellä keho totutetaan sietämään ainetta antamalla sitä todella pieniä määriä kerralla.
– Kun esimerkiksi antihistamiini vain hillitsee oireita, siedätyshoito auttaa oireiden lisäksi myös allergian taustalla olevaan syyhyn, kertoo professori, lastentautien ja allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta.
– Hoidon myötä oireet vähenevät ja tapahtuu pitkäkestoisia immunologisia muutoksia, kertoo dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Kauppi.
Siedätyshoitoa saa vielä aniharva
Siedätyshoitoa saavien määrä on tällä hetkellä häviävän pieni – hoitoa saa vain noin 6500 henkeä, vaikka allergisia on Suomessa miljoonasta kahteen miljoonaan. Tätä harmittelevat sekä Kauppi että Valovirta.
– On selvää, että pitäisi olla mahdollisuus hoitaa enemmän allergioita siedätyksellä, Valovirta täräyttää.
Siedätyshoitoa saavien riittämätön määrä johtuu Valovirran mukaan toisaalta hoidon aikaavievyydestä, toisaalta terveydenhuollon resurssipulasta ja tiedon puutteesta.
Tällä hetkellä siedätyksellä voidaan hoitaa koivu-, timotei-, kissa-, koira-, pistiäis- sekä pölypunkkiallergiaa. Siedätyshoitoa annetaan sekä yli viisivuotiaille lapsille että aikuisille julkisella ja yksityisellä puolella.
– Siedätys ei kuulu ruoka-allergioiden perushoitoon, mutta jos pääsee osallistujaksi johonkin tutkimukseen, hoitoa voidaan tehdä yliopistosairaaloissa, Kauppi kertoo.
Lieviin oireisiin siedätyshoitoa ei saa, vaan oireiden täytyy olla hankalia tai elämänlaatua selvästi häiritseviä.
Eläinallergian siedätyshoitoon pääsyn kriteerinä pidetään sitä, että allergeenille altistuu väistämättä esimerkiksi työn tai muun pakottavan olosuhteen kautta. Pelkän lemmikkihaaveen perusteella siedätystä ei saa.
– Ennen aloittamista on tehtävä myös allergiatestit, pelkät oireet eivät ole riittävä peruste, Kauppi sanoo.
Siedätystabletti voi tuoda avun yhä useamman saataville
Siedätyshoito annetaan tällä hetkellä allergiasta ja potilaan tilanteesta riippuen pistoksena tai kielenalushoitona tabletin muodossa.
– Kielenalushoidossa ensimmäinen tabletti otetaan hoitajan vastaanotolla lääkärin ollessa paikalla, ja sen jälkeen kotona kerran päivässä yhteensä kolmen vuoden ajan, Valovirta kertoo.
– Esimerkiksi paljon matkustelevalle tablettihoito voi siksi olla parempi vaihtoehto, hän jatkaa.
Tänä syksynä markkinoille on tullut uusi koivuallergian siedätykseen tarkoitettu tabletti. Lääkärit ovat toiveikkaita sen suhteen, että tablettihoidon yleistyminen tarkoittaisi siedätystä yhä useammalle allergiselle.
– Se säästää melko paljon terveydenhuollonkin resursseja, Valovirta toteaa.
– Tarvittaisiin kuitenkin enemmän henkilökunnan koulutusta ja tiiviimpää yhteistyötä, jottei asia kaatuisi tiedon puutteeseen, kansallisen allergiaohjelmankin asiantuntijana toiminut Valovirta pohtii.
Siedätys ei välttämättä poista allergiaa kokonaan, mutta helpottaa oireita vuosiksi.
– Siedätyshoidon tehon kesto riippuu yksilöstä ja siitä, kuinka hankala alkuperäinen tilanne on ollut, Kauppi selventää.
Siitepölykauden lähestyessä hoidon aloittaminen on jo liian myöhäistä
Hoito kannattaa aloittaa viimeistään neljä kuukautta ennen oletetun oireilun tai esimerkiksi siitepölykauden alkamista. Kun koivu keväällä jo aivastuttaa, ollaan auttamatta myöhässä.
Siedätyshoidossa oireet lievenevät pitkäksi aikaa. Esimerkiksi koivuallergian siedätys voi tuoda helpotusta myös leppä- ja pähkinäpensas -allergian oireisiin.
Siedätyshoito voi vaikuttaa ehkäisevästi myös astman puhkeamiseen.
– Kun esimerkiksi koivuallergiaa hoidetaan siedätyksellä jo varhaisessa vaiheessa etenkin lapsilla, se vähentää myös astman riskiä, joka on allergisesta nuhasta kärsivillä tavallisesti kohonnut, Valovirta kertoo.
Elämänlaatu saattaa parantua yllättävälläkin tavalla.
– Joskus vanhemmat saattavat ajatella, että lapsi ei vain jaksa tai viitsi tehdä asioita, mutta kyse saattaakin olla siitä, että lapsi on allergian vuoksi aivan vetämätön. Monet vanhemmat ovat kertoneet, että lapsi on muuttunut aivan erilaiseksi siedätyshoidon myötä, Valovirta kertoo.
Lue myös asiantuntijoiden vinkit: Arjen mikrobipommitus suojaa elimistöä allergioiden puhkeamiselta. Välttäminen ei johda sietokyvyn kehittymiseen, vaan usein päinvastoin.
Allergiat ovat jo kansantauti, jonka kasvu on mahdollista pysäyttää
Allergiat eivät ole aina vaivanneet suomalaisia nykyisessä mittakaavassa, mutta kasvua on tapahtunut jo vuosikymmenien ajan aina 1990-luvulle asti.
– Kyse on ilman muuta kansansairaudesta, sikäli mikäli voidaan puhua sairaudesta. Jos oireet ovat lievät, kyseessä on enemmänkin yksilön ominaisuus kuin sairaus, Kauppi toteaa.
– Viime vuosina nähtävissä on kuitenkin ollut kasvun lievä taittuminen, Kauppi jatkaa.
Yhtenä syynä allergiamäärien kasvun pysähtymiseen voi olla vuonna 2008 käynnistetty kymmenvuotinen kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena oli esimerkiksi allergioiden vähentäminen ja niiden ennaltaehkäisy.
– Allergiaohjelman lopulliset tulokset näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä, sillä hanke on päättynyt vasta vuonna 2018, Valovirta muistuttaa.
Allergia voi joskus parantua myös itsekseen – älä silti jää yksin oireiden kanssa
Kun allergian kerran saa, se ei välttämättä ole loppuelämän tuomio.
– Jopa kolmasosa allergisesta nuhasta ja siihen liittyvistä allergisista silmäoireista voi parantua itsekseen, kolmasosalla oireet helpottavat ajan myötä ja kolmasosalla taas pahenevat, Valovirta kertoo.
Lievissä allergioissa hoidoksi riittää yleensä antihistamiini tai nenän tai silmien paikallishoitovalmiste, eikä nykysuositusten mukaan allergian aiheuttajan totaalinen välttäminen ole tarpeen.
Jos allergiaoireet kuitenkin hankaloittavat elämää, kannattaa ottaa rohkeasti yhteys terveydenhuoltoon – ja ottaa puheeksi myös siedätyksen mahdollisuus.
– Kannustan kysymään omalta lääkäriltä, hyötyisinkö juuri minä siedätyshoidosta. Ja myös lääkäreitä kannustan ehdottomasti keskustelemaan potilaiden kanssa siedätyshoidon mahdollisuudesta nykyistä aktiivisemmin, Valovirta toteaa.
Kuuntele: Toivoa ei menetetä ennen kuin sydänkäyrä on suora – lehmäallergia muutti Hannu ja Susanna Karvosen elämän
Lue myös: Allergiat voivat puhjeta missä iässä vain – Näillä 5 vinkillä buustaat itsellesi teräksisen vastustuskyvyn allergioita vastaan
Lasten koivun siitepölyallergian hoito hankaloitui – pistoskammoisille tuskaa
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!
Katso Areenassa: Siedätyshoito muutti Alvan ja koko perheen elämän.
Alva Chydenius, 12, kärsi loputtoman monista allergioista, kunnes siedätyshoito muutti Alvan ja koko perheen elämän. Siedätyshoito voisi auttaa 1,5 miljoonaa suomalaista allergikkoa ja siksi se halutaan nyt kaikkien saataville.
