Hyppää pääsisältöön

Clara Schumannin laulut vihdoin yksissä kansissa

Clara Schumannin syntymästä tuli viime kuussa kuluneeksi 200 vuotta, mikä on poikinut jonkin verran Schumann-konsertteja ja -julkaisuja pariskunnan pitkäikäisemmältä ja omana aikanaan menestyneemmältä osapuolelta. Clara Schumann oli 1800-luvun ylistetyin pianisti Franz Lisztin ohella, ja hän myös sävelsi sekä sai sävellyksiään julkaistuksi, mikä ei naiselle ollut kovin tavanomaista. Juhlavuoden kunniaksi on nyt julkaistu myös Schumannin lauluista kokonaislevytys, ensimmäinen laatuaan.

Cd-levyn kansi
Cd-levyn kansi CD-levyt

Clara Schumann oli säveltäjänä herkkävaistoinen romantikko, ja hänen lauluissaan on kauneuden ja sensuellisen harmoniankäytön lisäksi yllättäviä ja voimakkaitakin sävyjä. On jopa todennäköistä että muun muassa jotkin Claran tavat käsitellä tekstiä vaikuttivat Robertiin. Pariskunta sävelsi lauluja samoihin aikoihin, samojen runoilijoiden teksteihin, ja vaikka Clara itse oli hyvin epävarma sävellyksistään, Robert moneen kertaan ylisti niiden erinomaisuutta. Esimerkiksi laulun Der Mond kolmisäkeisessä muodossa Clara Schumann noudattelee Emanuel von Geibelin tekstin rytmiä kahden ensimmäisen säkeistön ajan kuun noustessa ylös, valaistessa nukkuvaa laaksoa, ja tuulenvireen kannatellessa uskollisten sydänten tosirakkaita ajatuksia. Mutta kolmannessa säkeistössä kuunvalon heijastuessa alhaalla laaksossa olevan rakastetun talon ikkunasta kertoja seisookin hiljaa katsellen maailmaa ympärillään, ja säveltäjä rikkoo tekstin rytmin: kertoja ei ole rakastettunsa luona vaan etäällä muualle katsoen. Robert Schumannin liedeissä on nähtävissä samanlaista säerytmin käsittelyä myöhemmin.

Pääasiassa Clara Schumannin laulut ovat tulvillaan rakkautta ja kukkia, mikä tuntuu kertovan tarinaansa siitä, millaisista aiheista naisen, varsinkin nuoren naisen, oli sopivaa kirjoittaa lauluja. Clara Schumann kirjoitti laulunsa – kuten suurimman osan muustakin musiikistaan – miehensä Robertin elinaikana, ja sai tämän myötävaikutuksella julkaistuksi 30 laulustaan puolet kolmena opuksena. Julkaisematta jääneissä lauluissa, jotka on julkaistu sittemmin vuonna 1992, on myös tummanpuhuvia tekstejä, joita Clara Schumann käsittelee upeasti ja miehensä veroisesti.

Pienen detmoldilaisen MDG-kustantamon levy on laadukas ja kaikinpuolin tervetullut ensimmäisenä laatuaan: on ehdottomasti tärkeää että Clara Schumannin laulut on löydettävissä samalta julkaisulta. Laulut on jaettu runosta riippuen mies- ja naisäänelle: pianisti Jozef De Beenhouwer ja tenori Peter Gijsbertsen palvelevat liedien tunnelmaa ja ilmaisua täyspätöisesti, ja sopraano Miriam Alexandrakin selviytyy omasta urakastaan jääden tosin soinnillisesti kollegaansa yksiulotteisemmaksi.

Clara Schumann: Laulut. Miriam Alexandra, sopraano, Peter Gijsbertsen, tenori, ja Jozef De Beenhouwer, piano. MDG. (MDG 90321146)

Kuuntele Uudet levyt 22.10.2019, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.