TV1 tiistaisin 29.10. - 17.12.2019 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaisin klo 22.45 ja maanantaisin klo 22.40, koko sarja Areenassa 28.10. alkaen
Mitä mielessä tapahtuu rikoksen teon hetkellä? Voiko tekoa ymmärtää? Miten ihmisestä tulee ammattirikollinen? Uusi dokumenttisarja Rikollinen mieli tarjoaa uuden ja syvällisen näkökulman rikosgenreen.
Kahdeksanosaisen dokumenttisarjan jokaisessa jaksossa kohdataan vankilaan tuomittu rikollinen. Ohjelma keskittyy kunkin päähenkilön tarinaan ja rikoksen tekohetken aikaisiin mielen liikkeisiin. Eri vaiheessa tuomiotaan istuvat kertovat, minkälainen elämä on johtanut suljettujen ovien sisäpuolelle? Mikä johti peruuttamattomaan tekoon?
Sarjassa seurataan myös vankien arkea kahdeksassa eri vankilassa. Rikollinen mieli -ohjelman juontaja, näyttelijä ja muusikko Veeti Kallio johdattaa katsojan vankilamaailmaan ja sen arkeen. Hän viettää päivän jokaisen vangin kanssa ja samalla avautuu mahdollisuus syvälliseen keskusteluun.
”Olemmeko samanlaisia vai erilaisia?”
Mitä vankeusrangaistustaan suorittava vanki miettii rikoksestaan ja sen seurauksista? Millaista elämä oli ennen vankilatuomiota, ja miten vanki näkee tuon ajanjakson elämästään nyt, vuosia myöhemmin?
Rikollinen mieli -sarjassa kriminaalipsykologi Taija Stoat palauttaa vangin pohtimaan aikaa rikoksen teon hetkellä. Mitä mielessä tapahtui juuri ennen tekoa? Mitä tuomiotaan suorittava miettii uhrista? Kuinka mieli kestää peruuttamattoman teon ja vankilan?
Rikollisten tekoihin johtaneita taustoja ja tapahtumia ei tarvitse hyväksyä, mutta niitä voi yrittää ymmärtää.
Taijan tapaamat vangit pohtivat asioita, joista nämä eivät ole kenties aiemmin puhuneet kenellekään muulle.
”Rikollisten tekoihin johtaneita taustoja ja tapahtumia ei tarvitse hyväksyä, mutta niitä voi yrittää ymmärtää. Ovatko vangit loppujen lopuksi erilaisia vai samanlaisia ihmisiä kuin katsoja itse? Samaistummeko tilanteisiin, joissa meilläkin olisi voinut niin sanotusti naksahtaa? Sekä rikoksen tekijä että katsoja haastetaan pohtimaan tekoa, josta ei ole paluuta”, sanoo Taija Stoat.
Taija Stoat on työskennellyt pitkään vankilapsykologina ja rikostentekijöiden riskiarviointityössä. Parhaillaan hän on mukana työelämään liittyvässä psykologisessa arviointityössä. Hän kouluttaa myös manipulatiivisen käyttäytymisen tunnistamisessa sekä tekee väitöskirjaa väkivaltarikollisen persoonallisuuspiirteistä ja uusintarikollisuudesta.

Sarjaan etsittiin sopivia päähenkilöitä
Rikollisuutta kuvaavat fiktiosarjat ja muu julkisuus antavat monesti stereotyyppisen käsityksen rikoksen tekijöistä. Idea Rikollinen mieli -sarjaan syntyi Taijan havainnosta, että tavallinen ihminen tietää vangeista ja vankiloista vähän. Vankilatyö tapahtuu suljetussa maailmassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä.
”Monille tulee yllätyksenä esimerkiksi se, että vangit vapautuvat joskus, ja he ovat vapautumisensa jälkeen arjessa keskuudessamme siellä missä mekin”, Taija sanoo.
Rikollinen mieli -sarja ollut tekeillä pitkään. Lopullisen sysäyksen Taija sai idealleen keskusteluista näyttelijä Antti Reinin kanssa Katastrofin anatomia -sarjan kuvauksissa. ”Antti piti ohjelmaideaa hyvänä ja vei sen eteenpäin. Tämän jälkeen asiat etenivät kuin omalla painollaan ja itsestäni tuntuu nyt, että kaiken täytyikin vain kypsyä ja jalostua riittävästi.”
Sarjaan valittiin päähenkilöt, joilla on yhteinen tavoite ohjelman kanssa eli näyttää ihminen rikosnimikkeen takana.
Yksi sarjan haasteista oli löytää sopivia päähenkilöitä. Vankilat eivät salassapidon vuoksi voi kertoa vangeistaan, joten kiinnostuneita etsittiin vankiloiden ilmoitustauluilla. Taija lähestyi myös suoraan vankeja, jotka olivat hänelle vankilapsykologin työn vuoksi entuudestaan tuttuja.
”Perehdyin perusteellisesti ehdokkaiden oikeudenkäyntipöytäkirjoihin ja vankeusajan riskikartoituksiin. Matkustimme eri puolille Suomea tapaamaan ohjelmasta kiinnostuneita vankeja. Tapasimme kiinnostavia ihmisiä ja kuulimme niin uskomattomia tarinoita, joihin yhdelläkään rikosfiktion käsikirjoittajalla ei riittäisi mielikuvitusta.”
”Sarjaan valittiin päähenkilöt, joilla on yhteinen tavoite ohjelman kanssa eli näyttää ihminen rikosnimikkeen takana. Kävimme tarkkaan läpi myös sen, ovatko henkilöt valmiita kertomaan elämänsä vaikeimmista asioista, tunteista ja ajatuksista julkisesti. Osalla ihmisistä on kielteisiä tunteita ja ennakkoluuloja rikoksentekijöitä kohtaan.”
Asioita ja ilmiöitä elämästä
Kriminaalipsykologi Taija Stoat muistuttaa, että rikoksista ja rikoksentekijöistä kirjoitetaan paljon, mutta todellisuudessa he ovat äänessä erittäin harvoin.
”Pidän tärkeänä yrittää valaista sitä mitä rikoksentekijöiden mielessä oli ennen tekoa ja sen aikana, ja mikä oli se vallitseva elämäntilanne, joka johti vakavaan rikokseen.”
”Toivoisin, että näiden oivallusten jakaminen kotisohville voisi parhaassa tapauksessa vaikuttaa siten, että jokunen uhri jää syntymättä. Sarjan päähenkilöiden kautta kohtaamme monia tärkeitä asioita ja ilmiöitä, jotka ovat läsnä meidän kaikkien elämässä, kuten oma tunnekontrolli ja elämän valintojen kauaskantoiset vaikutukset”, Taija Stoat pohtii.

”Jokainen voi punnita kertomuksia”
Uudessa Rikollinen mieli -sarjassa tavataan kahdeksan tuomionsa eri vaiheessa olevaa miestä ja naista. Joukossa on elinkautisen tuomion saanut rikollisjärjestön perustaja, lähes koko aikuisikänsä vankilassa viettänyt nainen, piinkova velanperijä ja taparikollinen sekä arvokuljetusryöstäjä.
Sarjan Ylelle tilannut Timo Järvi kertoo, että ohjelmassa ei kauhistella, tuomita tai hyväksytä rikollisia tekoja, vaan halutaan nähdä ihminen tekojen takana. Ohjelma avaa tekijöitä, asioita ja olosuhteita, jotka voivat johtaa rikoksiin ja rikolliseen elämäntyyliin.
Samalla sarjassa taltioidaan yhtä osaa tämän päivän yhteiskunnasta: arkea vankiloissa ja vankien jokapäiväistä elämää.
Vangit pohtivat myös uhreja. Mitä oma teko on aiheuttanut – myös aivan viattomille sivullisille.
”Rikollinen itse pohtii omaa polkuaan ja niitä tilanteita, joissa rikos tapahtui ja katuukin tekojaan. Mikä teki hänestä rikollisen? Mitä hän itse ajattelee rikollisesta elämästään ja teoistaan? Jokainen voi sitten punnita ja arvioida hänen kertomuksiaan ja ajatuksiaan omista lähtökohdistaan.”
”Vangit pohtivat myös uhreja. Mitä oma teko on aiheuttanut – myös aivan viattomille sivullisille.”
Järven mukaan sarja osoittaa, että moni rikollinen ajautuu rikolliseen elämäntyyliin. ”Usein enemmänkin poikkeava ja impulsiivinen tilanne kuin tietoinen ajattelu ja harkinta johtavat rikolliseen tekoon ja tuomioon. Osa vangeista kertoo tiedostavansa, ettei esimerkiksi pysty hallitsemaan käytöstään. Näin ainakin väkivaltarikoksissa, joista tämän sarjan päähenkilöt ovat enimmäkseen saaneet tuomionsa.”
Timo Järven mukaan Rikollinen mieli on tiettävästi ensimmäinen suomalainen rikossarja, jossa vanki laitetaan käymään kunnolla läpi omaa rikoshistoriaansa ja tekojensa vaikutuksia.
Dokumenttisarjan Rikollinen mieli aloitusjaksossa tavataan elinkautistuomiota istuva ja vankilassa uskoon tullut Lauri ”Late” Johansson. TV1 tiistaisin 29.10.2019 alkaen klo 20.00, koko sarja Areenassa 28.10. alkaen.