Hyppää pääsisältöön

Clara Schumannin laulut vihdoin yksissä kansissa

Clara Schumannin syntymästä tuli viime kuussa kuluneeksi 200 vuotta, mikä on poikinut jonkin verran Schumann-konsertteja ja -julkaisuja pariskunnan pitkäikäisemmältä ja omana aikanaan menestyneemmältä osapuolelta. Clara Schumann oli 1800-luvun ylistetyin pianisti Franz Lisztin ohella, ja hän myös sävelsi sekä sai sävellyksiään julkaistuksi, mikä ei naiselle ollut kovin tavanomaista. Juhlavuoden kunniaksi on nyt julkaistu myös Schumannin lauluista kokonaislevytys, ensimmäinen laatuaan.

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Clara Schumann oli säveltäjänä herkkävaistoinen romantikko, ja hänen lauluissaan on kauneuden ja sensuellisen harmoniankäytön lisäksi yllättäviä ja voimakkaitakin sävyjä. On jopa todennäköistä että muun muassa jotkin Claran tavat käsitellä tekstiä vaikuttivat Robertiin. Pariskunta sävelsi lauluja samoihin aikoihin, samojen runoilijoiden teksteihin, ja vaikka Clara itse oli hyvin epävarma sävellyksistään, Robert moneen kertaan ylisti niiden erinomaisuutta. Esimerkiksi laulun Der Mond kolmisäkeisessä muodossa Clara Schumann noudattelee Emanuel von Geibelin tekstin rytmiä kahden ensimmäisen säkeistön ajan kuun noustessa ylös, valaistessa nukkuvaa laaksoa, ja tuulenvireen kannatellessa uskollisten sydänten tosirakkaita ajatuksia. Mutta kolmannessa säkeistössä kuunvalon heijastuessa alhaalla laaksossa olevan rakastetun talon ikkunasta kertoja seisookin hiljaa katsellen maailmaa ympärillään, ja säveltäjä rikkoo tekstin rytmin: kertoja ei ole rakastettunsa luona vaan etäällä muualle katsoen. Robert Schumannin liedeissä on nähtävissä samanlaista säerytmin käsittelyä myöhemmin.

Pääasiassa Clara Schumannin laulut ovat tulvillaan rakkautta ja kukkia, mikä tuntuu kertovan tarinaansa siitä, millaisista aiheista naisen, varsinkin nuoren naisen, oli sopivaa kirjoittaa lauluja. Clara Schumann kirjoitti laulunsa – kuten suurimman osan muustakin musiikistaan – miehensä Robertin elinaikana, ja sai tämän myötävaikutuksella julkaistuksi 30 laulustaan puolet kolmena opuksena. Julkaisematta jääneissä lauluissa, jotka on julkaistu sittemmin vuonna 1992, on myös tummanpuhuvia tekstejä, joita Clara Schumann käsittelee upeasti ja miehensä veroisesti.

Pienen detmoldilaisen MDG-kustantamon levy on laadukas ja kaikinpuolin tervetullut ensimmäisenä laatuaan: on ehdottomasti tärkeää että Clara Schumannin laulut on löydettävissä samalta julkaisulta. Laulut on jaettu runosta riippuen mies- ja naisäänelle: pianisti Jozef De Beenhouwer ja tenori Peter Gijsbertsen palvelevat liedien tunnelmaa ja ilmaisua täyspätöisesti, ja sopraano Miriam Alexandrakin selviytyy omasta urakastaan jääden tosin soinnillisesti kollegaansa yksiulotteisemmaksi.

Clara Schumann: Laulut. Miriam Alexandra, sopraano, Peter Gijsbertsen, tenori, ja Jozef De Beenhouwer, piano. MDG. (MDG 90321146)

Kuuntele Uudet levyt 22.10.2019, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.