Hyppää pääsisältöön

Eros ja Psykhe – surullinen rakkaustarina tuo antiikin myytit iholle

Antti Reini ja Heli Takala elokuvassa Eros ja Psykhe (1998).
Antti Reini ja Heli Takala elokuvassa Eros ja Psykhe (1998). Antti Reini ja Heli Takala elokuvassa Eros ja Psykhe (1998). Antti Reini,Eeva-Liisa Manner,Timo Linnasalo,Heli Takala,Eros ja Psykhe

"Olen tahdikkaasti turmellut legendaa", kirjoittaa Eeva-Liisa Manner näytelmänsä Eros ja Psykhe esipuheessa. Timo Linnasalon elokuvaohjaus on Mannerille uskollinen ja runollinen.

Ohjaaja Timo Linnasalon elokuva Eros ja Psykhe (1998) edustaa lähes kadonnutta eurooppalaisen korkeakulttuurisen taide-elokuvan genreä.

Eros on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumala, joka usein kuvataan jousipyssy kädessään ampumassa rakkauden nuolia. Psykhe on valtakunnan kaunein tyttö, joka herättää itsensä Afroditen kateuden. Eros haavoittuu omasta nuolestaan ja rakastuu Psykheen, mutta Afrodite kokoaa rakastavaisten tielle loputtomia esteitä. Eroksen ja Psykhen myytti kertoo epätoivoisesta ja järjettömästä rakkaudesta, joka voittaa kaikki esteet; myös osapuolet antavat toisilleen anteeksi ja antautuvat Zeuksen siunaalamme rakkaudelle. Heidän lapsenaan syntyy Hedone, mielihyvä, jonka mukaan hedonismi on nimetty.

Linnasalon elokuva on tulkinta Eeva-Liisa Mannerin runonäytelmästä, joka ensiesitettiin Ylioppilasteatterissa vuonna 1960 ja Suomen Kansallisteatterissa heti seuraavana vuonna. Manner oli niin ruonoillaan kuin näytelmilläänkin suomalaisen modernismin kärkijoukoissa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Eros ja Psykhe on dialogia myöten hyvin tyylitelty ja lyyrinen, ja tapahtumat ovat monitulkintaisia variaatioita antiikin myyteistä.

Koska nykyaika rakastaa enemmän sensaatioita kuin runoutta, olen tahdikkaasti turmellut legendaa, että se olisi vaikuttavampi.

Linnasalon ohjauksessa tapahtumat sijoittuvat epämääräiseen nykyaikaan, nuhjuiseen satamakapakkaan, joka toimii sekä myyttien maailman että elämän vertauskuvana. Vieraantunutta tunnelmaa korostavat teatraaliset lauluesitykset, jotka silloin tällöin vievät tarinaa tai tunteita eteenpäin antiikin näytelmien kuoron tavoin. päärooleissa nähdään Antti Reini ja nuorena kuollut Heli Takala, joka kuului Q-teatterin näyttelijöihin.

Melankolinen ja Tahvo Hirvosen kauniisti kuvaama elokuva toteuttaa hienosti Mannerin teokseen laatimaa lyyristä esipuhetta:

"Tämä on surullinen tarina Eroksesta ja Psykhestä,
surullisempi kuin antiikin taru, joka oli toiveuni.
Koska nykyaika rakastaa enemmän sensaatioita kuin runoutta,
olen tahdikkaasti turmellut legendaa, että se olisi vaikuttavampi.
Minun tarinassani henkilöt eivät opi mitään,
heidän elämänsä on sarja kuvitelmia ja tappioita.
Mutta illuusiot työntävät maailmaa
kuin tuuli pientä, epätoivoista laivaa,
jonka jokainen satama on pettymys.
Kohdatkaamme siis heidät Ikävyyden satamassa."

Elokuvasta nähdään tuore HD-kopio. Elokuvan jälkeen nähdään puolituntinen Making of -reportaasi, jossa elokuvan tuottaja Anssi Mänttäri haastattelee ohjaaja Timo Linnasaloa kaljatuoppien äärellä. Haastattelu henkii aikansa atmosfääriä ja siihen liittyviä taiteijamyyttejä.

  • Eros ja Psykhe (1998). Ohjaus Timo Linnasalo. Käsikirjoitus Timo Linnasalo ja Ilpo Tuomarina Eeva-Liisa Mannerin näytelmän mukaan. Musiikki Heikki Valpola. Kuvaus Tahvo Hirvonen. Rooleissa Antti Reini, Heli Takala, Markku Blomqvist, Tuija Vuolle, Kati Outinen, Matti Onnismaa, Minna Lasonpalo. Tuotanto Reppufilmi Oy.
  • Olen tahdikkaasti turmellut legendan (1998). Ohjaus ja haastattelu Anssi Mänttäri. Pääosassa Timo Linnasalo. Reppufilmi Oy.

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa