Hyppää pääsisältöön

Kolme soittajaa + 40 karjankutsujaa – Pauanne törmäyttää menneisyyttä nykyhetkeen

Pauanne-yhtye lumihangessa: Janne Haavisto, Tero Pennanen ja Kukka Lehto
Pauanne-yhtye lumihangessa: Janne Haavisto, Tero Pennanen ja Kukka Lehto Kuva: Aki-Pekka Sinikoski Pauanne,womex

Pauanne-trio tuo lavalle mukanaan ääniä sukupolvien takaa. Arkistonauhoja musiikkiinsa yhdistelevä yhtye esiintyy WOMEX-maailmanmusiikkitapahtuman avajaiskonsertissa. Haastattelussa Pauanteen Kukka Lehto ja Tero Pennanen.

WOMEXia, maailman suurinta maailmanmusiikkitapahtumaa, on odotettu Suomeen jo neljännesvuosisata. Monelle artistille WOMEX on ollut ovi kansainvälisille areenoille. Myös avajaiskonsertissa esiintyvä Pauanne odottaa saavansa uusia kontakteja ja keikkoja muualta maailmasta.

"Maailma kiinnostaa, totta kai! Ja jos me saadaan mahdollisuus viedä meidän perinnettä, suomalaisuutta, ulkomaille ja törmäyttää sitä nykyhetkeen, niin voi mikä kunnia", sanoo Tero Pennanen.

Viulisti Kukka Lehto odottaa tapahtumalta paljon myös tunnelman ja muiden artistien kohtaamisen osalta.

"Ylipäänsä kansanmusiikkitapahtumissa on sellainen ihmeellinen rakkaudellinen tunnelma. Jos menee mihin tahansa kansanmusiikkifestareille, niin siellä on mieletön yhteishenki."

WOMEXissa esiintyvät artistit yhdistelevät usein keskenään erilaisista kulttuureista tulevia soittimia ja melodioita johonkin uuteen ja erilaiseen. Niin tekee Pauannekin, joka omalaatuisella tavallaan tuo menneisyyttä nykyaikaan.

Pauanne nimittäin tunnetaan siitä, että yhtye käyttää musiikissaan kansatieteellistä arkistomateriaalia. "Arkistonauhoissa on sellainen suomalainen kulttuuriperintö, josta suomalaiset voi olla todella ylpeitä", sanoo Kukka Lehto. "Paljon sekä äänitettyä että kirjoitettua materiaalia, joka on aivan originaalia."

Arkistonauhoissa on sellainen suomalainen kulttuuriperintö, josta suomalaiset voi olla todella ylpeitä.― Kukka Lehto

Vuonna 2016 perustettu Pauanne etsi omaa sointiaan monelta taholta ennen kuin löysi luontevan suunnan.

"Kyllä tässä on ollut tehtyjä tunteja ja valvottuja öitä, ja sattuman kauppaa", sanoo Tero Pennanen.

Yhtyeen alkuvaiheessa Pauanne lähti hyvin synteettiselle linjalle, mutta sellaisessa musiikissa tuli vastaan iso ongelma: ensi viikolla kaikki saattaa kuulostaa jo vähän vanhentuneelta.

"Monen sattumuksen kautta löydettiin se Hammondin pehmeä sointi yhdistettynä viuluun ja Haaviston Jannen perkussioihin, ja sitten pikku hiljaa palaset loksahtelivat kohdalleen ja alkoi tuntua, että nyt on latu putsattu", Tero Pennanen muistelee.

Harvoilla nykybändeillä on neljäkymmentä karjankutsujaa lavalla!― Tero Pennanen

Niin siis Pauanne-trion kolme soittajaa, mutta oikeastaan kyseessä on paljon suurempi yhtye. Kokonaisuus oli valmis vasta, kun mukaan otettiin muusikoita jostain aivan muualta: kansanlaulajia arkistoista.

"Tää oli unelma, että pääsisi soittamaan vanhojen kollegoiden kanssa!" sanoo Kukka Lehto.

Nauhoituksia sukupolvien takaa yhtye on saanut käyttöönsä Juminkeko-säätiöstä, Kansanperinteen arkistosta sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.

"Niitä nauhoja on kuunnellut monta, monta kertaa, että on voinut tehdä musiikkia niiden ympärille, eikä niihin ole vieläkään kyllästynyt yhtään. Vieläkin tulee kylmät väreet, kun kuulee niitä laulajia", Kukka Lehto sanoo.

Pauanteen kanssa WOMEXin avajaisyleisölle esiintyvät muiden muassa Taavi Uutela Iitistä, Miina Moskuvaara Sodankylästä sekä karjankutsujat eri puolilta Suomea.

"Harvoilla nykybändeillä on tollaista määrää karjankutsujia lavalla: kolmekymmentä, neljäkymmentä eri ihmistä on meidän kanssa siellä samalla keikalla. Kaikki he ovat edesmenneitä ja meille vieraita, mutta tässä vaalitaan heidän muistoaan ja kunnioitetaan heidän perintöään", sanoo Tero Pennanen.

Toisin sanoen jos olisi yksi Pauanteen soittajista ja sulkisi lavalla silmänsä, saattaisi alkaa nähdä ympärillään outoja aavemaisia hahmoja...

"Sen takia niitä pitkiä öitä on valvottu!" Tero Pennanen nauraa.

Pauanteelle kuten muillekin WOMEXissa esiintyville artisteille on tärkeää, että samalla kun ollaan tekemisissä perinteen ja vanhojen melodioiden kanssa, tehdään kuitenkin uutta musiikkia. Ja toisaalta uusi voi olla paluuta vanhaan, kuten Tero Pennaselle Hammond-urkujen soittaminen.

"Musta on kuvia noin kolmen kuukauden ikäisenä, kun olen isäni sylissä Hammondin kimpussa. Joskus 90-luvulla se unohtui ja oli parikymmentä vuotta autotallissa pressun alla. Ja sitten tapahtui uudelleenkohtaaminen. Tää on ollut erittäin hauska matka."

Pauanne, Pekko Käppi, Suistamon sähkö ja Vildà esiintyvät WOMEX 2019 -tapahtuman avajaisissa Tampereella keskiviikkona 23.10. klo 21. Konsertti nähdään suorana Teemalla ja Areenassa. Lisää konsertteja nähdään Areenassa torstaista lauantaihin. Katso tarkemmat tiedot täältä!

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri