Hyppää pääsisältöön

Veikkauksen sinivalkoinen satu: käsikirjoitus

Tämän maan ihmeellisyys, kaikki huoltoasemat, marketit, kioskit, baarit kattava peliautomaattikasino on Veikkauksen tuottoisin business. Samalla nämä pelikoneet ovat Veikkauksen heikoin lenkki. Pelihaittojen ehkäiseminen on ehdoton ehto Veikkauksen pelimonopolille Suomessa. Nämä ovat punaisia pelejä, niitä kaikkein koukuttavimpia, liian monen suomalaisperheen kaikki rahat vieviä koneita – ja niitä on kaikkialla.

Jenna Mäkelä, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista: Meil on Suomessa ihmisiä joilla ei ole varaa pelata euroakaan.

Pinja Hiltunen, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista: Äiti tuli yhtenä päivänä kotiin ja sano et se on pelannu ne rahat jotka mä olin varannu takuuvuokraan.

Veikkauksella on virallinen tilinpäätös, liikevaihto 3 miljardia. MOT:n tietojen mukaan Veikkauksen todellinen liikevaihto on 13 miljardia euroa. Veikkaus on tällä luvulla maan kolmanneksi suurin yhtiö.

MOT: Haluatteko pitää tämän luvun poissa julkisuudesta sen takia, että me emme tajuaisi miten tärkeitä nämä rahapeliautomaatit ovat teille?

Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Niin. Ei me olla piilotettu millään tavalla.

Jenna Mäkelä: Yhteiseen hyvään, hieno järjestelmä, yli miljardi annetaan siihen yhteiseen hyvään ja kansanterveyten, mut kun se on rahaa mitä meillä ei ole varaa hävitä. Se on aivan sama kuinka hienoon asiaan sä sen laitat jos sä otat sen ihmiseltä jolla ei ole varaa hävitä euroakaan.

Veikkauksen sinivalkoinen satu

Tarina Veikkauksesta on satu, jota meille on lapsuudesta asti kerrottu. Veikkauksen sadut ovat säilyneet, mutta pelit ovat muuttuneet rajusti.

Tämä tarina alkaa Kööpenhaminasta. On syyskuun viides päivä. Kuninkaallisen kirjaston laiturissa suomalaiset laivat odottavat lähtöä

Juna-asemalta on lyhyt kävely rahapelialan konferenssiin. Seuraan suoraa lähetystä Valtioneuvoston omistajaohjauksen yllättäen järjestämästä Veikkaus-infosta. Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo on äänessä.

Olli-Pekka Kallasvuo, hallituksen puheenjohtaja, Veikkaus, 5.9.2019: On mahdoton ajatella että Veikkaus toimisi tavalla joka ei ole sopusoinnussa yhteiskunnallisten tavoitteiden ja laajan kansalaismielipiteen kanssa.

Veikkauksen johdossa huokaistaan helpotuksesta, keskustelu näyttää laantuvan.

Sirpa Paatero, omistajaohjausministeri: Jos katsoo tämän vuoden valtion budjettia, miljardi kulttuuriin, Suomen Akatemiaan, urheiluun, kansanterveyteen.

Olen konferenssin ainoa ulkopuolinen, kuuntelemassa Pohjoismaissa toimivien rahapeliyhtiöden sisäpiirin juttuja. Täällä kuulee sellaista, mistä Veikkaus ei kerro. Alan toimijat kokevat itse olevansa samassa tilanteessa kuin tupakkateollisuus. Jos ala ei itse ryhdistäydy vastuullisen pelaamisen suhteen, koko ala säädellään kuoliaaksi.

Morten Ronde, toimitusjohtaja, Tanskan rahapeliyhdistys: This is a slippery slope we are in as a gambling industry. I hope that by taking the steps ourselves, putting in place a code of conduct with responsible measures we are able to stay ahead of political decisions – and avoid sliding down.

Ahvenanmaalaisen rahapeliyhtiön PAF:in pelistudio on Helsingissä.
PAF:illa on samanlainen monopoliasema Ahvenanmaalla kuin Veikkauksella Manner-Suomessa. Molempien monopolien ehtona on pelihaittojen ehkäisy.
PAF:in mukaan rahapelit toimivat kuin alkoholi.

Christer Fahlstedt, toimitusjohtaja, PAF: Spel är absolut alkohol. Att låtsas att det är någonting annat är att vara hycklare. Utan det är, precis som alkohol, spel är för massans förnöjelse och fåtalets fördärv. Så är det bara. Det vi nu tycker är jätteviktigt och där vi ser en risk, som vi försöker att undvika, det att vi blir stämplade som tobak.
Vi är helt med på att vi är alkohol, det är därför vi har 18 års gräns och det är därför vi tycker att vi måste ha en tuff reglering. Något annat än det så har man inte förstått explosiviteten i det här.

Vuosia sitten eräs kirjanpitäjä jäi kiinni 800 tuhannen euron kavalluksesta. Hän oli hävinnyt rahat PAF:in peleissä. Se muutti ahvenanmaalaisten suhtautumisen peliyhtiöönsä.

Christer Fahlstedt, toimitusjohtaja, PAF: Vårt syfte är ju att vi ska generera pengar för goda ändamål. Det är Röda Korset och det är Sjöräddningen och liknande, men...
Vi höll på att hamna i en situation där de inte ville ha våra pengar. De kände att: “dehär pengarna,
hur är de genererade, varifrån kom de?"
När vi, vårt syfte är, att vi finns ju till för dem egentligen. När de inte ville ha våra pengar, då insåg vi att vi var i en någon slags balanspunkt där vi behöver göra någonting. Och det vi har valt att göra är att bli helt ärliga och säga: "Så här ser det ut, härifrån kommer pengarna." Då har vi också kunnat ha en diskussion om "Vilka pengar vill ni ha? Hur mycket är det okej att någon förlorar?"

PAF päätti kertoa julkisesti sen, mistä rahapeliala vaikenee. Suuri osa tuotoista tuli pelaajilta, jotka hävisivät keskimäärin yli 40 000 euroa vuodessa. Kuulit oikein. 40 000 euroa vuodessa.

Christer Fahlstedt, toimitusjohtaja, PAF: Hade vi tagit bort de två-trehundra största kunderna, då hade vår vinst sjunkit med trettio procent.
Och det är där, just den här explosiviteten i dem som förlorar allra, allra mest, och hur stor del
utav lönsamheten som kommer därifrån, det är det ingen vill prata om. Det är ingen som har pratat om det. Men då är det också helt omöjligt att ta rätt beslut i de här frågorna.
Jenna Mäkelä on entinen ongelmapelaaja. Aloitti peliautomaateilla 10-vuotiaana. 200 000:n euron pelivelat ulosotossa. Mäkelä on Peliautomaatit kaupoista-liikkeen keulahahmo.

Jenna Mäkelä, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista: Tämä näkymä tässä takana on osoitus suomalaisesta positiivisen pelaamisen kulttuurista, ja se on mielestäni olennaisinta tässä keskustelussa, ja se olennaisuus on se mikä unohtuu tässä keskustelussa, oli sitten kyseessä ministeri tai kuka tahansa tätä keskustelua johdattaa niin pelaamisen kulttuuri on asia mikä unohtuu.
Sitten me unohdetaan siinä keskustelussa kyllä se ongelmien ehkäiseminen, mikä on meidän monopoliyhtiön olemassaolon oikeutus eli pelihaittojen ehkäisy, mikä tarkoittaa että juuri tällä tavalla kun ne pelikoneet ei olisi osa meidän arkista elämää niin me ehkäistäisi niitä tulevia rahapeliongelmia, ja rahapelaamista ei normalisoitaisi Suomessa.

MOT pyytää Veikkaukselta vastaavat luvut kuin PAF esitti aikaisemmin. Miten paljon ihmiset oikeasti häviävät?

Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: ...Tässä se näkyy, nähdään noi tappiot keskimäärin siinä eniten pelaavassa kymmenyksessä on noin 3000 euroo vuodessa. Ja sitten se keskimääräinen tappio on noin 1900 euroa. Eli tässä näette ihan miten se jakaantuu se meidän digikanavan.. Eli nää on faktaa, nää on meidän viime vuoden niin kuin toteumia.

Sarekoski näyttää että Suomessa on 134 000 Veikkauksen verkossa pelaavaa asiakasta, jotka häviävät keskimäärin 3000 euroa vuodessa.

PAF näytti että 242 pelaajaa hävisi vielä vuosi sitten keskimäärin 40 000 euroa vuodessa.

Veikkaus ei suostu kertomaan vastaavaa lukua. Mikä on 40 000 euroa häviävien merkitys Veikkauksen bisnekselle?

PAF päätti asettaa pelaajille tappiorajan. Kun on hävinnyt 30 000 euroa pelaaminen loppuu. Häviäminen loppuu.

Christer Fahlstedt, toimitusjohtaja, PAF: Vi tyckte ju att vi var jättemodiga när vi sa att "30 000 euro." Man får inte förlora mer och vi har givit ett löfte att under 2020 ska ingen kund förlora mer än 30 000 euro hos PAF.
Sen har vi ju inte fått någon kärlek för dethär. De som är utanför den här branschen säger: "Är ni dumma i hela huvudet? Vet ni hur få människor det är som har råd att förlora 30 000 euro per år?"
Det är ju en helt obscen siffra för allihopa. Så vi har fått massa ovett för det här.
Och de som är i branschen undrar varför säger ni det här? "Vad vinner vi på den här diskussionen? Det finns inget positivt som kommer ur det här." Men vi behöver göra det för vi behöver vara transparenta. Vi kan inte stå och låtsas som att det inte är på det här sättet utan så här är det.

Tässä oli kyse verkossa pelatuista peleistä.

Rahapeliautomaateissa pyörii paljon enemmän rahaa. Palataan niihin.

Veikkaukselle hävityillä rahoilla rahoitetaan Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetus-ja kulttuuriministeriön kautta niin sanottuja edunsaajia, erilaisia järjestöjä – kulttuuria, urheilua. Tässä Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski esiintyy edunsaajien tilaisuudessa.

MOT: Kuuntelin tätä matkalla tänne.
Velipekka Nummikoski, varatoimitusjohtaja, Veikkaus: Mä maksan sun liksan, sä pelaat mun pelejä.
MOT: Mistä tämä kertoo?
Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Olen itsekin nyt tässä syksyllä nähnyt kyseisen videoklipin enkä pidä sitä esiintymistä onnistumista ja oon siitä hänen kanssaan keskustellut eikä hänkään pidä ja hän on häpeissään siitä tavasta, jolla hän tuossa esiintyy. En pidä sitä asiallisena.

Velipekka Nummikoski, varatoimitusjohtaja, Veikkaus:
Kun mä näen teidät, mä näen miljardi euroa.
Koko tämä rahapelijärjestelmä on teidän juttu
Toivon että nousette barrikadeille, puolustamaan tätä järjestelmää.

Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Se on tietenkin se edunsaajanäkökulma on tässä historiallisesti ollut hyvin korostuneessa roolissa ja se suhde yhtiöihin, edeltäjäyhtiöihin, on ollut hyvin syvä. Nykyisellä Veikkauksella ei ole rahan jakamisen kanssa mitään tekemistä eli Veikkaus tulouttaa sen tuottonsa valtiolle, joka jakaa sen sitten eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaan edunsaajille, eli siinä mielessä Veikkaus ei maksa kenenkään muun palkkaa kuin omien työntekijöidensä palkat.
Veikkaus ei enää maksa suoraan järjestöjen palkkoja, ministeriöt jakavat Veikkauksen tilittämän miljardin. Veikkaus muistuttaa järjestöjä kuitenkin aina siitä kuka heitä rahoittaa.
Velipekka Nummikoski, varatoimitusjohtaja, Veikkaus: Mä maksan sun liksan, sä pelaat mun pelejä. Suomen rahapelijärjestelmä on taatusti maailman paras rahapelijärjestelmä

Maailman parhaalla rahapelijärjestelmällä on Veikkauksen kannalta maailman paras hallintomalli.
Sisäministeriö vastaa lainsäädännöstä.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa pelaamisen haittojen ehkäisystä. THL vastaa rahapelitutkimuksesta. Valtioneuvoston omistajaohjaus vastaa siitä, että Veikkaus tekee tulosta, miljardi euroa niin sanottuihin “hyviin tarkoituksiin”.
Poliisihallitus valvoo Veikkausta.

Nyt, tähän kuvioon on ilmestynyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkimaan Veikkauksen toimintaa. Virastossa nähdään, että tämä malli ei toimi.

Kirsi Leivo, pääjohtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: No minun mielestäni olisi vahvasti suositeltavaa että Veikkauksen tuotot menisi valtion budjettiin ja valtion budjetin kautta jaettaisi nämä rahat edelleen. Koska nyt on tässä kohtaa sellainen tilanne että on kytkös edunsaajien ja ongelmapelaamisen välillä, ja tapa katkaista tämä kytkös olisi että ne on valtion budjetissa.

MOT: Eikö sekin ole selvää markkinointia, että on valjastettu koko edunsaajakenttä Veikkauksen puolustukseen?
Kirsi Leivo, pääjohtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sanotaan että se on tavallaan tää rakenteellinen tilanne mikä tässä on se tuottaa tän jollon se ratkaisu on et jos ne rahat menis valtion budjettiin niin sillon tää olis edunsaajienkin kannalta helpompi ratkaisu. Selkee ratkaisu.

Tämä on järisyttävä uutinen sellaisille järjestöille ja tahoille, jotka eivät ole ihan varmoja siitä että niiden toiminta on niin tärkeä, että se rahoitettaisiin ihan tavallisilla verovaroilla.

Veikkaukselle “hyvään tarkoitukseen” -hokemalla on suuri merkitys.

Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Meidän asiakastutkimusten mukaan sillä on niin kuin pelaajille suurelle osalle pelaajista sillä on merkitys, että ne pelaamisen tuotot menee hyviin käyttötarkoituksiin. Ett se on se niin kuin tavallaan se tulee sieltä, että kun me ollaan sitä seurattu pitkään, niin suurelle osasta suomalaisista sillä on merkitystä, että mihin ne rahapelaamisen tuotot menee.
MOT: Tämähän on ilmaista markkinointia, ajatus siitä, että pelaa pelaa pelaa sun rahat menee hyviin tarkoituksiin?
Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Itse olen pitänyt sitä parempana ja hyvänä tätä suomalaista käytännettä jossa ne pelituotot ohjautuu hyviin käyttötarkoituksiin ja kyllä sillä on tietenkin merkitystä järjestelmän hyväksyttävyyden näkökulmasta ja sillä on varmasti merkitystä Veikkauksen näkökulmasta.

Veikkauksen toimitusjohtaja on itse entinen edunsaaja. Hän toimi 90-luvulla Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin pääsihteerinä. Kuukausipalkka tuli jo silloin Veikkaukselle hävityistä pelirahoista.

Kirsi Leivo: Ottaako Suomi tässä rahaa sieltä, missä sitä ei ole. Me tiedetään että noin neljännes Veikkauksen tuotoista tulee ongelmapelaajilta, todella paljon tulee toimeentulotuen varassa olevilta, pitkäaikaissairailta, eläkeläisiltä, työttömiltä. Kun miettii niitä kustannuksia mitä tämmöinen pahimmillaan hyvinkin vakava addiktio aiheuttaa, niin silloin tämä täytyy kokonaisuudessaan ottaa huomioon mikä se todellinen plussa kansantalouden mittakaavassa on tästä toiminnasta.

Jari Hartikainen johtaa järjestöä, joka tukee peliongelmaisia ja heidän läheisiään.

Jari Hartikainen, päällikkö, Pelirajaton: Nämä rahapelien kanssa ongelmiin joutuvat suomalaiset on ihan tavallisia keskiluokkalaisia suomalaisia. Jos me ajatellaan alkoholistia joka sinä päivänä kun lopettaa ryyppäämisen, niin todennäköisesti lähtee aika lailla nopeasti niin kuin toipumaan. Rahapeliongelmaisen haaste on paitsi että hänen pitää pysyä erossa niistä rahapeleistä niin sitten myös niin kuin hyväksyä ne syntyneet velat, se pitkä pitkä tumma laahus joka siellä perässä kulkee. Se pitää hyväksyä ja jotenkin hyväksyä se töppäys mikä elämässä on tullut tehtyä.

Rahapeliautomaatit ovat nopeita, koukuttavia, punaisiksi luokiteltuja pelejä. On täysin mahdollista menettää satanen muutamassa minuutissa – vaikka piti vain käydä marketissa ruokaa ostamassa.

Virallisen tilinpäätöksen mukaan Lotto, Eurojackpot ja Keno muodostavat liikevaihdosta runsaan kolmasosan. Vedonlyönti, toto ja ebingo tuovat neljäsosan liikevaihdosta.
Peliautomaattien osuus Veikkauksen liikevaihdosta on runsas kolmannes.
Mutta. Peliautomaattien kohdalla on Veikkauksen saama voitto - ei liikevaihto.
Todellisuudessa peliautomaattien liikevaihto on 11 miljardia euroa. Ja koko Veikkauksen liikevaihto 13 miljardia euroa.

MOT: Sisäisesti puhutaan oikeasta liikevaihdosta, joka on 13 miljardia euroa. Miksi te ette ulkoisesti kerro mikä on se todellinen liikevaihto?
Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Se on ihan normi, että jos sä katsot peliyhtiöiden tulosraportteja niin ne aina kertoo juuri niin kuin mekin kerromme.

Veikkauksen tapa sekoittaa liikevaihto ja voitto ei ole alan normi muissa Pohjoismaissa.

Näin pohjoismaiset peliyhtiöt ilmoittavat lukunsa, yle.fi/mot

Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Joo mutta ei meillä ole mitään niin kuin ongelmaa sitä kertoa, kun itsekin juuri totesit, niin se on noin 13 miljardia.
MOT: Haluatteko pitää tän luvun poissa julkisuudesta sen takia, että me emme tajuaisi miten tärkeitä nämä rahapeliautomaatit ovat teille?
Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Se on meillä sisäisesti käytössä ja aivan avoimesti kerrotaan että se on 13 miljardia tai 12,8 miljardia tänä vuonna yhtiön liikevaihto.

Nyt siis paljastuu, että Suomen peliautomaattien liikevaihto on 11 miljardia.
Peliautomaateilla pelaavat häviävät Veikkaukselle 840 miljoonaa euroa.

Jenna Mäkelä, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista:No se tarkoittaa sitä että jos sä esimerkiksi laitat euron siihen koneeseen, niin voitat 90 senttiä, eli häviät vain 10 senttiä, ja se tarkoittaa myös että pitkällä kaavalla se tulee aina toteutumaan sen pelin palautusprosentti. Mitä enemmän pelaat ja mitä enemmän tapahtuu pelikertoja, niin se että talo voittaa aina, se pitää paikkaansa.

MOT: Te olette Suomen top-3 liikevaihdossa mitattuna, miks te piilotatte näitä lukuja?
Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: Ei me sitä piiloteta, niin kuin nytkin, on me kerrottu koko uuden yhtiön olemassaoloajan se erilaisissa tilaisuuksissa kerrottu että mikä se on, meidän esittelykalvoissa se totaaliliikevaihto, että ei me olla piilotettu millään tavalla. Minä vaan kerroin että me noudatetaan sitä edeltäjäyhtiöiden käytäntöjä, me noudatetaan toimialan käytäntöjä siinä virallisessa raportoinnissa, mutta niin kuin itsekin totesit, se on meillä sisäisesti käytössä ja aivan avoimesti kerrotaan että se on 13 miljardia tai 12,8 miljardia tänä vuonna yhtiön liikevaihto, en mä siinä koe mitään…

Näin pohjoismaiset peliyhtiöt ilmoittavat lukunsa, yle.fi/mot

MOT: Mutta aika valikoivasti kerrotte, koska nyt kun olen viranomaisille kertonut tän asian, että se on oikeesti liikevaihto on tällainen niin se on uutinen heille. Miksi te kerrotte eri asioita eri tahoille?
Olli Sarekoski, toimitusjohtaja, Veikkaus: No ne ei varmaan, meidän viralliset tiedot on tietenkin kaikkien käytössä ja me pidetään useita sidosryhmä-infotilaisuuksia ja kyllä niissä kalvoissa näkee omissa kalvoissa niissä on kaikissa minun esityksissä silloin kun puhun yhtiöstä.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on todella laajat tiedonsaantioikeudet, kun se tarkastaa Veikkauksen toimintaa. Silti Veikkauksen oikea liikevaihto on virastolle uutinen.

Kirsi Leivo, pääjohtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Minun mielestäni on erittäin tärkeätä että tarkastellaan Veikkauksen toimintaa eri pelien osalta yhteismitallisesti, eli tätä koko rahapelimarkkinaa kannattaa tarkastella osamarkkinana, pilkkoa se osiksi koska siellä on vähemmän haitallisia pelejä ja semmoisia pelejä jotka on hyvin addiktoivia ja aiheuttaa paljon sosiaalisia ongelmia. Silloin on tärkeätä että näitä mitataan yhteismitallisella tavalla, on se sitten mikä tapa vaan, liikevaihto tai kate.

Poliisihallituksen arpajaishallinto valvoo Veikkauksen toimintaa. Veikkaus on velvollinen antamaan kaikki Arpajaishallinnon pyytämät tiedot. Vuosi sitten, Arpajaishallinto pyysi Veikkauksen uutta strategiaa. Valvoja halusi tietää mitä yritys suunnittelee. Veikkaus toimitti vain alustavat esittelykalvot. Poliisiylijohtajan allekirjoituksella vaadittiin lopullista kirjallista versiota. Veikkaus ei suostunut.

Saaramia Varvio, arpajaishallintopäällikkö, Poliisihallitus: Tämä on aika poikkeuksellinen tilanne, että kyllä pyydetyt tiedot on aina lähtökohtaisesti saatu että tietenkin tätä keskustelua nyt pidetään yllä ja jatketaan ja voisin olettaa ettei Veikkaus loputtomiin voi sitten kieltäytyä niitä tietoja antamasta. Toki sitten mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä vähemmän ehkä niillä alkuperäisillä toimeenpanosuunnitelmilla on merkitystä. Mutta tietenkin että jos ja kun ne valmistuu niin sitten ajantasaiset tiedot valvojalle on olennaisia.

MOT: Teillä on velvollisuus toimittaa heille pyydettäessä materiaalia. Seppo Kolehmaisen, poliisiylijohtajan allekirjoituksella vaaditaan, että te toimitatte strategian toimeenpanopaperin.
Sarekoski: Kyllä.
MOT: Te ette niitä luovuta, miksi?
Sarekoski: Kyllä me on ne luovutettu eli jos vielä avaan sitä..
MOT: Mutta se ei pidä paikkaansa.
Sarekoski: Kyllä se pitää paikkansa.
MOT: Missä ne on?

MOT on pyytänyt Arpajaishallinnolta Sarekosken väitteen mukaan luovutetun strategiapaperin.
Arpajaishallinto ei ole tällaista saanut.

Saaramia Varvio, arpajaishallintopäällikkö, Poliisihallitus: No täytyy sanoo et kyllä tietenki tilanne on poikkeuksellinen et yhtiö ei oo toimittanut niitä pyydettyjä tietoja. Vois odottaa että se semmonen vastuullinen ja eettinen toimintatapa, toimintakulttuuri olis löydetty ja myöskin siellä sisäisesti tiedotettu ja käytössä.

Kirsi Leivo, pääjohtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Tällä hetkellä meil on monopoli ja edes tätä omaa monopoliamme me ei osata säännellä niin että se minimoisi rahapelihaitat Suomessa, niin nyt niinkun ensimmäinen asia on se että sekä valtion omistajaohjaus että muilla sääntelykeinoilla me saadaan Veikkaus toimimaan sillä tavalla että rahapeliongelmat otetaan vakavasti. Ja tähän sääntelyyn liittyy se että täl hetkellä Veikkauksen sääntely on hajautettu lukuisalle toimijalle, ja se mikä olis järkevää olis et meil olis yks sääntelijä jolla olis riittävät tiedonsaantioikeudet, riittävät sanktio-oikeudet niin tätä kautta se sääntely olis selkeämpää Suomessa.

THL:n mukaan Suomessa on 124 000 peliriippuvuudesta kärsivää ihmistä. Jokaisella heistä on omaisia, joita ongelma koskettaa.

Jenna Mäkelä, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista: Meil on Suomessa ihmisiä joilla ei ole varaa pelata euroakaan. Tämä on jotenkin se asia mikä unohtuu koko ajan. Yhteiseen hyvään, hieno järjestelmä, yli miljardi annetaan siihen yhteiseen hyvään ja kansanterveyteen. Mutta kun se on rahaa mitä meillä ei ole varaa hävitä. Se on aivan sama kuinka hienoon asiaan sä sen laitat jos sä otat sen ihmiseltä jolla ei ole varaa hävitä euroakaan.
MOT:Mitä näille automaateille pitäisi tehdä?
Kirsi Leivo, pääjohtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Minun mielestäni ilman muuta sermin taakse ja sitten vakavasti harkita sitä että siirrettäisiin Pelaamoihin.

Pinja Hiltusen äidillä meni perheen kaikki rahat peliautomaatteihin.

Pinja Hiltunen, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista: Yleensä meijän kauppareissut meni niin että ostettiin ihan välttämättömimmät peruselintarvikkeet, aina ei välillä edes niitä. Ja sen jälkeen oltiin tosi pitkään siinä pelikoneella ja äiti hokee että vielä yksi kolikko, vielä yksi kolikko ja ei tätä tähän voi jättää kun ollaan niin lähellä voittoo, et hänel oli joku illuusio et näistä voi oikeesti voittaa näistä peleistä.
Aloin nuorena tekemään osa-aikaisia töitä ja sillä tavalla autoin mun vanhemman pelaamista. Itsekin mahdollistin sitä.
MOT: Siis sunkin rahat pelattiin?
Pinja Hiltunen, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista: Munkin rahat pelattiin.
MOT: Miten koit sen?
Pinja Hiltunen, kokemusasiantuntija, Pelikoneet kaupoista: Alkuun se ei haitannu mua, mä koin edelleen et se on ihan normaalia ja että kaikilla on sellaista. Mutta sitten kun kasvoin vähän vanhemmaksi ja varsinkin siinä vaiheessa kun olin jo kylläkin aikuisena lähdössä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Äiti tuli yhtenä päivänä kotiin ja sanoi että se on pelannut ne rahat jotka olin varannut takuuvuokraan ja muuttamiseen, niin siinä vaiheessa se sattui tosi paljon.