Hyppää pääsisältöön

Kiusaaja, apuri, puolustaja – Kiusaamistilanteeseen liittyy monia rooleja ja myös vaikeneminen voi olla osa ongelmaa

MV-kuvassa poika katsoo alaspäin ja kuvassa tekstejä: Mee pois ja HAHAHAHA
MV-kuvassa poika katsoo alaspäin ja kuvassa tekstejä: Mee pois ja HAHAHAHA Kuva: Mikko Lehtola / Yle, Kat J / Unsplash Yle Oppiminen,koulukiusaaminen,kiusaaminen

Ihan tavalliset lapset kiusaavat ja joutuvat kiusatuksi. Miten ryhmässä olevat roolit vaikuttavat kiusaamiseen? Kasvatusalan asiantuntijoiden Christina Salmivallin ja Vesa Nevalaisen mukaan roolien tunnistaminen auttaa puuttumaan kiusaamiseen.

Kiusaamista tutkinut psykologian professori Christina Salmivalli kertoo muiston omalta kouluajaltaan.

– Kun olin yläkoulussa, meidän luokalla oli yksi tyttö, jota kiusattiin. Hän oli hyvin arka ja ujo tyttö. Alakoulussa hän oli osa porukkaa, mutta kun siirryttiin yläkouluun, häntä alettiin kiusata jostain ihan älyttömästä syystä. Muistan, että omien kavereideni kanssa olimme mukana siinä naureskelussa ja perustelimme sitä, että kun se nyt on tommonen ja tämmönen. Samaan aikaan kuitenkin meitä oli ryhmä tyttöjä, joka meni kertomaan entiselle alakoulun opettajallemme, että tätä tyttöä kiusataan siellä yläkoulussa. Olimme siis osa ongelmaa, mutta omatunto kuitenkin soimasi ja koimme, että jotain on tehtävä.

Salmivallin mukaan esimerkki kuvaa hyvin lasten ja nuorten elämää kouluyhteisössä. Hänen mielestään kaikissa meissä on sekä ikäviä että mukavia piirteitä. Joillekin on vaikeaa asettua toisen asemaan, mutta kukaan ei ole kategorisesti hyvä tai paha.

Psykologian professori Christina Salmivalli katsoo kameraan
Psykologian professori Christina Salmivalli on tutkinut koulukiusaamista ja ymmärtää sen monimutkaisia piirteitä. Psykologian professori Christina Salmivalli katsoo kameraan Kuva: University of Turku Christina Salmivalli,koulukiusaaminen,kiusaaminen,psykologia,ryhmäytyminen,ryhmäkäyttäytyminen

Koulukiusaaminen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Silti se puhuttaa ja on edelleen arkipäiväinen ongelma.

Koska nuoren persoonallisuus on vasta kehittymässä, saattaa kiusatulle muodostua ikään kuin kiusatun persoona.― Vesa Nevalainen

Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen työskenteli pitkään koulupsykologina ja tutustui sinä aikana kiusaamiseen liittyviin monimutkaisiin rooleihin ja rakennelmiin. Hän on kirjoittanut yhdessä Satu Kasken kanssa aiheesta kirjan Jo riittää - irti kiusaamisesta ja kiusaajista.

– On tärkeää tunnistaa valtasuhteet ja tehdä ne näkyväksi. Aikuisten on hyvä olla tietoinen suosiojärjestelmistä ja mekanismeista, jotka luovat hierarkioita nuorten ja lasten ryhmiin, sanoo Nevalainen.

Vesa Nevalainen är psykolog och författare
Helsingin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalaisen työpöydälle tulee viikottain kiusaamistapauksia selvitettäväksi. Vesa Nevalainen är psykolog och författare Kuva: Kirjapaja/Esko Jämsä

Salmivalli listaa väitöskirjassaan erilaisia rooleja, joita esiintyy kiusaamistilanteissa

  • Uhri = Systemaattisen, toistuvan ahdistelun kohteeksi joutuva oppilas.
  • Kiusaaja = Aloittaa kiusaamisen ja saattaa yllyttää tai jopa pakottaa muut mukaan kiusaamiseen.
  • Puolustaja = Asettuu kiusatun oppilaan puolelle yrittämällä saada muut lopettamaan tai muutoin pyrkii tukemaan kiusattua.
  • Apuri = Mukana kiusaajan seuraajana tai avustajana. Ei aloita kiusaamista, mutta menee siihen helposti mukaan.
  • Vahvistaja = Antaa myönteistä palautetta kiusaajalle: on yleisönä, kannustaa kiusaajaa huudoin, nauraa kiusaajan kommenteille jne.
  • Ulkopuolinen = Ei puutu kiusaamistilanteeseen vaan pysyttelee sivummalla. Tulee kuitenkin hiljaisesti hyväksyneeksi kiusaamisen vaikka ei ole siinä mukana.

– Haluan korostaa, että ihan tavalliset lapset ovat kiusaajia ja kiusattuja. Mun ja sun lapset kiusaavat. Aikuiset helposti ajattelevat, että kiusaajat olisivat jotenkin erityistapauksia, painottaa Salmivalli.

Valitettavan usein kiusatuksi joutuvat ne, jotka ovat jollakin tavalla epävarmoja tai haavoittuvia. Joku saattaa olla vain ujo tai arka tai uusi ryhmässä.

Kiusaaminen ei aina liity niinkään persoonaan vaan ulkopuolisuuteen. Esimerkiksi maahanmuuttaja voi vähemmistön edustajana kokea valmiiksi haavoittuvuutta ja epävarmuutta.

– On tärkeää tunnistaa valtasuhteet ja tehdä ne näkyväksi.― Vesa Nevalainen

– Toisaalta kiusaajista tiedämme, että sellaisille lapsille ja nuorille status ja valta on tärkeää. Se, että toiset tekee niin kuin he sanovat, toteaa Salmivalli.

Aikuisten tehtävä on kysellä ja keskustella kiusaamisesta nuorten kanssa. Kodeissa pitää puhua siitä, onko luokalla joku, jota kiusataan.

– Koulua on pakko käydä, joten meidän aikuisten velvollisuus on varmistaa, että sinne on joka ikinen aamu turvallista mennä, sanoo Salmivalli.

Se on helppoa, se on hauskaa ja se toimii.― Christina Salmivalli

Kiusaamisesta näyttää olevan hyötyä

– Lyhyellä tähtäimellä kiusaajat näyttävät hyötyvän toiminnastaan. Heillä saattaa olla korkeampi status ja he saattavat olla suosittuja ryhmässä, sanoo Salmivalli.

Salmivalli sanoo, että suurin osa oppilaista ei pidä kiusaajista, mutta ryhmässä tilanne muuttuu. Joku ehkä pelkää joutuvansa itse kiusatuksi.

– Vaaditaan aikamoista asennetta, että uskaltaa haastaa ryhmän yhteistä ajatusta ja tapaa.

Voi myös syntyä ns. pluralistic ignorance-tilanne: kaikki ajattelevat samoin, mutta kukaan ei sano sitä ääneen ja syntyy yhteinen harha siitä, että on itse ainoana eri mieltä.

– Että tää kiusaaminen ei ole musta kauheen kivaa, mutta kaikista muista se näyttää olevan ihan hauskaa, kun ne nyt tossa naureskelee. Tilanne, jossa kaikki ajattelee samoin, kun hiljaiset ovat todellakin hiljaa, selittää Salmivalli.

– Tai voihan olla ainoastaan niin, että kiusaajalle tilanne näyttäytyy niin, että tässä pidetään hauskaa. Tää on vaan läppää!

Kantaako ihminen koulussa omaksuttuja rooleja mukanaan koko loppuelämän?

– Meillä kaikilla on erilaisia rooleja erilaisissa tilanteissa. Sitten meillä on jotain persoonallisuuden ydintä, joka on muuttumatonta. Kun aikuinen esimerkiksi menee lapsuudenkotiinsa käymään, hän saattaa huomata ottavansa saman roolin kuin lapsuudessa tai tunnistaa nykyisen ja entisen roolin eron.

Roolit voivat seurata ihmistä koko elämän. Se ei silti tarkoita, että jokainen kiusaaja tai kiusattu olisi lopun elämänsä roolinsa vanki.

– Voidaan toki ajatella, että jos oppii jo hyvin nuorena hakemaan valtaa tai näkyvyyttä kiusaamisella, saattaa käyttää samanlaisia keinoja myöhemmässäkin elämässä, Salmivalli sanoo.

Koska nuoren persoonallisuus on vasta kehittymässä, saattaa kiusatulle muodostua ikään kuin kiusatun persoona.

– Nuoruuden traumaattiset kokemukset muokkaavat mieltä ja voivat vaikuttaa koko loppuelämään, sanoo Nevalainen.

KOULUKUVA-VIDEO KERTOO KIUSAAMISESTA KAIKILLE TUTUSSA KONTEKSTISSA

Keskustele

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?